"Viime vuosituhannella oli linnan pääsylipussa koristemaalari Reino Mattilan piirtämä renessanssi-ikkuna." Kuva: Salme Kotivuori, Facebook
Sivut
- Etusivu
- Firenzestä Turkuun
- Kyynärän mittainen tyttö. Kirja-arvosteluja
- Anna Amnellin Lucia Olavintytär -kirjat Celia-äänikirjoina
- Pako Tallinnaan. Kirja-arvosteluja
- Lucia ja Luka 2013. Esittely. Kirja-arvosteluja
- Kotisivublogini
- Anna Amnell's historical novels
- Lastenkulttuurisivuni
- Nuorisokirjailijat/Anna Amnell UUSI!
- Historiska äventyrsromaner
- Matti Amnell kuvittaja
- Lucia Olavintytär -kirjat. Kirja-arvostelut
- Haastattelut
- Tornitalo/My Gate House
- Photos
- Blogisisko-blogi
- Aurora-kirjat
- Aurora-blogi
- Aurora-kirjat
- Lucia-books (info)
perjantai 30. elokuuta 2013
Turun linnan renessanssi-ikkuna
"Viime vuosituhannella oli linnan pääsylipussa koristemaalari Reino Mattilan piirtämä renessanssi-ikkuna." Kuva: Salme Kotivuori, Facebook
Tunnisteet:
renessanssi-ikkuna,
sisäpiha,
Turun linna
1500-luvun opiskelijat
Nämä kaksi kirjaa ovat olleet minulle tärkeitä Lucia Olavintytär -kirjojen kirjoittamisessa.
Yksi Lucia Olavintytär -kirjojen tärkeistä sivujuonista on ollut Lucian veljen Erasmuksen lähtö opiskelemaan Wittenbergiin ja hänen vaiheensa sen jälkeen. Hän lähtee Wittenbergiin kirjassa Kyynärän mittainen tyttö, ja Lucian toinen veli Hannu pääsee Wittenbergiin kolmannessa osassa. Erasmuksen lähtö panee kirjatrilogian tapahtumat liikkeelle.
Kirjojen päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mielikuvituksen tuotteita, mutta osa sivuhenkilöistä todellisia historian henkilöitä.
Jussi Nuortevan väitöskirja "Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640" on ollut koko projektin pohjana. Siellä ovat tärkeät faktat ulkomailla opiskelusta.
Kustaa Vaasan aikana pojista haluttiin kasvattaa kuninkaalle kirjureita, ja siksi Olavi-herra, entinen munkki ja ulkomailla opiskellut mies päättää lähettää poikansa itse ulkomaille. Hän on valmentanut heitä lapsesta asti opettamalla heille kieliä ja jakamalla tiedon, jota hän oli itse hankkinut vaellusvuosinaan ennen naimisiinmenoa. Tarkoituksena on saada pojista hyvin palkattuja virkamiehiä, jotka voivat elättää myös vanhempansa ja lyhytkasvuisen sisarensa, jolle oli Olavin mielestä mahdotonta löytää aviomies.
Kirjassa Pako Tallinnaan Vilppu Talvi on Turun teini ja haaveilee pääsevänsä opiskelemaan ulkomaille. Matti Amnellin kuvitusta.
Tanskalaisen aatelisnaisen ja suomalaisen sotasankarin poika Olavi, Kuuselan kartanon omistaja, lähettää poikansa Erasmuksen Wittenbergiin, kun tämä on täyttänyt 15 vuotta. Yleensä suomalaiset olivat aikuisia lähtiessään ulkomaille, mutta yliopisto-opinnot voitiin aloittaa jo lapsina. Tanskalainen Tyko Brahe oli 12-vuotias mennessään yliopistoon.
Erasmus lähtee opiskelemaan täysin isänsä antamilla rahoilla, mutta Hannu saa Juhana-herttualta tukea opiskeluun. Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana olivat oppineita renessanssiprinssejä.
Vuosina 1561-1565 lähti Ruotsi-Suomesta ennätyksellinen määrä opiskelijoita ulkomaille, 51 opiskelijaa, suomalaiset Juhana-herttuan tuella.
Pääsin vuonna 2010 Berliinin taiteilijaresidenssiin asumaan, ja kävin Berliinistä käsin Wittenbergissä (nykyään Lutherstadt Wittenberg). Sieltä ostin kirjan "Journey in Time. 800 years of Living in Wittenberg", jossa kerrotaan opintojen kulusta Wittenbergin yliopistossa 1500-luvun puolivälissä. Sivulta 32 löytyivät ratkaisevat tiedot, joiden perusteella saatoin kertoa uusimmassa kirjassani, että 19-vuotias Erasmus oli valmistunut maisteriksi. Sillä oli ratkaiseva merkitys Olavin ja hänen perheensä elämälle, kun Eerik XIV:n joukot hyökkäsivät Turkuun ja perhe joutui pakolaisiksi.
Yksi Lucia Olavintytär -kirjojen tärkeistä sivujuonista on ollut Lucian veljen Erasmuksen lähtö opiskelemaan Wittenbergiin ja hänen vaiheensa sen jälkeen. Hän lähtee Wittenbergiin kirjassa Kyynärän mittainen tyttö, ja Lucian toinen veli Hannu pääsee Wittenbergiin kolmannessa osassa. Erasmuksen lähtö panee kirjatrilogian tapahtumat liikkeelle.
Kirjojen päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mielikuvituksen tuotteita, mutta osa sivuhenkilöistä todellisia historian henkilöitä.
Jussi Nuortevan väitöskirja "Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640" on ollut koko projektin pohjana. Siellä ovat tärkeät faktat ulkomailla opiskelusta.
Kustaa Vaasan aikana pojista haluttiin kasvattaa kuninkaalle kirjureita, ja siksi Olavi-herra, entinen munkki ja ulkomailla opiskellut mies päättää lähettää poikansa itse ulkomaille. Hän on valmentanut heitä lapsesta asti opettamalla heille kieliä ja jakamalla tiedon, jota hän oli itse hankkinut vaellusvuosinaan ennen naimisiinmenoa. Tarkoituksena on saada pojista hyvin palkattuja virkamiehiä, jotka voivat elättää myös vanhempansa ja lyhytkasvuisen sisarensa, jolle oli Olavin mielestä mahdotonta löytää aviomies.
Kirjassa Pako Tallinnaan Vilppu Talvi on Turun teini ja haaveilee pääsevänsä opiskelemaan ulkomaille. Matti Amnellin kuvitusta.
Tanskalaisen aatelisnaisen ja suomalaisen sotasankarin poika Olavi, Kuuselan kartanon omistaja, lähettää poikansa Erasmuksen Wittenbergiin, kun tämä on täyttänyt 15 vuotta. Yleensä suomalaiset olivat aikuisia lähtiessään ulkomaille, mutta yliopisto-opinnot voitiin aloittaa jo lapsina. Tanskalainen Tyko Brahe oli 12-vuotias mennessään yliopistoon.
Erasmus lähtee opiskelemaan täysin isänsä antamilla rahoilla, mutta Hannu saa Juhana-herttualta tukea opiskeluun. Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana olivat oppineita renessanssiprinssejä.
Vuosina 1561-1565 lähti Ruotsi-Suomesta ennätyksellinen määrä opiskelijoita ulkomaille, 51 opiskelijaa, suomalaiset Juhana-herttuan tuella.
Pääsin vuonna 2010 Berliinin taiteilijaresidenssiin asumaan, ja kävin Berliinistä käsin Wittenbergissä (nykyään Lutherstadt Wittenberg). Sieltä ostin kirjan "Journey in Time. 800 years of Living in Wittenberg", jossa kerrotaan opintojen kulusta Wittenbergin yliopistossa 1500-luvun puolivälissä. Sivulta 32 löytyivät ratkaisevat tiedot, joiden perusteella saatoin kertoa uusimmassa kirjassani, että 19-vuotias Erasmus oli valmistunut maisteriksi. Sillä oli ratkaiseva merkitys Olavin ja hänen perheensä elämälle, kun Eerik XIV:n joukot hyökkäsivät Turkuun ja perhe joutui pakolaisiksi.
Tunnisteet:
Erasmus,
Hannu,
Lucia ja Luka,
Lucia Olavintytär,
Lutherstadt Wittenberg,
opiskelu,
suomalaiset,
Wittenberg
Mikael Agricola, Finland
Mikael Agricola, Finland, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Suomalaisten opiskelusta ulkomailla kertoo Jussi Nuortevan väitöskirja. Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640. 1997
Mikael Agricola was the father of written Finnish language.

Kuvat: Anna Amnell
Mikael Agricolan patsas Turun Tuomiokirkon edessä.
Tunnisteet:
Lucia ja Luka,
Lutherstadt Wittenberg,
Mikael Agricola,
reformatiion,
uskonpuhdistus,
Wittenberg
keskiviikko 28. elokuuta 2013
Makro 110: 'Vesi', 'Water'
Makro 110 : 'vesi', 'water'
Vesiallas Wittenbergissä
Yhteinen maailma keskiajan ihmisen kanssa.
Olin kolme vuotta sitten marraskuussa Berliinissä, jossa on hyviä museoita ja Wittenbergissä, jonka keskusta on kuin 1500-luvun "Seurasaari". Kävin tutustumassa kaupunkiin, jossa suomalaiset pojat - muiden muassa Mikael Agricola - opiskelivat.
Lucia Olavintyttären veli Erasmus opiskeli siellä.
Kirjassa Kyynärän mittainen tyttö hän lähtee sinne opiskelemaan, ja hänen lähtönsä saa liikkeelle kirjan tapahtumat. Kirjassa Pako Tallinnaan hän on salakirjeenvaihdossa helsinkiläisen tytön kanssa, ja uusimmassa kirjassani hän tarjoaa turvapaikan pakolaisiksi tulleille sukulaisilleen.
Ennen olivat monet muutkin asiat niin kuin nyt - muutkin kuin vesi ja syksyn lehdet.
Vesiallas Wittenbergissä
Yhteinen maailma keskiajan ihmisen kanssa.
Olin kolme vuotta sitten marraskuussa Berliinissä, jossa on hyviä museoita ja Wittenbergissä, jonka keskusta on kuin 1500-luvun "Seurasaari". Kävin tutustumassa kaupunkiin, jossa suomalaiset pojat - muiden muassa Mikael Agricola - opiskelivat.
Lucia Olavintyttären veli Erasmus opiskeli siellä.
Kirjassa Kyynärän mittainen tyttö hän lähtee sinne opiskelemaan, ja hänen lähtönsä saa liikkeelle kirjan tapahtumat. Kirjassa Pako Tallinnaan hän on salakirjeenvaihdossa helsinkiläisen tytön kanssa, ja uusimmassa kirjassani hän tarjoaa turvapaikan pakolaisiksi tulleille sukulaisilleen.
Ennen olivat monet muutkin asiat niin kuin nyt - muutkin kuin vesi ja syksyn lehdet.
Tunnisteet:
10 tai yli kommenttia,
1500-luku,
keskiaika,
Lutherstadt Wittenberg,
Makrokuvat,
Makroviikko,
vesi,
vesiallas,
vesihana,
water,
water sprout,
Wittenberg
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



