perjantai 30. elokuuta 2013

Turun linnan renessanssi-ikkuna





"Viime vuosituhannella oli linnan pääsylipussa koristemaalari Reino Mattilan piirtämä renessanssi-ikkuna." Kuva: Salme Kotivuori, Facebook

1500-luvun opiskelijat

1500-luvun opiskelijat by Anna Amnell
1500-luvun opiskelijat, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Nämä kaksi kirjaa ovat olleet minulle tärkeitä Lucia Olavintytär -kirjojen kirjoittamisessa.

Yksi Lucia Olavintytär -kirjojen tärkeistä sivujuonista on ollut Lucian veljen Erasmuksen lähtö opiskelemaan Wittenbergiin ja hänen vaiheensa sen jälkeen. Hän lähtee Wittenbergiin kirjassa Kyynärän mittainen tyttö, ja Lucian toinen veli Hannu pääsee Wittenbergiin kolmannessa osassa. Erasmuksen lähtö panee kirjatrilogian tapahtumat liikkeelle.

Kirjojen päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mielikuvituksen tuotteita, mutta osa sivuhenkilöistä todellisia historian henkilöitä.

Jussi Nuortevan väitöskirja "Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640" on ollut koko projektin pohjana. Siellä ovat tärkeät faktat ulkomailla opiskelusta.

Kustaa Vaasan aikana pojista haluttiin kasvattaa kuninkaalle kirjureita, ja siksi Olavi-herra, entinen munkki ja ulkomailla opiskellut mies päättää lähettää poikansa itse ulkomaille. Hän on valmentanut heitä lapsesta asti opettamalla heille kieliä ja jakamalla tiedon, jota hän oli itse hankkinut vaellusvuosinaan ennen naimisiinmenoa. Tarkoituksena on saada pojista hyvin palkattuja virkamiehiä, jotka voivat elättää myös vanhempansa ja lyhytkasvuisen sisarensa, jolle oli Olavin mielestä mahdotonta löytää aviomies.


Illustration by Matti Amnell
Kirjassa Pako Tallinnaan Vilppu Talvi on Turun teini ja haaveilee pääsevänsä opiskelemaan ulkomaille. Matti Amnellin kuvitusta.

Tanskalaisen aatelisnaisen ja suomalaisen sotasankarin poika Olavi, Kuuselan kartanon omistaja,  lähettää poikansa Erasmuksen Wittenbergiin, kun tämä on täyttänyt 15 vuotta. Yleensä suomalaiset olivat aikuisia lähtiessään ulkomaille, mutta yliopisto-opinnot voitiin aloittaa jo lapsina. Tanskalainen Tyko Brahe oli 12-vuotias mennessään yliopistoon.

Erasmus lähtee opiskelemaan täysin isänsä antamilla rahoilla, mutta Hannu saa Juhana-herttualta tukea opiskeluun. Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana olivat oppineita renessanssiprinssejä.
Vuosina 1561-1565 lähti Ruotsi-Suomesta ennätyksellinen määrä opiskelijoita ulkomaille, 51 opiskelijaa, suomalaiset Juhana-herttuan tuella.

Pääsin vuonna 2010 Berliinin taiteilijaresidenssiin asumaan, ja kävin Berliinistä käsin Wittenbergissä (nykyään Lutherstadt Wittenberg). Sieltä ostin kirjan "Journey in Time. 800 years of Living in Wittenberg", jossa kerrotaan opintojen kulusta Wittenbergin yliopistossa 1500-luvun puolivälissä. Sivulta 32 löytyivät ratkaisevat tiedot, joiden perusteella saatoin kertoa uusimmassa kirjassani, että 19-vuotias Erasmus oli valmistunut maisteriksi. Sillä oli ratkaiseva merkitys Olavin ja hänen perheensä elämälle, kun Eerik XIV:n joukot hyökkäsivät Turkuun ja perhe joutui pakolaisiksi.

Mikael Agricola, Finland

Mikael Agricola, Finland by Anna Amnell
Mikael Agricola, Finland, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Mikael Agricola opiskeli Wittenbergissä 1530-luvulla. Agricola tunsi Lutherin ja Melanchtonin. Agricola oli aikuinen mennessään Wittenbergiin. Niin oli suurin osa ulkomailta tulevia opiskelijoita. Osa yliopisto-opiskelijoita oli 1500-luvulla vielä lapsia. Esimerkiksi Tyko Brahe alkoi Tanskassa yliopisto-opiskelunsa 12-vuotiaana. Näin tekivät monet pojat myös Wittenbergissä. Kirjassani Kyynäärän mittainen tyttö Erasmus Olavinpoika lähtee Wittenbergiin 15-vuotiaana. Hänen isänsä on valmentanut häntä kotona yliopisto-opiskeluun jo monen vuoden ajan.

Suomalaisten opiskelusta ulkomailla kertoo Jussi Nuortevan väitöskirja.  Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640. 1997
Mikael Agricola was the father of written Finnish language.

Mikael Agricola

Kuvat: Anna Amnell


Mikael Agricola studied in Wittenberg

Mikael Agricolan patsas Turun Tuomiokirkon edessä.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Makro 110: 'Vesi', 'Water'

Water by Anna Amnell
Water, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Makro 110 : 'vesi', 'water'

Vesiallas Wittenbergissä
Yhteinen maailma keskiajan ihmisen kanssa.
Olin kolme vuotta sitten marraskuussa Berliinissä, jossa on hyviä museoita ja Wittenbergissä, jonka keskusta on kuin 1500-luvun "Seurasaari". Kävin tutustumassa kaupunkiin, jossa suomalaiset pojat - muiden muassa Mikael Agricola - opiskelivat.

Lucia Olavintyttären veli Erasmus opiskeli siellä.
Kirjassa Kyynärän mittainen tyttö hän lähtee sinne opiskelemaan, ja hänen lähtönsä saa liikkeelle kirjan tapahtumat. Kirjassa Pako Tallinnaan hän on salakirjeenvaihdossa helsinkiläisen tytön kanssa, ja uusimmassa kirjassani hän tarjoaa turvapaikan pakolaisiksi tulleille sukulaisilleen.
Ennen olivat monet muutkin asiat niin kuin nyt - muutkin kuin vesi ja syksyn lehdet.



740

tiistai 27. elokuuta 2013

Krk-Krk-saari

Krk-Krk-saari by Anna Amnell
Krk-Krk-saari, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Krk, kaupunki Krk-saarella

tiistai 20. elokuuta 2013

50 suosituinta keskiaika- ja renessanssikuvaani

Otin Flickrin tilastoista 50 suosituinta keskiaika- ja renssanssiaiheista kuvaani. Laitan lisää kunhan ehdin.
Lucia Olavintytär eli kyynärän mittainen tyttö on puettu tässä samettimekkoon, johon kuuluvat irtohihat ja kapea suikalemainen koriste-esiliina. Olen saanut tämän 80 cm pitkän nuken lahjaksi miniältäni. Se oli puettu alkujaan 1900-luvun alun asuun. Katso blogin alaosasta hakusanoja muodista.

maanantai 19. elokuuta 2013

Yhteiset kokemukset

IMG_4195 by Anna Amnell
IMG_4195, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Meillä on paljon yhteistä keskiajan ihmisen kanssa: luonto.

Blogisisko ® Anna Amnell: Bratislavan Pyhä Yrjö ja lohikäärme

Blogisisko ® Anna Amnell: Bratislavan Pyhä Yrjö ja lohikäärme: IMG_8771 , a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr. Suihkulähteen ympäröimä patsas Pyhästä Yrjöstä eli Yrjänästä surmaamassa lohikä...

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Gargoyle

Gargoyle by Anna Amnell
Gargoyle, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Gargoili Meilahden huvilan puistossa. Kuva: Anna Amnell

perjantai 16. elokuuta 2013

Louhisaaren keittiö

Louhisaari by Anna Amnell
Louhisaari, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Tämä voisi olla 1500-lukua, mutta on 1600-luvulta.
"1650-luvulla valmistunut päärakennus edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria. Sen juhlakerros ja talouskerros ovat 1600-luvun asussa."


Louhisaari

Pöytä, valkoinen liina ja kynttilänjälka


IMG_1680

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Linnanrouva ja villisika

IMG_8675 by Pink Lady on the Loose!
IMG_8675, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Kuva: Mimi Amnell

Tämä renessanssiasu muistuttaa asua, joka Katariina Jagellonicalla on joissakin maalauksissa. Tämä linnahan on lähellä Krakovaa, jossa hallitsi Krakowan linnassa Katariinan veli Sigismund. Se rakennettiin alkujaan 1200-luvun loppupuolella Puolan rajan, 100 kilometrin päähän Krakowasta.
Silesian Ostrava Castle. (Ostravan sivut)

  IMG_8539
muuria

IMG_8527

Puolustus


IMG_8546

Linnasta tehtiin 1500-luvulla renessanssilinna, mutta se tuhoutui 1800-luvulla tulipalossa ja koska sitä käytettiin kaivoksena. Nyt linna on jälleenrakennettu.

  IMG_8618

Kaikki kuvat otti Mimi Amnell eilen tiistaina.

tiistai 13. elokuuta 2013

Kyynärän mittainen tyttö ja Euroopan suurvaltapolitiikka 1500-luvulla

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa, Nordiska Museet Kuva: Anna Amnell

 Kyynärän mittainen tyttö Lucia Olavintytär on pieni ihminen historian myllerryksessä. Kaksi 1500-luvun hallitsijaa Englannin Henrik VIII ja Ruotsin Kustaa Vaasa ja heidän eripuraiset jälkeläisensä ja vastustajansa vaikuttavat Lucian kohtaloon. Vain tuona aikana hänen seikkailunsa olisivat olleet mahdollisia.

Faktat: Vuonna 1559 kruunataan Henrikin 25-vuotias tytär Elisabet Englannin kuningattareksi. Kosijoita saapuu Lontooseen. Englannissa syntyy lukuisia salaliittoja, tehdään monia murhayrityksiä Elisabetin pään menoksi, sillä vastustajat ja kilpailevien sukujen edustajat haluavat oman suosikkinsa hallitsijaksi.

Kustaa Vaasa päättää lähettää poikansa Juhanan kosimaan Elisabetia puolisoksi kruunuprinssille Eerikille. Eerikistä maalataan hieno muotokuva, jonka Juhana vie Elisabetin nähtäväksi. Ruotsi-Suomi ja Englanti kohtaavat. Juhana ja hänen hovimiehensä ovat jonkin aikaa Englannissa.

Mielikuvitusta: Samana vuonna ilmestyy Hämeen linnan taakse Hattulaan kaksi muukalaista. Mies, josta käytetään nimeä Janus (kaksikasvoinen) on englantilainen ja aatelissukua. Lieto on suomalainen, entinen munkki, joka on joutunut huonoille jäljille, kuten kävi monille luostareiden lakkauttamisen vuoksi. Miehet ovat lyöttäytyneet yhteen ja päättäneet rikastua salakuljettamalla suomalaisia ja venäläisiä turkiksia, jotka ovat erittäin kysyttyä tavaraa Euroopassa.

Lieto ja Janus näkevät Hattulan kirkossa Lucian, josta ovat kuulleet Hämeen linnan pyöreän tornin rakennustöissä olevilta miehiltä ja skotlantilaisilta palkkasotilailta. He päättävät ryöstää Lucian ja myydä hänet.

Lieto ajattelee, että hänet voitaisiin myydä Juhana-herttualle. Siinäpä olisi yksi lahja lisää Elisabetille. Janukselle tulee vielä parempi idea: viedään tyttö Pohjois-Englantiin Elisabetin vihollisten luo ja koulutetaan tytöstä vakooja Elisabetin hoviin. Kirjassa tapahtuu näin:


Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004. Lasten Keskus. m/v-kuvitus: Matti Amnell
 ISBN 951-627-486-2

Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti.



Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

pakolaisina

Kirjassa Lucia ja Luka Lucian ja hänen perheens elämään vaikuttaa Ruotsin ja Venäjän hallitsijoiden vallanhimo. Juhana-herttuan veli Ruotsin kuningas Eerik XIV  haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan ja Venäjän tsaari Iivana Julma Katariina Jagellonican koristeeksi Moskovan hoviinsa. Kun Eerikin joukot hyökkäävät Turkuun, Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan vanhempiensa kansdsa Wittenbergiin veljensä Erasmuksen luo. Nuori lahjakas Erasmus Helsinkiläinen (fiktiivinen henkilö) on valmistunut maisteriksi ja joutuu elättämään pakolaisiksi joutuneet sukulaisensa.


Jatko-osa Pako Tallinnaan 2006 (Lasten Keskus)
ISBN 951-627-595-8

Seuraava osa: "Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika " 2013
ISBN 9789524988421

Turku, Juhana-herttua, Katariina Jagellonica, renessanssihovi, Wittenberg, lyhytkasvuisuus, Erik XIV, Iivana Julma,

maanantai 12. elokuuta 2013

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Tein pojalleni lohikäärmeaamutakin

dragonaamutakki by Anna Amnell
dragonaamutakki, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Sopii tulevalle keskiaikakirjojen kuvittajalle.

Renessanssiasuni kaulus

Renessanssiasuni kaulus by Anna Amnell
Renessanssiasuni kaulus, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Puku on pilalla, sillä kellariin tuli vesivahinkoja. Vain kuvat ovat jäljellä.


  Ensimmäisetkuvat06 469

hiha


Renessanssibaretti

baretti ja hihansuu


Ensimmäisetkuvat06 470

Värit näyttävät oudoilta tässä kuvassa.


Ensimmäisetkuvat06 474

Ilman alushameita mekko roikkuu surkeana.:) Mutta väri on oikea. Tässä näkyy helmaa kertävä nauhakin. Tämän asun ompelemisessa oli kova työ.

Renessanssikuningas ja minä museossa

Louvre 1985

Renessanssikuningas ja minä Louvren museossa


Teen paljon tutkimustyötä kirjojani varten. Ensimmäisten kirjojen ideat syntyivät silloin, kun olin Kanadassa vapaa toimittaja. Työ vei kaiken aikani, mutta antoi samalla paljon uutta tietoa. Muistan yleensä hyvin yksityiskohtia, mutta teen myös muistiinpanoja ja otan runsaasti valokuvia. Ennen piirsin museoissa. Nykyän tallennan tutkimusmateriaalin yksityisiin blogeihini.
Työn ohella kirjoittamista
Suomeen palattuani aloin kirjoittaa työn ohella. Oli vaarallista uppoutua liikaa kirjoittamiseen: pidin kerran saman tunnin kahteen kertaan. Tunnin loppupuolella huomasin aikuisopiskelijoitteni hymyilevän erityisen ystävällisesti. He kertoivat arvanneensa, että kirjoitin uutta kirjaa.
Tuo ei käynyt päinsä. Täytyi pitää kirja sisällään. Mutta se muhi siellä, ja toinen kirjani valmistui kesälomalla harvinaisen nopeasti. (Aurora ja Pietarin serkut) Yleensä teen tarkat suunnitelmat rakenteesta, juonesta ja henkilöitten historiasta paperilla/tietokoneella.
1500-luku
1500-lukua

Italian matkalla kuvattuja majolica lautasia
Kiinnostus renessanssiin alkoi Italiassa Uffizin taidegalleriassa sillä hetkellä, kun näin Firenzen gallerian ikkunasta. Millaisia olivat ihmiset, jotka loivat tuollaista täydellistä kauneutta? Millaista oli elää siihen aikaan pohjolassa? Mikrohistoria kiinnostaa minua.
Kyynärän mittainen tyttö
Idea kirjaan Kyynärän mittainen tyttö syntyi vasta10 vuotta myöhemmin, kun näin ohimennen TV:stä lyhytkasvuisen naisen ratsastamassa metsässä. Samassa välähti mielessäni kuin oma sisäinen TV-ohjelmani, jossa 1500-luvun tyttö ratsasti renessanssipanoramassa viitta ja punainen tukka hulmuten. Ehkä maisema oli samanlainen kuin se, jonka näin pizzaravintolan parvekkeelta Loretossa. Olin mennyt mieheni kanssa sinne sattumalta, kun myöhästyimme junasta, jonka piti mennä Faenzaan. Kuinka paljon sattuma vaikuttaa kirjallisuuteen?
Eideettiset kuvat
Ensimmäinen kirjakin sai alkunsa eideettisestä kuvasta. Olin käymässä torontolaisessa kartanomuseossa valmistellessani lehtijuttua Viktorian ajasta. Eteen osui jalustalla oleva kuningatar Viktorian rintakuva. Näin silmänräpäyksessä kuin hologrammina vaalean tytön pyyhkimässä pölyhuiskalla pölyjä siitä. Kuka oli tuo tyttö?(Aurora, vaahteralakson tyttö).
Ymmärrätte varmaankin, että näin ei kirjoiteta paljon kirjoja.:)

Kuvassa on Frans I (1494-1547)



tiistai 6. elokuuta 2013

Lukudiplomit: Kyynärän mittainen tyttö hyvässä seurassa

Sketchbook_Hämeenlinna_1990_020

Vesiväriluonnos Hämeen linnan pyöreästä tornista, josta puhutaan 1500-luvun kirjoissani.  Sitä rakennetaan kirjan Kyynärän mittainen tyttö kirjan alkaessa. Vesiväriluonnos: Matti Amnell (Jr)

Joskus pääsee erityisen hyvään seuraan. Jos haluat nähdä missä kirjani ovat lukudiplomikirjoja, kirjoita  esimerkiksi Googleen hakusana "kyynärän mittainen tyttö lukudiplomi" tai "Amnell lukudiplomi".

perjantai 2. elokuuta 2013

Keskiajan ihmiset ja peseytyminen

Seuraavassa kirjassani eräs päähenkilöistä on kylvyssä 1500-luvulla. Parasta valmistaa epäuskoisia lukijoitani. Ranskalainen keskiajan tutkija ja kirjailija Jeanne Bourin (1922-2003) kirjoittaa 1200-luvun Pariisia kuvaavassa romaanissaan Toukokuun rakkaus (La chambre des dames, 1979):

”Kiiltävän katajapuisen kylpyammeen pohja ja reunat oli aina peitetty paksulla nukkakankaalla, jotta siitä ei tarttuisi tikkuja. Amme tuotiin kolme kertaa viikossa makuuhuoneen viereisestä kamarista nelikulmaisen vuoteen päähän, jota joka puolelta ympäröivät koristekuvioiset verhot. Palvelijattaret varoivat kastelemasta tuorein yrtein peitettyä lattiaa kaataessaan ammeeseen etukäteen keittiössä lämmitettyä ja sangoissa kannettua vettä, jota renki oli juuri tuonut yläkerran porrastasanteelle.”  (Suomennos Annikki Suni)

Pariisilaisen kultasepän vaimo Mathilde voi astua kylpyyn. Kultaseppä itse menee joka päivä lähimpään saunaan ottamaan höyrykylvyn tai haalean pesun ennen partansa ajattamista.
 http://fr.wikipedia.org/wiki/Jeanne_Bourin
Liisa Seppänen kertoo väitöskirjassaan myös Euroopan ja Suomen saunoista.