torstai 28. toukokuuta 2009

Elämää 1500-luvun Englannissa

BBC History Magazinen toukokuun numero kertoo, että 1400-1500 -luvuilta on säilynyt hyvin vähän yksityisiä muistiinpanoja, tuskin niitä paljon kirjoitettiin Englannissakaan, sillä vaikka ihmiset osasivat lukea, he eivät osanneet kirjoittaa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat erillisiä taitoja siihen aikaan. Pitkään luettiin ääneen muille ja yksinkin, "äänetön" lukeminen kehittyi vasta myöhemmin.

Luettavaa oli kuitenkin yllättävän paljon, sillä 1400-luvulla oli saatavissa paperia ja 1500-luvulla alkoivat toimia kirjapainot. Artikkeli mainitsee, että esimerkiksi Pottin kappelissa Cheshiressä oli testamenttilahjoituksen vuoksi kokonaista 20 kirjaa, joita saattoi lainata ja kopioida itselleen. Siellä oli mm kirja hyvistä tavoista. Neljän mailin päässä tästä kirjastosta asui kartanonherra Humphrey Newton, joka "piti päiväkirjaa" 20 vuoden ajan.

Humphrey Newton (1466-1536) merkitsi vuodesta 1497 lähtien muistikirjaan elämänsä merkkitapauksia ja taloudenhoitoon liittyviä yksityiskohtia. Muistikirjasta löytyy jopa rakkausruno, jonka hän kirjoitti vaimolleen Ellenille. Mitä kirjoitti Humphrey runossaan? Hän vakuuttaa uskollisuutta vaimolleen ja toivoo samaa häneltä. Ellen oli kesyttänyt hänen sydämensä ja Humphrey vannoi, ettei koskaan hylkää Elleniä.

Humphreyn ja Ellenin järjestetystä avioliitosta muodostui rakkausavioliitto, jota kesti 46 vuotta, mikä on hyvin paljon aikana, jolloin ihmisten elinikä oli lyhyt. Ellen synnytti 11 lasta, mikä oli tavallinen määrä siihen aikaan. Seitsemän lapsista eli aikuisiksi, ja Ellen ja Humphrey saivat lapsenlapsia.

Newtonien eliaikana olivat Englannin hallitsijoina Ruusujen sodan jälkeen Tudorit Henrik VII ja hänen poikansa Henrik VIII, jota juhlitaan monin tavoin tänä kesänä Englannissa.

maanantai 25. toukokuuta 2009

Äänikirjat

Tiesitkö, että sekä Kyynärän mittainen tyttö että Pako Tallinnaan ovat saatavissa myös äänikirjoina kuulovammaisten kirjastosta?

Lucia-kirjat daisy-äänikirjoina:

näkövammaisten kirjasto Celia
(09) 2295 2200
Sähköposti: kirjasto(at)celialib.fi

Kyynärän mittainen tyttö
3 h 24 min
daisy 239322

Pako Tallinnaan 2 h 36 min
daisy 239342

Lucia maailmalla



Millainen on Lucia Olavintytär, Kyynärän mittainen tyttö? Näin kirjoittaa Julia Heikkilä , Jyväskylän koulujen verkkolehdet/Puistokoulu:
"
Todella pieni Lucia 13-vuotias, jolla on pitkät punertavat hiukset.
Tällä on veli, mutta tuo ei ole yhtä lyhyt.
Siihen aikaan Lucian pituisia tyttöjä etsittiin, ja laitettiin linnaan palvelioiksi kunikaalle. Tuon perhe ja tuttavat yrittävät salata tämän olemassa oloa, mutta turhaan.
Lucia pitää ratsastamisesta. Onhan hänellä hevonenkin. Eräänä päivänä kun tuo on ratsastamassa hänet kaapataan. Matkalla tapahtuu kaikenlaista outoa ja pelottavaa. Lucia tutustuu mukavaan poikaan, mutta sitä ennen tuo oli kauan vesillä laivassa."

tiistai 12. toukokuuta 2009

Kulkutauti Helsingissä 1500-luvulla



Helsingissä oli 1500-luvun puolivälissä tiettävästi vain olkikattoisia puutaloja, joissa oli enimmäkseen jo savupiiput. Savutorppiakin oli kaupungin laidoilla. Pihapiirin ympäröi aita, ja taloissa oli navetat, saunat ja sikolätit. Monesti siat kuljeksivat kaduilla, joilla oli ehkä nimi Rantatie, Kirkkotie, Koulutie.. Kuva: Matti Amnell

Tekstinäyte:

Outo kulkutauti oli tullut äkkiä Helsinkiin. Toiset sanoivat, että se oli tullut kerjuulla kiertelevien teinien mukana. Toiset olivat varmoja, että ulkomaalaiset palkkasotilaat olivat tuoneet sen mukanaan. Heitähän kulki koko ajan Helsingin kautta. Toiset taas sanoivat, että se oli Englannin kuumetautia ja tullut uusien asukkaiden mukana ulkomailta.

Sairastuneet vapisivat alussa kuin horkassa, vaikka heillä oli monta vällyä peitteenä. Sitten he alkoivat yskiä terävästi. Heidän täytyi nukkua istuallaan, sillä jos he laskeutuivat lepäämään vuoteelleen, heidän hengityksensä vinkui kuin variksen raakkuminen. Heidän ihonsa ja hengityksensä tuli polttavan kuumaksi. Joka talossa oli joku sairaana. Kauppias Martti Lyypekkiläisen talossa sairastui ensimmäisenä yksi palvelustytöistä, suutarintyttö Kerttu.

Metsä-Mari, värjäri ja yrttien kerääjä, tuli tuomaan rohtoja. Lucia oli nähnyt hänet viimeksi silloin, kun oli mennyt äitinsä ja isänsä kanssa värjäyttämään lankoja ratsastusvaatteita varten. Mari käski kaikkien sairaiden juoda kiehuvan kuumaksi keitettyä yrttijuomaa ja syödä Lucian tuomia karpaloita. Hän antoi yrttejä, joita hän oli kerännyt kesällä ja kuivannut majassaan. Ne piti laittaa kiehuvaan veteen hautumaan. Kertulle piti juottaa yrttijuomaa niin paljon kuin hän jaksaisi juoda. Jos joku muukin sairastuisi, jonkun palvelustytöistä täytyisi tulla hakemaan lisää yrttejä.

Kauppiaan vaimo lupasi tehdä niin kuin Mari käski, sillä Marilla oli parantamisen lahjat. Martti-kauppias määräsi, että Margareta ja Lucia eivät saaneet mennä kaupungille. Ei ollut aikaa viedä Luciaa kotiinsa, mutta häntä yritettiin suojella kaikin tavoin. Tyttöjen piti asua erillään muista juhlatuvassa. Lucia oli huolissaan kotiväkensä puolesta, vaikka sanottiin, että tautia oli vain Helsingissä.

Kuolinkellot soivat päiväkaudet. Margaretalle ja Lucialle kerrottiin, että oli kuollut vain muutama vanhus ja pikkulapsi, mutta kellojen soitosta he laskivat, että aikuisiakin oli kuollut. Onneksi Kerttu parani.

Yrtitkään eivät auttaneet, kun Martti-kauppias sairastui. Ulkomailta tullut hollantilainen perhekin oli sairastunut. He eivät antaneet Metsä-Marin hoitaa itseään. He luulivat Maria noidaksi, koska hän asui mäen rinteeseen kaivetussa majassa ja hänellä oli oudon värisiksi värjätyt vaatteet ja harvinaisen paksu harmaa tukka.

Kuuselan Olavi-herra tuli hakemaan tytärtään turvaan heti kun kuuli taudista. Silloin tauti oli kuitenkin jo kadonnut kaupungista. Se oli hävinnyt yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.

Ote kirjastani "Pako Tallinnaan" 2006 Lasten Keskus. Martti Lyypekkiläisen kuolema muuttaa hänen 13-vuotiaan tyttärensä Margaretan elämän. Äitipuoli haluaa naittaa Margaretan leskeksi jääneelle rikkaaksi jäänelle hollantilaiselle kauppiaalle. Tytöt lähtevät pakoon Tallinnaan Margaretan isän sukulaisten luo..

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

A maid in medieval dress

a medieval maid's dress

palvelustytön keskiaikainen asu (Viro kutsuu kylään -messuilla)
a maid's dress made in Tallinn, An exhibition of Estonia in Helsinki.

See also late medieval 16th century gir's/woman' dress (I made them myself)
1500-luvun nuken/tytön ja naisen asu, jonka tein.

medieval woman

 medieval woman

Keskiaikainen porvarisrouvan asu. Arkinen asu säilyi samanlaisena vielä 1500-luvullakin. (Virossa asuva suomalainen liikenainen Viro kutsuu kylään -messuilla Senaatintorilla)

perjantai 8. toukokuuta 2009

Sokerimantelit Sugared almonds

sokerimantelien valmistaminen

Sulata fariinisokeri, lisää mantelit ja hämmennä. Maistuvat hyviltä. Ostin muutaman pussillisen Olde Hansan sokeroituja manteleita ensi joulua varten.


Medieval woman

Medieval woman

Keskiaikainen naisen asu. Olde Hansa esittelee Viro kutsuu kylään -tapahtumassa keskiaikaista ruokakulttuuria. Punapukuinen nainen valmistaa ja myy sokerikuorrutettuja manteleita kojussaan.

Huomaa irtohihat, päähine joka muistuttaa tonttulakkia - samanlaisia voi nähdä renessanssin maalauksissa italialaisilla - miehillä.

Young woman in medieval dress.

16th century men's fashion

1500-luku miehenvaatteet

16th century Tallinn in Helsinki. Miehen asu Olde Hansan osastolla Viro kutsuu kylään -tapahtumassa.

Olde Hansan keskiaikainen ruoka (ks myös kuvaa) päätyi Pako Tallinnaan kirjaani. 16th century recipe in my book "An Escape to Tallinn" 2006 [Pako Tallinnaan]. See also the picture.

Lucia Olavintyttären Eurooppa. Kartta



Pohjois-Eurooppa A.D. 1559. Matti Amnellin kuvitusta kirjassa "Kyynärän mittainen tyttö". Täällä kartta suurempana. Kartta on piirretty 1500-luvun karttojen tyyliin, mutta mittasuhteet ovat oikeat eli nykyajan karttojen mukaiset.

Karttaan on merkittynä ne paikat, joissa Lucia seikkailee vuonna 1559-1560. Sieltä löytyy Hämeen linna, jonka lähellä Lucian kotitalo Kuusela sijaitsee. Vasta vähän aikaa sitten perustettu Helsinki näkyy myös, samoin Gotlanti sekä Elisabet I:n ajan Englanti: Lontoo ja Ely [äännä 'iili'], katedraali Vanhan Suomaan laidalla.

Voi nähdä kartasta myös Räävelin (nykyajan nimellä 'Tallinna'), jossa Lucia seikkailee kirjassa "Pako Tallinnaan". Näkyvissä on myös Turku, joka on tärkeä seuraavassa Lucia Olavintytär -kirjassani, jota kirjoitan.

Aitoja 1500-luvun karttoja on myös netissä nähtävissä. Tunnetuin on Olaus Magnuksen kartta Carta Marina (klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurempana)

lauantai 2. toukokuuta 2009

1500-luku on ollut kauan mukanani



Keittiömme Torontossa. Seinällä juliste Shakespeare-festivaalista sikäläisessä Stratfordin kaupungissa, jossa kävimme koko perhe teatterissa. Näimme Shakespearen näytelmiä myös Torontossa kesäteatterissa. Kesäyön unelma oli aikamoinen elämys suuressa puistossa lämpimänä kesäiltana nähtynä. Näyttämönä oli laakson pohja. (Sama laakso, josta olen kirjoittanut Aurora-kirjoissani). Toronton kaupungin järjestämän ilmaisnäytännön katsojat istuivat mukanaan tuomissaan puutarhatuoleissa mäen rinteessä. Näitä ilmaisia Shakespeare-esityksiä oli useana kesänä.

Olin opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenani englantia ja tutustuin silloin myös Shakespearen ajan kieleen ja kulttuuriin. Ensimmäinen kosketus Shakespearen näytelmiin oli kuitenkin sarjakuvalehti "Julius Caesar", jonka ostin koululaisena kotikaupunkini rautatieaseman kioskilta. Se oli muistaakseni Classics Illustrated -sarjaa.