torstai 24. tammikuuta 2019

Miten selviydyttiin kylmällä säällä?


1600-luvun englantilainen inglenook. Olen istunut -kesällä - englantilaisessa pubissa inglenookissa, joka on kuin pieni huone isommassa huomneessa, ja takka on avoin. Sisällä on penkit. Photo public domain Wikipedia Inglenook
Tulevat mieleen vanhat ajat, kun pakkanen tulee tupaan helsinkiläisessä kerrostalossa. Kommenttini FB-keskustelussa:

Tuollasina päivinä puen päälleni pitkän harmaan toppatakin, jota sanon siperialaisen mummon takiksi. Ostin sen ensimmäisellä Venäjän matkallani lokakuussa 2010, kun sää muuttui hyytävän kylmäksi Pietarissa. Kun sen laittaa päälleen, on kuin istuisi inglenook-takan sisällä tai suomalaisittain uuninpankolla. (kommentejani 2019)

1500-luvulla uunit, varsinkin kaakeliuunit olivat kuin isoja kuutioita, joiden päälle sai kiivetä kylmällä ilmalla lämmittelemään. 


Ptuij, Slovenia
uuni slovenialaisessa Ptuij'n kaupungissa olevassa linnassa. Kuva: Anna Amnell 

Lucia Olavintyttären veli opiskelee Wittenbergissä ja asuu alivuokralaisena. Seuraava kuvaus perustuu käyntiini wittenbergiläisessä talossa, jossa asui 1500-luvulla taiteilija Granach:

Huone oli talvellakin lämmin, sillä viereisessä huoneessa oli havumetsänvihreä kaakeliuuni, jonka yksi seinä oli Erasmuksen huoneessa, ja sitä lämmitettiin Erasmuksen huoneen puolelta. Oikein kylminä öinä Erasmus sai mennä ateljeen uunin päälle kissan viereen nukkumaan, jollei joku taiteilijan oppipojista ollut varannut sitä paikkaa jo itselleen.  (Anna Amnell: Lucia ja Luka.)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti