maanantai 26. huhtikuuta 2021

Vanhojen aikojen viisautta.

http://kemppinen.blogspot.com/2021/04/hyva-tahto.html "Keskiaika oli merkkien ja värien valtakunta. Kymmenillä munkkien ja nunnien sääntökunnilla oli värinsä ja vaatteensa, joista eräitä käytetään edelleen. --Esimerkiksi ystäväni Harald Haarmann, kielitieteilijä Luumäeltä, selvittelee hyvin vanhoja piirtokirjoituksia, jotka näyttävät liittyneen ennustamiseen tai – kaupankäyntiin. Tutkimus on täpärällä, mutta mahdollisesti niin sanottu Vanha Eurooppa oli ottanut käyttöön kirjainmerkit jo reippaasti ennen foinikialaisia (vinça-kulttuuri)." Lue lisää professori Jukka Kemppisen blogista.

lauantai 17. huhtikuuta 2021

Suoneniskentä

"SUONENISKENTÄ oli keskiajalla yleisin leikkaustoimenpide. Tärkeää oli pitää kehon nesteet tasapainossa, verta, liimaa, keltamusta sappea. Siinä missä kehon nesteet tasapainossa pysyivät terveenä; suonen vaihtelu oli sekä keino parantaa sairauksia että ehkäistä niitä. Mutta kaikki kohtuudella, enintään 4 kertaa vuodessa pitäisi tehdä. 1400-luvun Tukholmassa suoneniskijä työskenteli kaupungin saunalla. Hänellä oli suonirauta ja kulho, johon veri laskettiin. Verta analysoitiin huolellisesti värin, nesteen ja liman suhteen. Hyvällä tuulella oleminen tarkoitti terveellisiä nesteitä (latinan humori, neste)." Kuva: Muraali Keskiaikaisessa museossa.Medeltidsmuseum

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Lucia Olavintyttären isän silmälasit

Conrad von Soest : Brillen. 1404 Keskiajallakin lukeminen oli hienoa, kirja oli myös koriste-esine, joka maalattiin mukaan muotokuvaan.Tällaiset silmä lasit osti kyynärän mittaisen tytön, Lucia Olavintyttären isä. jonka näkö oli huonontunut.
Matti Amnell, kuvitusta kirjaani Kyynärän mittainen tyttö.

maanantai 12. huhtikuuta 2021

Descartes kylmässä Pohjolassa

"Vuonna 1649 Descartes matkusti Ruotsiin opettamaan nuorta, 22-vuotiasta kuningatar Kristiinaa. Tämä halusi Descartesin paitsi opettajakseen myös neuvonantajakseen tiedeakatemian perustamisessa. Matka oli lopulta Descartesille pettymys. Kristiina ei arvostelematta hyväksynyt opetettua. Descartes kuoli Tukholmassa 11. helmikuuta vuonna 1650. Hänen kuolemansa syy oli keuhkokuume. Descartes oli tottunut nukkumaan pitkään ja vetäytymään usein mietiskelemään uuninpankolle. Ruotsissa hänen kohtalokseen koitui paitsi pohjoisen talvi myös Kristiinan vaatimus opiskella filosofiaa hyvin varhain aamulla.
Descartesin ja hänen lääkärinsä kirjeenvaihtoa on joskus tulkittu niin, että hän saattoi kuolla arsenikkimyrkytykseen.Koska Descartes oli katolinen protestanttisessa maassa, hänet haudattiin lähinnä kastamattomille lapsille tarkoitetulle hautausmaalle Tukholman Aadolf Fredrikin kirkkoon." Rivstart, Ruotsin oppikirja (2017) kertoo, että Kristiina halusi opetusta kello viisi aamulla. Mutta Descates oli ollut lapsesta sti sairaalloinen ja tottunut nukkumaan lounasaikaan asti. Neljän kuukkauden kuluttua Descartes kuoli kehkokuumeeseen. Mitä Kristina halusi tietää: Mitä on rakkaus? Miksi ihminen rakastuu yhteen mutta ei johonkin muuhun?Kumpi on vaarallisempi, rakkaus vai viha? Onko toisilla planeetoilla älykkäitä olentoja.  1600.Tukholma https://fi.wikipedia.org/wiki/Ren%C3%A9_Descartes

torstai 8. huhtikuuta 2021

Kaipaan keskiajan Tallinnaa

Näin erinomainen keskiaikainen kaupunki on lähellä. Kunhan saan vielä toisen koronarokouksen. Mieheni 11. isoisä stadelainen Johan Lackmannus oli Räävelissä raatimies Georg Honerjeggerin oppipoikana ja kauppapalvelijana. Vuosina 1552-1554 hän oli kaupungin mustapääveljeskunnan jäsen. DNA- tutkimusten jälkeeen olen saanut tietää GENIstä, että tallinnalainen Henrik Storck (1550-1621) oli minun 11. isoisäni.DNA- tutkimusten jälkeeen olen saanut tietää GENIstä, että tallinnalainen Henrik Storck (1550-1621) on 11. isoisoisäni. Ehkäpä Johan ja Henrik tunsivat toisensa.

torstai 1. huhtikuuta 2021

Kevätlaulu. Tempus adest floridum

Maalaus linnassa. Ptuij, Slovenia Tempus adest floridum, surgent namque flores Vernales in omnibus, imitantur mores Hoc quod frigus laeserat, reparant calores Cernimus hoc fieri, per multos labores. Sunt prata plena floribus, iucunda aspectu Ubi iuvat cernere, herbas cum delectu Gramina et plantae hyeme quiescunt Vernali in tempore virent et accrescunt. Haec vobis pulchre monstrant Deum creatorem Quem quoque nos credimus omnium factorem O tempus ergo hilare, quo laetari libet Renovato nam mundo, nos novari decet. Terra ornatur floribus et multo decore Nos honestis moribus et vero amore Gaudeamus igitur tempore iucundo Laudemusque Dominum pectoris ex fundo. https://www.youtube.com/watch?v=J9pH6z9lZ1k