lauantai 26. tammikuuta 2019

Turun pormestari Hans Platz sukulaiseni


Sukututkimuksesta on iloa mutta joskus myös hyötyä. Huomasin tänään, että Turun pormestari Hans Platz on GENIn mukaan 10. iso-isoisäni. Hän oli Turun pormestarina vuodesta 1616 kuolemaansa eli vuoteen 1621 asti. Hän syntyi noin vuonna 1570 nykyisen Saksan tai Hollannin  alueella ja tuli Turkuun 1587. Hänen puolisonsa Brita Henrikintytär Storckin ensimmäinen mies oli Henrik Schaefer. Brita on 10. isoäitini. Britan isä Henrik Storck (noin 1550-1621) oli Tallinnasta. 

En tiennyt esivanhemmistani mitään alkaessani kirjoittamaan 1500-luvun Turusta.


perjantai 25. tammikuuta 2019

Jouduin hapansillien sekaan

Kustaa Vaasa. Nordiska Museet

Löytyi esi-isä 1500-luvulta. Hän oli Östen Eriksson Sursill, jolla oli vaikeuksia Lucia OLAvintytär -kirjojeni tyrannimaisen kuninkaan Kustaa Vasan kanssa. Kuninkaan tilaamat sillit olivat liian happamia, ja kuningas haukkui Östeniä hapansilliksi. Östen ei ollut moksiskaan vaan otti hapansillin eli Sursillin sukunimekseen. Olen Sursilli ainakin äitini kautta. Kun kirjoitin Kyynärän mittaista tyttöä, en tiennyt mitään siitä, että sukujuuret veivät myös Ruotsiin. Sukututkimus tuo kaikkea kiinnostavaa ja enimmäkseen hauskaa esille.
"Seitsemän Sursill-perheen tytärtä muutti Ruotsista Suomeen 1500-luvulla. Heillä on nykyään puolisen miljoonaa jälkeläistä, joukossa monta tuttua nimeä."



.
sursillin suku (ae, a eea)
Sursillit
hauska juttu sursillien suvusta Seura sursillit.

sukua Sursilleille
https://www.geni.com/people/Östen-Sursill/6000000000649600046

torstai 24. tammikuuta 2019

Miten selviydyttiin kylmällä säällä?


1600-luvun englantilainen inglenook. Olen istunut -kesällä - englantilaisessa pubissa inglenookissa, joka on kuin pieni huone isommassa huomneessa, ja takka on avoin. Sisällä on penkit. Photo public domain Wikipedia Inglenook
Tulevat mieleen vanhat ajat, kun pakkanen tulee tupaan helsinkiläisessä kerrostalossa. Kommenttini FB-keskustelussa:

Tuollasina päivinä puen päälleni pitkän harmaan toppatakin, jota sanon siperialaisen mummon takiksi. Ostin sen ensimmäisellä Venäjän matkallani lokakuussa 2010, kun sää muuttui hyytävän kylmäksi Pietarissa. Kun sen laittaa päälleen, on kuin istuisi inglenook-takan sisällä tai suomalaisittain uuninpankolla. (kommentejani 2019)

1500-luvulla uunit, varsinkin kaakeliuunit olivat kuin isoja kuutioita, joiden päälle sai kiivetä kylmällä ilmalla lämmittelemään. 


Ptuij, Slovenia
uuni slovenialaisessa Ptuij'n kaupungissa olevassa linnassa. Kuva: Anna Amnell 

Lucia Olavintyttären veli opiskelee Wittenbergissä ja asuu alivuokralaisena. Seuraava kuvaus perustuu käyntiini wittenbergiläisessä talossa, jossa asui 1500-luvulla taiteilija Granach:

Huone oli talvellakin lämmin, sillä viereisessä huoneessa oli havumetsänvihreä kaakeliuuni, jonka yksi seinä oli Erasmuksen huoneessa, ja sitä lämmitettiin Erasmuksen huoneen puolelta. Oikein kylminä öinä Erasmus sai mennä ateljeen uunin päälle kissan viereen nukkumaan, jollei joku taiteilijan oppipojista ollut varannut sitä paikkaa jo itselleen.  (Anna Amnell: Lucia ja Luka.)


keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Kuumaa kaakaota

1500-luvun poika ja kaakao

Saako olla jotain lämmintä juotavaa?  Hot chocolate?