Hyvää Joulua!

Hyvää joulua!


"Lucia istui rouvainhuoneen ikkunasyvennyksessä paksulla tyynyllä, joka peitti kivipenkin. Hän naposteli manteleita ja rusinoita ja joi kanelille ja inkiväärille tuoksuvaa makeaa juomaa. Muki lämmitti käsiä.

Ulkona oli kova pakkanen. Seinillä ja katoissa olevat lautapaneelit ja villalangasta kudotut seinävaatteet eivät pystyneet estämään vetoa ja kiviseinistä uhoavaa kylmyyttä. Avotakassa poltettiin päiväkaudet paksuja koivuhalkoja ja takasta siirrettiin hehkuvia hiiliä umpinaiseen kaakeliuuniin. Huoneeseen oli kannettu lisäksi hiilipannu tuomaan lisälämpöä.

Piti varoa hovimekkoa. Siihen kuului leveä hame paksua kukikasta samettia, topatut irtohihat ja silkkinen esiliina, pitkä ja kapea kangassuikale niin kuin käsipyyhe Turun kodissa.

Uusimmassa kirjassa Lucia ja Luka pääsee kyynääärn mittainen Lucia Turun linnaan jouluna 1562, kun siellä vietetään Katariina Jagellonican tervetuliaisjuhlia. Kaikki ei me aivan Lucian toiveitten mukaan. 

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 2013

ISBN 978-952-498-842-1

Tee kirjasta tilaus kirjastoosi.:)

Lue joulusta tästä blogista

Kuvassa oleva keskiaikaistyylinnen jouluseimi on ollut Helsingin Agricolan kirkossa joulukuusen vieressä.

Hyvää Lucian päivää!

Nordiska Museet, pohjoismainen museo, Tukholma esittää kuikki vuotuiset juhlat luonnnollista kokoa olevien "mallinukkein" avulla.
suuri koko
klikkaa hakusanoja 'Pyhä Lucia ' ja lue lisää.

Vanhan ajan joulu

Kerrotaan, että Martti Luther aloitti joulukuusitradition, mutta saksalaiset kristityt olivat käyttäneet kuusta jo varhain keskiajalla pyhänä, kristillisenä puuna. Eräs englantilainen munkki oli havainnollistanut jo 600-luvulla Thuringenissä kolminaisuutta kuusen kolmiomaisen muodon avulla.

Keski-Euroopassa oli tapana ripustaa kuusi jouluna latva alaspäin katosta. Luther koristeli pöytäkuusen kynttilöillä näyttääkseen lapsilleen, kuinka tähdet loistavat yöllä metsässä.

Jo 1500-luvulla pidettiin Keski-Euroopassa joulumarkkinoita, joilta sai ostaa jouluruokia ja joulukoristeita.

 Joulunvietto Englannissa 1500-luvulla ja sitä ennen
Klikkaa hakusanoja

Prince John of Finland

Juhana-herttua, prinssi, suuriruhtinas.
Kuvitus: Matti Amnell
Anna Amnell: Pako Tallinnaan 2006, Lasten Keskus

Nuori Suomen herttua Juhana perusti suomalaisille suuriruhtinaskunnan. Hän osasi suomea ja piti hovia Turun linnassa vuosina 1556-1563.
 Anna Amnell: Lucia ja Luka. 2013 BoD
http://amnellinlucia.blogspot.fi/2016/07/tapahtumapaikkana-turun-linna.html
http://amnellinlucia.blogspot.fi/2009/11/turun-linna-1562-1563.

  Prince John/Duke of Finland.
http://wikivisually.com/wiki/John_III_of_Sweden

Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten Keskus) kertoo Juhanan isän kuningas Kustaan ajasta,

Lapsuus keskiajalla

Kuva: keskiaikaisia lapsia: nukkea pitelevä tyttö on puettu aikuisten tavoin. Jost Amman (1539-1591)  Kunstbüchlin

"Sikäli kun voimme arvostella, ei syynä lasten suureen kuolevaisuuteen ollut hoivan ja huoltamisen puute kehto, keppihevonen vieläpä keinuhevonenkin sellaisia lapsia varten, jotka eivät vielä osanneet kävellä, esiintyivät 1500-luvun piirustuksissa; näitä kerubeja kohdeltiin siis rakkaudella. " Mutta kodit olivat epäterveellisiä, taudit levisivät helposti  koskettamisen tai hengityksen kautta. "kaupunkilaisasunto oli heikoin kohta keskiajan terveydellisessä järjestyksessä," Lewis Mumford Kaupunkikulttuuri. 1949 WSOY

Jost Amman (1539-1591)  Kunstbüchlin
Kolme lasta, joista yhdellä 1500-luvun asuun puettu nukke. Toiset lapset ovat poimineet kukkia ja hedelmiä.
Nukkea pitelevä tyttö on puettu täysin aikuisen naisen lailla. Uusin tutkimus kertoo, että lapsia rakastettiin, heidän kuolemaansa surtiin. Lapsilla oli leikkikaluja, he leikkivät mutta myös olivat mukana aikuisten töissä oppien katsomalla, miten työt tehdään. Lapsia oli yleensä perheissä paljon.

Lue myös blogikirjoitukseni Lapsuus ei ollutkaan kurjaa keskiajalla.

Lucia ja Luka -kirjani kansikuva

Kun kolmas Lucia Olavintytär -kirjani Lucia ja Luka julkaistiin, poikani oli niin kiireinen työssään, ettei ehtinyt tehdä kansikuvaa. Hän oli viime vuosina piirtänyt kuvituksia kirjoihini vapaa-aikoinaan, usein varhain aamulla.
Apu tuli 1500-luvulta. Olin käynyt Berliinissä kirjailijaresidenssissä oleskellessani useissa Berliinin ja Wittenbergin museoissa 1500-lukua etsimässä. Kansikuvan Lucia on kotoisin Gemäldegalerie-museosta, josta olin ottanut hyvin paljon kuvia.
Gemäldegalerie-kuviani

Olin ottanut itsekin kuvan tästä 1500-luvun tytöstä. Pieni maalaus oli korkealla, olen lyhyt ja kamerani oli pieni taskukamera. Ostin taidemuseosta oikeuden käyttää museon kuvaa kansikuvana.
Taiteilija on käyttänyt todennäköisesti muotokuvan mallina omaa tytärtään, josta tuli myös taiteilija. Jan Anders van Hamessen (1500-1579). Hemessen koulutti tyttärensä taidemaalariksi. Maalaus vuodelta 1548. "Jan Sanders van Hemessen trained his daughter Catharina van Hemessen who became a successful portrait painter." https://en.wikipedia.org/wiki/Catharina_van_Hemessen1500
Maalauksen tyttö on Lucia Olavintyttären aikalainen, maalaus on 1500-luvun puolivälistä.
Lisäys: Maalauksessa on vuoden 2009 väitöskirjan mukaan Margareta Parmalainen. Mutta olisiko taitelijan tytär istunut kuninkaallisen mallin sijaisena? Se ajatus lohduttaa. Katharina on samannäköinen, ja taiteilija on käyttänyt samaa mekkoa muotokuvassa lukeva tyttö!

Turun kirjamessut 2016

 TURUN  KIRJAMESSUT 2016 Olen mukana Suomen Nuorisokirjailijat -osastolla Teemassa: Toinen puoli, joka kertoo nuorisokirjailijoiden harrastuksista. Minun harrastuksestani valokuvaamisesta kertoo Tuija Lehtisen yhdistämä kuvakollaasi, jonka toinen kuva on 1500-luvun asuun pukemistani nukeista (kyynärän mittainen ja 1:12 ). Lucia Olavintytärhän siinä on.

 Toinen on kuvani joulupukista, joka oli vuosikymmenet esillä ns. Wulffin kulmassa Helsingissä nykyisen Stockmannin tavaratalon rakennuksessa. Lue joulupukin tarina. 

Kuva: Suomen Nuorisokirjailijat, Facebook-sivu

Ohjelmaa mm 13.30-13.50 Fiore A-halli Suomen Nuorisokirjailijat ry 70 vuotta/Nuortenkirjallisuuden historiakimara: Tuija Lehtinen, Anu Holopainen ja Netta Walldén kertovat kohokohtia vuosikymmenien varrelta sekä esittelevät yhdistyksessä vaikuttaneita kirjailijoita.

Kuvanäyttely Toinen puoli/Nuorisokirjailijat/Turun Kirjamessut 2016.
Kuva: Suomen Nuorisokirjailijat, Facebook-sivu

Lucia's hair

 Photo Friday: 'Flame'.
Lucia's hair is flame hair

Kyynärän mittainen tyttö ja Hämeen linna

Tänään Helsingin Sanomat esittelee Hämeen linnan.
"Nykyään Hämeen linna hallitsee Vanajaveden rantaa hyvin hoidettuna muinaismuistona. --päälinna on Suomen keskiaikaisen tiiliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita."
Ossi Mansikka: Hämeen linna oli vankien kauhu. HS/Kotimaa 18.8.2016 Suomen linnat: osa 3 Hämeenlinna. Kuvat: Harri Nurminen.

On vuosi 1559, kuninkaana on Kustaa Vaasa. Hämeen linnan pyöreää tykkitornia rakennetaan, ja se on tuonut rakentajia ja muuta väkeä ulkomailta asti.

"Janus ja Lieto alkoivat muistella, kuinka he olivat kuulleet ensi kerran Luciasta. Hämeen linnaan majoitetut palkkasotilaat olivat kertoneet oluttuvassa, että eräällä lähiseudun kartanonherralla oli tyttö, joka oli vain kyynärän mittainen. Tyttö oli lisäksi soma kuin enkeli kirkon katossa ja osasi laulaa ja soittaa luuttua.
Lieto ja Janus olivat käyneet varta vasten katsomassa Luciaa Hattulan kirkossa, jossa hän oli istunut palvelijan sylissä viitan sisällä."
(Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö, 89.  Lasten Keskus 2004)

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Jatko-osa: Pako Tallinnaan (2006) ja Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013
Lue tästä blogista Merirosvoja ja ihmisryöstäjiä Lucia Olavintytär -kirjoissa.

Pyhän Laurin kirkko, Vantaa (1450-luku)

Suomen uskonpuhdistus oli maltillinen. Pyhimystenkuvat saivat jäädä paikoilleen, vaikka pyhimyksiä ei enää rukoiltu eikä niiltä pyydetty apua.



Mary, Mother of Christ
Kaunis keskiaikainen Neitsyt Marian kuva.




Pyhän Laurin kirkon kaunis sivuovi



Valurautapenkki Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla.
Muita kuvia Pyhän Laurin kirkosta.

Lucia Olavintytär kiittää

Tässä blogissa on käyty viimeisten kuuden vuoden aikana yli 100 000 kertaa.
Lisäksi tulevat käynnit sitä ennen.

Renessansisalin katto ja maalaukset

Innsbruck. Kuva: Matti Amnell Jr. , joka on kuvittanut Lucia Olavintytär -kirjat.
Lisää Matin ottamia kuvia Innsbruckista.

Tapahtumapaikkana Turun linna

Tänään Helsingin Sanomat kertoo Turun linnasta. Ossi Mansikka: Karu keskiaikainen puolustuslinna.- Suomen linnat, osa 1. Paljon kuvia. 

Turun linna 1500-luvun puolivälissä, Kustaa Vaasan ja hänen poikansa Juhanan, Juhana-herttuan, aikana on keskeinen kirjoissani Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Lucia ja Luka (2013).

Lucia ja Luka -kirjassa ollaan Juhanan ja Katariinan renessanssihovissa (1562-1563), koetaan sen lyhyt kukoistus ja traaginen loppu. Linna vaikuttaa myös kirjan Kyynärän mittainen tyttö tapahtumiin. Olen peittänyt pyöreän tornin, jota ei ollut kirjojeni tapahtuma-aikana.

Juhana Herttuan ajan Turku-aiheisista kirjoista kirjoittaa Jorma Grönholm Turun Sanomissa:

Jorma Grönholm: 

Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat, alio 24.3. 2016

"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?

Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin. ---

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin. --"

Kirjoituksessa mainittu artikkelini :

Anna Amnell: Firenzestä Turkuun. Miten syntyivät 1500-luvun kirjani.

http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

Turun linnan ympärillä ja sisäpihalla oli 1500-luvulla paljon pieniä hirsimökkejä, joissa osa henkilökuntaa asui. Piirros: Matti Amnell. Synkkiä pilviä linnan yllä.




Siellä oli myös puutarha ja yrttitarha.

Krk-saari on Luka Dalmatialaisen suvun kotisaari

Salaperäinen Krk [äännetään 'körk'] on saari ja kaupunki Adrianmeressä

 Olin vuosina 2007 ja 2010 pitkiä aikoja Kroatiassa, sillä sukulaiseni oli siellä töissä. Ihastuin varsinkin Istriaan, Dalmatiaan ja Adrianmeressä oleviin saariin. Ne kuuluvat nykyiseen Kroatiaan (ja osa Istriaa Italiaan].



Kaikki nämä seudut kuuluivat pitkään Venetsialle. Kaikki lähiseutujen metsät kaadettiin, jotta saatiin rakennusainetta suolle tukkien päälle rakennettavan kaupunkivaltion ja sen laivaston rakentamiseen. Siksi niiden seutujen vuoret ja saaret ovat hyvin karuja.



Pyhän Lucian patsas Krk:llä Pyhän Lucian kirkossa. Tämä ei ole sama Lucia, jonka juhlapäivää vietetään esimerkiksi Suomessa,

Luka Dalmatialainen (fiktiivinen henkilö) on hyvin lyhytkasvuinen. Hänen juurensa ovat Krk:n saarella, jossa oli vanhoina aikoina paljon Lucian ja Lukan kaltaisia sopusuhtaisia lyhytkasvuisia henkilöitä.  Heille on ollut - ja on - ominaista pitkäikäisyys. Nykyään kasvuhormonin häiriötä hoidetaan lääkkeillä, ja näiden lasten kasvu ei pysähdy. Löysin tiedot Krk:n pitkäikäisistä ihmisistä nimenomaan erääseen lääketieteelliseen konferenssiin liittyvästä tieteellisestä artikkelista. Se kiinnosti, sillä Lasten Keskus oli julkaissut jo kaksi kirjaa kyynärän mittaisesta Luciasta. (Kyynärän mittainen tyttö 224 ja Pako Tallinnaan 2006)

Lukan perhe asui Venetsiassa, jossa on dalmatialaisille oli nimetty oma rantakatu ja oma kokouspaikka (Scuola).  Heistä käytettiin rasistista nimeä Schiavoni [ =slaavit, orjat], mikä sisuunnutti heidät. Scuolassa on Carpaccion seinämaalaukset. Carpaccio oli itse  dalmatialainen, ja kroatialaiset pitävät häntä edelleen omana taiteilijanaan kuten venetsialaisetkin.

Luka on hyvin varakkaasta kauppiasperheestä, on lähtenyt uskollisen ystävänsä ja palvelijansa Leonardon kanssa seikkailemaan ulkomailla ja tulee musikanttiseurueessa Turun linnaan Juhanan hoviin. Siellä hän tapaa lyhytkasvuisen luutunsoittajaneitosen Lucia Olavintyttären. Onnekas kohtaaminen, jossa riittää vastoinkäymisiä. Lopussa Lucia on poliittisena pakolaisena Wittenbergissä.

Lucia Olavintytär. Maalaus: Matti Amnell Jr. Tämä kuva on ensimmäisen kirjan kannessa tummasävyisempänä
Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013 BoD

Kirjoitin kirjalle jatkoa, joka tapahtuu Venetsiassa ja Krk-saarella, mutta jätin sen kesken, kun sanottiin, että historiallisilla nuortenkirjoilla ei ole enää kysyntää.
Onneksi Kroatia kiinnostaa suomalaisiakin turistikohteena.

Shakespeare ja minä. Kommentteja

Shakespeare ja minä

(alkujaan kommentteina Kemppisen blogissa 

heinäkuun 9, 2010

Luin teini-ikäisenä Cajanderin suomennoksia, vaikka olinkin tutustunut Shakespeareen alkujaan Classics Illustrated -sarjakuvakirjan avulla. [Julius Caesar]  Sitä myytiin koulukaupunkini Iisalmen asemakioskissa ja tavailin sitä sanakirjan avulla.
[Tyttölyseossa alettiin opiskella englantia vasta 4.luokalla, jolloin oli 14-vuotias. Meillä oli 9 vuoden ruotsi, 8 vuoden saksa, lukiossa latina valinnaisena kolme vuotta.]

Vaihto-oppilaana tulin taas "lukutaidottomaksi", kun olin lukenut vain lyhyen kurssin englantia sitä ennen. Kevätlukukaudella englannin tunneilla opiskeltiin Shakespearen näytelmiä. Kuulosti kauniilta. Shakespeare on kuin musiikkia. 

Vasta englannin opiskelu yliopistossa avasi S:n näytelmiä kunnolla. Mutta lapset ovat menneet edelle jo ajat sitten, yhdeksän vuotta koululaisina Kanadassa ja Shakespearen lukeminen koulun englannin tunneilla sen teki heille. Kauniita muistoja ovat Shakespearen näytelmien esitykset Toronton puistoissa.

heinäkuun 10, 2011

Shakespeare otti huomioon kaikenlaiset katsojat, oli todellakin tuota "lemmen lorinaa, miekan kalskutusta", valepukuja, ristiinpukeutumista, nuoret pojat naisten rooleissa (Englannissa naiset eivät saaneet näytellä) , poliittisia tapahtumia, historiaa, vihjauksia, ruumiita, haamuja. Hän huomauttaa välillä, että näin sanoo kansa ja näin sivistyneistö. Ja sitten on suunnattoman kaunista kieltä, runoutta, syvällistä uskonnollisuutta - Shakespeare oli katolinen, niin kuin oli sydämeltään suurin osa hänen kansaansa vielä silloinkin.


Lue Kemppisen kirjoitus ja kaikkien kommentit
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/07/suomennos-i.html

Uudet värikollaasit 40: Summer green

Kesän mageet värisävyt: vihreä

Uudet värikollaasit 40. Summer collage Green

Summer colours: green in Dubrovnik and Lokrum monasteries, herbs in Old Tallinn.  Luostarin puutarhoja ja Vanhan Tallinnan yrttejä

Everything green! Silmä lepää vihreässä.. lisää vihreää

Bonuksena: kuvasin eräänä kesänä Turun linnan yrtit. Klikkaa kuva suureksi- Herbs in Turku Castle, Finland

Kuvan saa lainata! Hyvää kesää!

Vanha Tallinna elää keskiajassa

Vanhassa Tallinnassa on aina keskiaika.


Tee aikamatka






Tule 1562-luvulle Lucian ja Margaretan kanssa Vanhaan Helsinkiin ja Vanhaan Tallinnaan. Ei unohdeta rohkeaa teiniä Vilppu Talvea.

Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten keskus 2006. Kannen kuva ja kuvitus Matti Amnell. Saatavissa kirjastoista, Lukudiplomikirja.
  
Lucia Olavintyttären toinen seikkailu vie hänet 1500-luvun Helsinkiin
ja Tallinnaan.

Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär kutsutaan Helsinkiin opettamaan luutunsoittoa 13-vuotiaalle Margaretalle. Lucialla on myös toinen, salaisempi syy matkaan.

Tyttöjen elämä muuttuu painajaiseksi, kun Margaretan isä Martti Lyypekkiläinen kuolee Helsingissä raivoavaan kulkutautiin ja kaunis Margareta aiotaan naittaa rikkaalle ulkomaalaiselle kauppiaalle. Margareta täytyy pelastaa.

Lucia pakenee Margaretan ja tämän serkun teini Vilppu Talven kanssa talvisen meren yli Tallinnaan sukulaisten luo. Tarinassa ovat mukana myös hollantilainen Hans van Sanden sekä Suomen herttua Juhana ja hänen vaimonsa Katariina Jagellonica, jotka ovat juuri saapumassa Suomeen. On vuosi 1562.

Klikkaa hakusanoja ja lue lisää.

Renessanssin perhe

Renaissance Family. Photo: Lara Eakins in Flickr
 Renessanssin perhe. Texas Renaissance Festival

Keskiajan hämärässä

Turkulaisen hotellin takkahuoneessa oli keskiaikaistyylinen seinävaate.

Taidetta, tarinoita, journalismia: Budapestin keskuspuistossa on upea maatalousmuseo,...

Taidetta, tarinoita, journalismia: Budapestin keskuspuistossa on upea maatalousmuseo,...: Budapestin maatalousmuseossa on täytettyjä kotieläimiä, Kuvat; Sirpa Pääkkönen Budapestin yksi erikoisimmista nähtävyyksistä on maata...

Uusin pitkä kirja-arvostelu Turun Sanomissa

Tämä Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa eli aliossa ollut arvio kirjastani ilahdutti.:

 Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku. 

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.

Tämä Turun Sanomien pääkirjoituksen alakerta-artikkelissa ollut arvio kirjastani ilahdutti. Facebookin kautta sen voi ainakin lukea kokonaan.

Jouko Grönholm: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa

Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?

Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin. Cygnaeus oli kiinnostunut erityisesti niistä puolalaisista, jotka aikoinaan tavalla tai toisella vaikuttivat Turussa. Eino Leino puolestaan sepitti kuuluisan runoelman Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (1919).

Uudempiin Juhana-aiheisiin romaaneihin lukeutuvat muiden muassa Ursula Pohjolan-Pirhosen Suomen herttua Juhana (1964) ja Ilona Meretojan Juhana oli kohtaloni (1967).

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.

Suomen kirjailijaliiton ja Nuorisokirjailijoiden jäsenellä Anna Amnellilla on Suomen ja Kanadan kaksoiskansalaisuus, koska hän asui ja työskenteli aikoinaan kymmenisen vuotta Kanadassa.

Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista.Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.

Hiukan toisin kuitenkin käy. Hannu saa selville hovia ja sisartaan uhkaavan salajuonen; tässä vaiheessa koko perhe kutsutaan asumaan Turun linnaan. Hannusta tulee herttuan suosikki ja hovipoika, mutta Lucia joutuu elämään muista erillään linnan tornihuoneessa.

Juhanan veli, Ruotsin kuningas Eerik XIV haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan. Venäjän tsaari Iivana Julma taas havittelee Juhanan puolisoa, puolalaista Katariina Jagellonicaa. Ratkaisevaa on, että Hannu ystävystyy Venetsiasta saapuneen musikantin Luka Dalmatialaisen kanssa. Luka on myös lyhytkasvuinen niin kuin Lucia.

Mikael Agricolan saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.

On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --

Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.

Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin.

Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.

Kaikki pääsiäistavat tunnettiin keskiajalla

Tarkkaile pääsiäistä näillä 1400-luvun silmälaseilla!
Pääsiäisenviettto keskiajalla :

Värikkäiksi maalatut pääsiäismunat ja monet muut pääsiäistavat olivat käytössä  Euroopassa jo 1500-luvulla. Pääsiäisjänis esiintyy jo 1500-luvun saksalaisissa kirjoituksisssa, joissa sanottiin, että jos kiltit lapset laittavat pesän hatustaan tai myssystään, pääsiäisjänis tuo siihen värillisiä pääsiäismunia. Virpominen, pääsiäismunat ja muut pääsiäistavat olivat yleisiä kaikkialla Euroopassa 1500-luvulla. Kuninkaat saattoivat tilata suuria määriä värjättyjä pääsiäismunia jaettaviksi lahjoina.

Shakespearen Romeossa ja Juliassa puhutaan siitä, että pääsiäisenä täytyy olla uudet vaatteet, samoin sanotaan monissa muissakin sen ajan teksteissä. 1500-luvun Englannissa uskottiin, että jollei ollut uutta kotikutoista päällä pääsiäisenä, koit ja kotisirkat söisivät vanhat vaatteet ja tihutöitään tekevät naakat laittaisivat pesiään talon ympärille. Almanakkakin varoitti, että jos ei ole uutta päällä pääsiäisenä, ei ole hyvää onnea tulevana vuonna.
Keskiajalla saivat myös alkunsa pääsiäiskulkueet. Arvellaan, että pääsiäiskulkue ja hienot vaatteet vaatteet pääsiäisenä saivat alkunsa jo Roomassa keisari Konstantinus I:n aikana 300-luvulla jKr. Kulkueella juhlittiin Jeesuksen tuloa Jerusalemiin palmusunnuntaina.

Leonardo da Vincin pylvässänky

Viimeisinä elinvuosinaan Leonardo da Vinci asui Ranskassa.
 Leonardo da Vinci's bed
Clos Lucé, Leonardo's last home
Photo: Joonas Heiskanen

Leonardon kuuluisin maalaus "Viimeinen ehtollinen" 1495–1498

Hyvää pääsiäistä!


Tämä Leonardon maalaus vaikutti hyvin tärkeältä osalta siihen, että aloin lukea renessanssista ja kirjoitin lopulta kolme kirjaa 1500-luvun Euroopasta. Kuten Firenzen maalaus se oli täydellisen kaunis, ihme.
Lue kirjoitukseni Firenzestä Turkuun

Lohikäärme lintujen muinaishistoriaa?

Lohikäärme Ljubljanan lohikäärmesillalla
Lue tämän päivän Hesarista Seymor Young: Höyhenpeite siivitti dinosaurukset lentoon. Koko aukeaman kirjoitusta kuvittavat taiteilijoiden kuvitelmat 125-130 miljoonaa vuotta sitten eläneistä lentävistä hirviöistä Mitä sitten tapahtui?



ruipelolohikäärme pullistelee

Kyynärän mittaisen tytön maailma 1: Turku ja Moskova

 Kirjojeni kyynäränmittainen Lucia Olavintytär on täysin fiktiivien henkilö, mutta kirjani perustuvat tutkimuksiin 1500-luvun elämästä - ja mm. lyhytkasvuisuudesta.

Siihen aikaan, kun aloin kirjoittaa ensimmäistä osaa Lucia Olavintytär -trilogiaan kävin usein lyhyillä matkoilla Turussa. Ehdin nähdä osan Turun linnan keskiaika -näyttelyä. Useat Kyynärän mittaisen tytön ja Lucia ja Luka -kirjan tapahtumista on sijoitettu näyttelyssä kuvatulle keskiaikaiselle torille.

Aboa Vetus teki myös Turkua tutuksi ja sieltä löytyi tämä keskiaikainen koti, pienoismalli, josta minulle oli hyötyä kirjoittaessani kirjaa Lucia ja Luka, jossa Lucian perhe muuttaa asumaan Turkuun äidin perintötaloon.

Lucia joutuu yöpymään myös talonpojan tuvassa.
Ks Kaponieerin blogista Turun linnan vanhan perusnäyttelyn nostalgiaa (2)

Olen  suunnattoman kiitollinen kaikille niille, joilta sain apua. Näitä ovat varsinkin museot Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Niihin kuuluu myös Venäjä, sillä tsaari Iivana Julma oli taustavaikuttajana kirjoissa Pako Tallinnaan ja Lucia ja Luka. Olen viettänyt 2010-luvulla  (2012- 2015) yhteensä yli puolitoista kuukautta Pietarissa ja Moskovassa ja kiertänyt museoissa. Tämä on ollut mahdollista, kun lähisukulaiseni on työssä Venäjällä.

Keskiaikaisen Moskovan eli Kremlin [= 'linnoitus'] keskiaikaisetr kirkot ovat todellinen aikamatka keskiaikaan. Välillä tuntuu, että suorastaan katoaa seinä- ja kattomosaiikkeihin ja kirkkojen loukkoihin. Moskova on suuri elämys historian ystävälle, myös minun kaltaiselleni kielitaidottomalle henkilölle, jolle Venäjä on ollut uusi maailma, kun en käynyt koskaan edellisessä valtiossa.



Romanov-pajarien talo (katso kaikki kuvani) oli ainutlaatuinen kokemus.

Tietoa 1500-luvusta antoivat Helsingin yliopiston ja Helsingin seudun kansalais- ja työväenopisojen luentosarjat, joita kuuntelin runsaasti (esim Päivi Setälä, Anto Leikola, tuohikirjoitusseminaari slaavilaisella laitoksella) eurooppalaiset tutkijat ja kirjailijat. Kirjoissani on lopussa lyhyet luettelot tärkeimmistä lähteistä.

Keskiajan Turku löytyi tavallaan myös Tukholmasta, jossa vietin kokonaisen päivän Pohjoismaisessa museossa.  Tukholmassahan Lucian perhe asui ennen Lucian syntymää, ja isä vieraili siellä kerrran kirjassa Kyynärän mittainen tyttö. Katso kuvia.




Pohjoismaisen museon aulaa hallitsee mahtava Kustaa Vaasan patsas. Lucia Olavintytär-kirjat kertovat Kustaan ja hänen poikiensa kuningas Eerikin ja toisen pojan Suomen herttua Juhanan ajasta, Vaasojen ajasta.

Tämä blogi on Blogit.fi luettelossa

Ystävänpäivää!

Hyvää ystävänpäivä viikonloppua!
Ystävänpäivä on vanha eurooppalainen juhlapäivä. Pyhän Valentinuksen päivä.
"To-morrow is Saint Valentine's day,
All in the morning betime,
And I a maid at your window,
To be your Valentine."
Shakespeare: Romeo & Juliet

Dubrovnik from a great height

Dubrovnik was a medieval city-state.
My best photo taken from a great height. Dubrovnik is one of my favourite cities.
Dubrovnik säilyi itsenäisenä kautta keskiajan. Se on meren ja korkeiden muurien ympäröimä.
Photo Friday: 'Height'

Lucia Olavintytär -kirjat äänikirjoina

En tiennyt, että myös Lucia -kirjoja on Celia-äänikirjoina.
Lue täältä uusin tieto

 Blogiystävälle kiitos vihjeestä!

Wittenberg on kuin 1500-luvun ulkomuseo

 

Vanhassa Wittenbergissä voi kävellä  1500-luvun taiteilijan Lucas Cranachin ateljeetalon pihalla ja yöpyä hotellissa, joka on tuon oikealla olevan talon seinän takana. Siellä voi kulkea Lutherin ja muiden sen ajan oppineiden ja opiskelijoiden jalanläjissä.
Kuvia Wittenbergistä, keskeiset paikat
Laajempi kansio , over 200 photos
Wittenbergiin on Berliinistä vain tunnin junamatka.




 
Olin Berliinissä kaksi viikkoa kirjailijaresidenssissä marraskuussa 2010, joten Wittenbergin matkani aikanakin oli hiljaista aikaa turismisssa. Luther tuo turisteja kaikkialta maailmasta Wittenbergiin. Jos klikkaat kuvaa suureksi, voita arvata, että ensi vuonna on tungosta Wittenbergissä. Joulun aika on myös suosittu, kertoivat kaupunkilaiset.

(Kaupungissa pääkadun varrella myös kiinnostava DDR:n museo, jossa on saksalaista arkielämää 1900-luvun asti ja DDR:n aikoihin, myös leluja.)
Kaupungissa tehtiin kaivauksia, joten uutta on tullut esille jo viime vuosina.

Olin marraskuussa 2010 kaksi viikkoa Berliinin kirjailijaresidenssissä ja hankin aineistoa kirjaan Lucia ja Luka myös Wittenbergistä, jonne Lucia Olavintyttären perhe pakenee kirjan lopussa, kun kuningas Eerik XIV:nnen joukot hyökkäävät Turkuun kesällä 1563.