Sivut
- Etusivu
- Firenzestä Turkuun
- Kyynärän mittainen tyttö. Kirja-arvosteluja
- Anna Amnellin Lucia Olavintytär -kirjat Celia-äänikirjoina
- Pako Tallinnaan. Kirja-arvosteluja
- Lucia ja Luka 2013. Esittely. Kirja-arvosteluja
- Kotisivublogini
- Anna Amnell's historical novels
- Lastenkulttuurisivuni
- Nuorisokirjailijat/Anna Amnell UUSI!
- Historiska äventyrsromaner
- Matti Amnell kuvittaja
- Lucia Olavintytär -kirjat. Kirja-arvostelut
- Haastattelut
- Tornitalo/My Gate House
- Photos
- Blogisisko-blogi
- Aurora-kirjat
- Aurora-blogi
- Aurora-kirjat
- Lucia-books (info)
lauantai 31. heinäkuuta 2010
Lai-kadulla tapahtuu
Huomasin, että Lai-kadulle, joka esiintyy kirjassani Pako Tallinnaan, on ilmestynyt uusi hotelli. Se mainostaa aivan 1500-luvun tyylisesti. (Klikkaa kohta 'historia', jos se ei näy heti)
Tunnisteet:
keskiaikainen Tallinna,
Lai-katu,
Lucia Olavintytär,
Pako Tallinnaan,
St Olav
torstai 29. heinäkuuta 2010
lauantai 24. heinäkuuta 2010
Lucia Olavintytär ja Hattulan Pyhän Ristin kirkko
Hattulan Pyhän Ristin kirkko sijaitsee kauniin maiseman keskellä. Kuvassa on Suomen ensimmäinen saarnatuoli, Pyhä Anna tyttärensä Marian ja tyttärensä pojan Jeesuksen kanssa ja prinsessa, jonka Pyhä Yrjänä pelastaa lohikäärmeen kidasta. Sakastin lattian tiilessä näkyvät koiran käpälänjäljet. Ehkäpä kirkon rakentajat olivat dominikaaneja, "Herran koiria", jotka jättivät näin "puumerkkinsä" kirkkoon.
(Mikael Agricola keksi suomeen sanan 'lohikäärme'.)
Kirjassani Kyynärän mittainen tyttö (2004) kuvitteellinen kyynärän mittainen Lucia Olavintytär asuu onnellisena kotonaan - jälleen kuvitteellisessa - Kuuselan kartanossa, joka sijaitsee lähellä Hämeen linnaa ja Hattulan Pyhän Ristin kirkkoa. Hämeen linna ja Hattulan kirkko ovat todellisia kuten useimmat paikat kirjoissani. Millainen oli Lucia Olavintyttären kirkko?
Se oli rakennettu aikoinaan niistä tiilistä, joita oli jäänyt jäljelle Hämeen linnaa rakennettaessa, joten se on harvinainen, keskiaikainen suomalainen tiilikirkko. Useimmat Suomen keskiaikaisista kirkoista ovat nimittäin harmaita kivikirkkoja. Kaikki lattiat oli keskiaikana peitetty tiilillä, kuten ovat vielä nykyään sakasti ja eteinen. Seinillä oli paljon maalauksia, jotka olivat kuin sarjakuva Raamatun tapahtumista. Useimmat ihmiset eivät osanneet lukea, joten he oppivat kuvista.
Kirkossa oli myös pieniä patsaita, pyhimysten kuvia, ja maalauksia, jotka kertoivat näiden elämästä ja Raamatun tapahtumista. Tällainen kirkko oli kiinnostava myös lapsille. Saarnat olivat siihen aikaan pitkiä, joskus ikävystyttäviä joskus jännittäviä aiheesta ja puhujasta riippuen. Uskon, että Lucia piti kookkaasta Pyhän Yrjänän patsaasta, sillä hänellä oli itselläänkin hevonen Kuisma, jolla hän ratsasti kotinsa mailla.
Kirjassani Kyynärän mittainen tyttö Janus ja Lieto kuulevat Hämeen linnan oluttuvassa linnaan majoitetuilta palkkasotilailta, että eräällä lähiseudun kartanonherralla on tyttö, joka on vain kyynärän mittainen. Tyttö on lisäksi soma kuin enkeli kirkon katossa ja osaa laulaa ja soittaa luuttua.
Lieto ja Janus käyvät varta vasten katsomassa Luciaa Hattulan kirkossa, jossa hän on naisten puolella palvelijan sylissä viitan sisällä. Janus ja Lieto keksivät ilkeän juonen saadakseen hyötyä Luciasta, jonka kaltaisia ihmisiä ostettiin ja myytiin, annettiin lahjaksi noina villeinä aikoina.
Klikkaa kuvaa ja katso sitä oikein suurena.
torstai 22. heinäkuuta 2010
Lucia Olavintytär
http://www.sivupiiri.fi/kirja-arvostelut/kyynaran-mittainen-tytt%C3%B6-1459
(Pikkuapurit löytyivät museokaupasta.)
Tunnisteet:
kirja-arvosteluja,
Kyynärän mittainen tyttö,
nainen,
renessanssiasu,
Sivupiiri
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)