Takaisin keskiaikaan

Kirjan lukemista keskiajalla päivänvalossa tai lieden/kynttilän/päreen valossa. Matti Amnellin kuvitusta kirjaani "Kyynärän mittainen tyttö". Sodan aikana ja sen jälkeisinä köyhinä aikoina siirryttiin ajassa taaksepäin, jotta selvittäisiin:
Kommentti Kemppisen blogiin, jossa bloggaaja kirjoittaa: 
"Yleisen puutteen takia kelloja käännettiin, säästäväisyyssyistä, noin 50 vuotta taaksepäin."

Kommenttini: Jotkut siirsivät kellojaan vielä kauemmaksi. 1875 syntynyt isoisäni poltti tuvassa iltaisin pärettä säästäkseen lamppuöljyä, jota hän sai tavallista enemmän erikoisluvalla, koska oli suksimestari ja teki työtä kotonaan. Lisäksi oli vielä iltaisin liedenvalo, joten elettiin kuin keskiajalla.

Silmälasit keskiajalla

"Apostolin silmälasit" maalaus vuodelta 1403 Conrad von Soest. (Vanhin tunnettu kuva silmälaseista alppien pohjoispuolella. 

Hannu on 1500-luvun poika

Matti Amnellin luonnos kirjaan "Lucia ja Luka"
Tänään on Hannun nimipäivä, ja on aika esitellä Lucian 13-vuotias pikkuveli Hannu, joka ei ole kooltaan pieni kuten Lucia:

Nauru ja iloiset huudot kohosivat järven jäältä. Hannu Olavinpoika juoksi ympyrää ja työnsi kaksin käsin vinoittain olevaa seivästä, joka oli kiinnitetty jäähän upotettuun pylvääseen. Seipään toisessa päässä oli kelkka, jossa istuivat Hannun sisar Lucia ja palvelustyttö Vehnäpää. Hoijakka pyöri huimaa vauhtia. Tyttöjen nauru ja kiljuminen innostivat Hannun juoksemaan yhä kovempaa.

 Järven rannalla mäellä oli Hannun ja Lucian koti Kuusela, hirsitalo, jossa oli korkea harmaakivijalka ja jyhkeät nurkkakivet. Mäeltä kuului torven törähdys. Valpuri-imettäjä siellä puhalsi tuohitorveen kartanon päädyssä.

Hannu hidasti napakelkkaa, ja Vehnäpää hyppäsi ensimmäisenä pois kyydistä.

---

 Valpuri-imettäjä seisoi talon edessä viitta harteillaan. –  Piti puhaltaa tähän torveen. Ette kuulleet, kun huusin.

–  Meillä onkin jo kova nälkä, Hannu sanoi.

–  En minä teitä syömään huutanut, Valpuri sanoi.

– Miksi meidän piti sitten tulla jo sisälle? Lucia kysyi ja kopisteli lunta lapasistaan ja viitastaan.

–  Pian se selviää, sanoi Valpuri.

 - -

Lucian ja Hannun isä, Kuuselan Olavi-herra heilutti kädessään pergamenttikääröä, josta riippui sinetti pitkän nauhan varassa. – Meidätkin on kutsuttu linnan joulujuhliin. Saamme nähdä Juhana-herttuan uuden vaimon, oikean prinsessan.

 – Eläköön! Päästään syömään herkkuruokia, Hannu sanoi.

–  Katariina Jagellonican tervetuliaisjuhlat ovat aikuisten pidot, sanoi äiti. – Mutta tekin ehditte käydä linnassa vaikka kuinka monta kertaa, sillä me muutamme Turkuun.

–  Ihanko asumaan? Lucia kysyi hämmästyneenä.

–  Asumaan, asumaan, sanoi Helka-rouva. –  Muutamme minun perintötalooni Aurajoen rannalle.

–  Suuri maailma tulee nyt tänne pohjolaan, sanoi Olavi-herra innoissaan. –  Oppineita, hovimiehiä ja musikantteja saapuu hoviin kaukaisista maista. Herttuakunnassa alkaa uusi aikakausi, oikea kukoistus,  renessanssi. Saamme olla siinä mukana, kun muutamme Turkuun.

Otteita luvusta "Hoijakka" kirjasta Anna Amnell "Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika" 2013.

Lucian ja Hannun elämä muuttuu täydellisesti. Ensin muutto suuren kuusimetsän laidassa Hämeen linnnan ja Hattulan takana olevasta kotitalosta Turkuun. Hannu joutuu kokemaan talvisen Turun ankeuden ja Juhana-herttuan hovielämän jännityksen. Hän joutuu keskelle 1500-luvun suurvaltapolitiikan juonitteluja, kun sekä kuningas Eeri XIV että Venäjän tsaari Iivana tekevät kaikkensa pilatakseen Juhanan hyvin alkaneen renessanssihovin. Hannu saa uuden ystävän, Venetsiasta tulleen Lukan, joka on lyhytkasvuinen kuten Luciakin. Yhdessä pojat keksivät, miten selvitä.

Keskiaika, 1500-luku: joulu

Kuvassa on avotakka krakowalaisessa ravintolassa, mutta tämä voisi olla 1500-luvun kodissa.

"Lucia istui rouvainhuoneen ikkunasyvennyksessä paksulla tyynyllä, joka peitti kivipenkin. Hän naposteli manteleita ja rusinoita ja joi kanelille ja inkiväärille tuoksuvaa makeaa juomaa. Muki lämmitti käsiä.


Ulkona oli kova pakkanen. Seinillä ja katoissa olevat lautapaneelit ja villalangasta kudotut seinävaatteet eivät pystyneet estämään vetoa ja kiviseinistä uhoavaa kylmyyttä. Avotakassa poltettiin päiväkaudet paksuja koivuhalkoja ja takasta siirrettiin hehkuvia hiiliä umpinaiseen kaakeliuuniin. Huoneeseen oli kannettu lisäksi hiilipannu tuomaan lisälämpöä.

Piti varoa hovimekkoa. Siihen kuului leveä hame paksua kukikasta samettia, topatut irtohihat ja silkkinen esiliina, pitkä ja kapea kangassuikale niin kuin käsipyyhe Turun kodissa.

Uusimmassa kirjassa Lucia ja Luka pääsee kyynäärn mittainen Lucia Turun linnaan jouluna 1562, kun siellä vietetään Katariina Jagellonican tervetuliaisjuhlia. Kaikki ei me aivan Lucian toiveitten mukaan. 

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 2013

ISBN 978-952-498-842-1

Tee kirjasta tilaus kirjastoosi.:)

Lue joulusta tästä blogista

Jouluvalko, Krakowan khaani ja Tiernapojat

Krakowan khaani, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vanhassa hämäläisessä "Jouluvalko"- perinteessä parrakas mies ratsastaa taidokkaasti tehdyllä ”keppihevosella” kylässä kertomassa joulusta. Ohjelman voi nähdä YLEn Areenassa (ks. linkki lopussa). Alkuperäinen Jouluvalko on Forssan museossa. Tämä kiinnostava ”Jouluvalko”-perinne oli minulle ennestään tuntematon, mutta toisaalta tuttu aivan toiseen kulttuuriin kuuluvana.

Parrakas itämaiseen asuun pukeutunut mies ”Lajkonik , Krakowan kaani”, ratsasti keppihevosella Krakowan Vanhassa kaupungissa ja viihdytti turisteja. Nämä saivat valokuvauttaa itsensä hänen kanssaan. Jos kaani Lajkonik kosketti valtikallaan, se toi hyvää onnea.



Toisten tietojen mukaan Lajkonik liittyy esikristilliseen perinteeseen, jossa hevonen tuo keväällä hyvää onnea ja hyvän sadon.

Toinen tausta liittyy tataarien hyökkäykseen, jonka krakowalaiset torjuivat ja juhlivat pukeutumalla hävinneiden vaatteisiin. Lajkonik-hahmo on mukana myös 60 päivää pääsiäisen jälkeen vietettävän Corpus Christi-juhlan aaton kulkueessa, jossa on musiikkia, tanssia ja ilotulituksia.

Jouluvalko ja Lajkonik näyttäisivät olevan samaa vanhaa eurooppalaista perinnettä, samoin kuin Tiernapojat-ohjelma, jossa myös kerrotaan valkoisesta hevosesta ja taistelusta mongoleja vastaan. Nämä hyökkäsivät Europpaan 1200-luvulla ja jättivät syvän trauman, jota on hoidettu eri tavoin eri kulttuureissa.
Lajkonik kuvat
http://areena.yle.fi/tv/2037713

Tähtilaulajia 1600-luvun Nurnbergissä.

Ikkunalasit muualla Euroopassa - ja Suomessa

1500-luvun ikkuna, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvassa on Philip Melanchtonin talon ikkuna Wittenbergissä. Rakennus on 1500-luvun alusta. Nyt näyttää siltä, että tällaisia ikkunoita on ollut Suomessakin: pyöreitä "ikkunaruutuja". Turussa.

1600-luvun Nurnbergissä

Lucia muuttaa Turkuun

Kuuselan väki tuli uuteen kotikaupunkiinsa Turkuun hämärässä tervasoihtujen valossa. Torin reunoilla häämöttivät kapeiden ja korkeiden talojen mustat hahmot. Siellä täällä pilkotti valoa ikkunaluukusta tai hetkeksi avatusta ovesta. Tuomiokirkko kohosi kaupungin keskellä korkeana kuin kuuset kotimetsän reunassa.

Kuu tuli esiin pilvien takaa. Korttelinvahti tallusteli lyhdyn ja kepin kanssa, ja nainen ilmestyi kapealta kujalta kori kummassakin kädessä ja pari palavaa pärettä hampaissaan.

 – Minäkin haluaisin ottaa lyhdyn tai päreen ja mennä tutkimaan kaupunkia, Lucia sanoi pysähtyen Hannun kanssa ovella. – Katso, miten kaunis Turku on.

– Se vain näyttää kauniilta, kun on noin paljon lunta, sanoi Hannu haukotellen. Hän oli väsynyt ratsastuksesta.

– Anna minun uskoa, että tämä kaunis Turku on oikea Turku, Lucia sanoi siristellen silmiään.

– Ovi heti kiinni tai saadaan koko joukko kuolemantauti! komensi Valpuri-imettäjä tuvan toisesta päästä. – Eikö se riitä, että on istuttu reessä päiväkaudet naama jäässä? Pitääkö palelluttaa itsensä kotonakin?

–  Minulla on ikävä Kuismaa, Lucia valitti. Hän oli ratsastanut lapsesta asti talvellakin Kuuselan kartanon mailla omalla hevosellaan.

–  Kyllä sinä totut elämään täällä, sanoi äiti Lucialle. – Tuodaan Kuisma tänne ensi kesänä, niin saat liikkua ratsain.

Tekstinäyte

Anna Amnell: Lucia ja Luka 2013 , 29-30. M/V -kuvitus Matti Amnell

Ristikkotalo

IMG_0331, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lucia ja Hannu muuttavat vanhempiansa kanssa Wittenbergiin vuonna 1563, ja silloin siellä oli tämän kynttilälyhdyn näköisiä ristikkotaloja.

Jouluseimi kirjahyllyssä

IMG_6028, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä jouluseimi on ollut meillä monta kymmentä vuotta. Taustalla 1500-luvusta kertovia kirjojani. Yläpalkissa on linkki minun kirjoittamaani kirjaan Lucia ja Luka, jossa ollaan jouluna 1562 Turun linnssa. Kirjassani Kyynärän mittainen tyttö Lucia on Lontoossa Elisabetin hovissa jouluna.
Joulu tässä blogissa (kirjoituksiani ja kuviani)

Syksy

46950019, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Helsingissä
Näyttää syksyltä, vaikka joulu on tulossa.

Ritarilinna

Unkarilainen ritarilinna

The British Library on laittanut  miljoona public domain -kuvaa Flickriin. Ne on skannattu 1600-1800 -luvun kirjoista. Niihin ei ole enää copyrightia kenelläkään.
The British Library has uploaded one million public domain scans from 17th-19th century books to Flickr! 

Hyvää Lucian päivää!

Maalaus Gemäldegalrie, Berlin, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lucia Olavintytär toivottaa hyvää nimipäivää kaikille kaimoilleen. Kuva on otettu Berliinin Gemäldegalerie-taidemuseossa. Maalaus: Jan van Hemessen: Die Goldwägerin. Maalaus esittää todennäköisesti hänen tytärtään, josta tuli myös taiteilija.

Lucia pääsee taas Turun linnaan

Turun linnan näyttely Enemmän kuin tuhat sanaa? Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa. Se käsittelee mm. sitä, miten lasta kuvataan linnasta kertovassa kaunokirjallisuudessa.

Kirjani Lucia ja Luka on mukana näyttelyssä (vitriinikaapissa) ja kirjasta on esillä myös seuraava ote:

Naisen pitää osata oikeat naistentyöt. Kun joulunpyhät ovat ohi, otetaan värttinät esille ja ruvetaan kehräämään… Tule tänne, Lucia Olavintytär, niin neuvon sinulle kädestä pitäen, miten neulotaan sukkaa Naantalin nunnien tapaan.

Anna Amnell, Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika.

2013. Näyttely päättyy 8.3.2015.




Lucia nukke ja portinvartijatalo-nukkekoti ovat olleet esillä Turun linnassa vuonna 2010. Kuvassa Lucia poseeraa linnan rouvainhuoneessa leveällä ikkunalaudalla. Nyt Lucia saa olla kotona, kun kirja tekee työt.



(Olen tehnyt nuken vaatteet, sisustanut tornitalon, jossa Lucia oli kidnapattuna Englannissa (Kyynärän mittainen tyttö 2004)  ja tehnyt vaatteet 1:12 nukeille)

Medieval town -adventtikalenteri

Medieval town, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Adventtikalenterini, yksi monista. Kerään niitä.
Rothenburg: I'd like to visit this town.

Luciaa katsomassa

On aina hauska nähdä kirjansa kaupassa. Kävin tänään ensi kerran, kun on ollut flunssa ja siitä toipuminen. Helsingin Akateemisessa nuortenkirjoille on nyt hyvin tilaa toisessa kerroksessa..

Lucian naapurit

Joulupukiltahan sitä saa. Voit myös tehdä tilauksen kirjastoosi. Muista Lucian ja Lukan
ISBN 978-952-498-842-1

Käväisin Luciaa katsomassa kotikaupunkini Helsingin kirjakaupassa.

Keskiaikainen perinne: tiernapojat

Jorma Falck

Oopperalaulaja Jorma Falck esitti Herodeksen osan Tiernapoika-näytelmässä Helsingin Agricolan kirkossa 2. adventtipäivänä.

Keskiajan mysteerinäytelmiä esitettiin useiden kirkollisten juhlien aikaan. Niissä oli jännutystä ja huumoria. Eri ammattikunnat vastasivat eri kohtauksista. Näytelmiä esitettiiin kirkonmäellä tai vaikkapa vankkureissa, joita oli eri puolilla kaupunkia, ja yleisö kiersi katsomassa esityksiä. Oli myös tähtipoikia, joita esittivät katedraalikoulujen oppilaat tai papit. Esimerkiksi Konstanzin synodissa vuonna 1412 englantilaiset papit esittivät tiernapojat muille kokoukseen osallistuneille.



Valokuvat: H. Kerätär



Nihti (Matti T. Amnell), afrikkalainen kuningas (Aki Mäkinen) ja Herodes.



Tähtipojan roolissa Reetta Ridanpää. 1500-luvun Englannissa naiset eivät saaneet ollenkaan esiintyä näytelmissä, Saksassa taas saivat.

Tietokirjat ovat ystäviäni

some of my 16th c books, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Ne vastaavat väsymättä kysymyksiini.

 

Makro 124: ’koru’. Meripihka

amber, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tyttäreni meripihkakorvakoru

Meripihka on kymmeniä, jopa satoja miljoonia vuosia sitten kivettynyttä puuta. Sitä on käytetty muinaisista ajoista asti koriste-esineinä ja suojana sairauksia ja vaivoja vastaan. Niin opetti myös lääketieteen isä Hippocrates. 1500-luvun oppinut Martti Luther kuljetti taskussaan meripihkan palaa suojaamassa munuaiskiviltä.

Eri puolilta maailmaa on löydetty jopa dinosaurusten aikoina eli 65-220 miljoonaa vuotta sitten syntynyttä meripihkaa. Se on on kuin tietopankki. Dominikaanisen tasavallan vesiltä löytyi vuonna 2007 meripihkaa, jossa oli jäännös 15-20 miljoonaa vuotta sitten kasvaneesta orkideasta.




Keskiajalla olivat suosituimpia koruja meripihkahelmistä tehdyt rukousnauhat, joita näkee muotokuvissakin ja uskonnolista symboliikkaa sisältävät "mitalit" (sacramental medals), joissa oli yleensä suojeluspyhimyksen, Marian tai Marian ja Jeesus-lapsen kuva. Näitä valmistettiin erilaisista metalleista, ja niihin oli kaikilla varaa.

Eräässä keskiaika-aiheisessa salapoliisiromaanissa tyttö kadottaa mitalinsa, ja se on tärkeä osa juonesta.



Olen saanut nämä nykyajan katoliset mitalit lahjaksi.

1500-luvun miesten vaatteet

Gemäldegalerie-2010-miehet1500, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Miehiä 1500-luvulta.
Gemäldegalerie-2010 -Berliinissä.

Vihreä viitta

Christmas market in Turku, Finland, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Turun joulumarkkinoilla joulukuussa 2010.

Adventtikalenteri: Lutherin perhe

1500-luvun kuuluisin perhe. Matkamuisto Wittenbergistä parin vuoden takaa. Ensimmäisestä luukusta löytyi joululeivonnainen. Hyvää adventtia! (1800-luvulla tehty maalaus)

Olen nähnyt Lutherin perheen "olohuoneen" Wittenbergissä. Se on säilytetty alkuperäisenä: Lutherin kirjoituspöytä, korkea kaakeliuuni nurkassa, kattomaalaukset, seiniä peittävät koristemaalatut panelit ja seinävieruspenkit, joissa yhdessä ryhmässä on käsinoja. Tuoleja oli siihen aikaan vähän.

Nykyään tiedämme, että joulukuusia oli jo aikaisin keski-Euroopassa. (mm Tallinnassa 1441, ks kommentit) Niitä saattoi olla kaupungin torilla tai kirkon vieressä. Sitä en tiedä, oliko niitä kodeissa. Tuon tyylin pitää joulukuusi pöydällä vei prinssi Albert Englantiin mennessään naimisiin kuningatar Viktorian kanssa. Koristeina näyttää olevan rinkeleitä. Samantyyppisen kuusen olen nähnyt Yhdysvalloissa museossa, jossa kerrotaan saksalaisten siirtolaisten elämästä Amerikassa 1800-luvulla.

Kuvan henkilöillä on tyypilliset 1500-luvun alkupuolen asut. Muotihan vaihteli paikkakunnittainkin tuohon aikaan. Lutherilla on oppineen asu, jollaista käyttivät vanhemmat miehet vielä paljon myöhemminkin ja jota näkee vielä nykyäänkin pappien Luther-talarit, mustat leveät kaavut.

Pienellä pojalla on leikkihevonen ja rattaat. Nykyään tiedämme, että sen ajan lapsilla oli leluja. Luther oli lapsirakas perheenisä, joka kertoi lapsilleen tarinoita ja lauloi heille.
(Hienoja kattomaalauksia myös Lucas Cranachin talossa)



Ensimmäisestä luukusta löytyi joululeivonnainen.

Blogisisko ® Anna Amnell: Lucia ja Luka Akateemisen hyllyssä

Mieheni pistäytyi Stockmannilla ruokaostoksilla käydessään toisessa kerroksessa-

Mukulakivikatu Porvoossa

Porvoo, a photo by Anna Amnell on Flickr.

A cobblestone street in Porvoo, Finland.
Kullersten i Borgå.

Makro 123: 'herkullinen'

Mahtikauppamies von Hueckin pehmeänmakuinen riistakäristys, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Herkullinen ateria keskiaikaisessa ravintolassa Tallinnassa.
Delicious medieval food.
Makro: 'herkullinen' (delicious')

"Mahtikauppamies von Hueckin pehmeänmakuinen riistakäristys"
Roasted game for mighty merchant von Hueck

Palvelustyttö toi heille syötäväksi papunyyttejä, inkiväärilanttua, pikkelssiä, suolakurkkua, kaalia, villisikaa, hirveä ja marjasurvosta sekä juotavaksi höyryävän kuumaa mehua, joka kirvelsi kurkkua. Margaretalle hän toi ruokaa isolla lautasella ja savimukilla, Lucialle pienellä lastenlautasella.
Anna Amnell: Pako Tallinnaan. 2006. Lasten Keskus. Sivulla 95. (Kysy kirjastoista)

"The maid brought to them bean dumplings, rutabaga spiced with ginger, pickles, gherkins, cabbage, roasted wild boar and moose, crushed berries and pungent hot juice of mixed berries. To Margareta she gave a large plate full of food and to Lucia a small children's plate."
Anna Amnell: Escape to Tallinn [Pako Tallinnaan] 2006 Lasten Keskus

Kuvasin ja söin tämän erittäin maukkaan keskiaikaisella reseptillä valmistetun aterian Olde Hansassa Tallinnan historiallisessa keskustassa.

Olde Hansa

I had this excellent meal at the restaurant Olde Hansa in the historical, medieval centre of Tallinn. This is a genuine medieval recipe. I used it in my book "An Ell-sized Girl". Lucia and her friend Margareta are served this meal after they have escaped from Helsinki to Tallinn across the frozen sea. 13-year old Margareta doesn't want to become an old merchant's wife.

Keskiajan ruoasta löydät paljon tietoa netistä, esimerkiksi Medieval Cookery-sivuilta tai seuraavilla hakusanoilla netistä: keskiajan ruoka, keskiaikainen ruoka, medieval cookery, 16th century food, Renaissance food

(Julkaistu aikaisemmmin tässä blogissa tammikuussa 2007)

On tullut käytyä Turussa

Sunrise in Turku, Finland, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Näköala hotellihuoneen ikkunasta 6.10.2013 Turun kirjamessujen aikana.
Suosikkinähtävyyksiä mm Turun linna ja kuvassa näkyvä Tuomiokirkko, jotka olivat nähtävissä myös 1500-luvun Turussa, josta uusin kirjani kertoo.

Uudistettu luettelo. Kirja-arvostelut: Lucia Olavintytär -kirjat

Lucia 1-3





Kuvittajana Matti Amnell (Jr)

Luettelo ja otteita arvosteluista:

Tiedossani olevia kirja-arvosteluja, haastatteluja ym. 1500-lukua käsittelevistä historiallisista nuortenkirjoistani. 2005- . (Päivitetään)
Klikkaamalla hakusanaa 'kirja-arvosteluja' löydät aikaisempia kirjoituksia tästä aiheesta.
[Kirja-arvosteluja Aurora-kirjoistani on täällä Aurora-blogissani. Päivitetty luettelo.]

Arvostellut kirjani:
Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004 Lasten Keskus
Pako Tallinnaan. 2006 Lasten Keskus
Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 2013 BoD
(Aurora-kirjat 1991-1999 ovat Aurora-blogissa)

Lehdistö:  Onnimanni (2), Vinski, Virikkeitä (2), Lapsen maailma, Meidän perhe, Keski-Suomalainen, Savon Sanomat, Vihdin Uutiset, Vantaan Lauri, Helsingin Sanomat, Tyyris Tyllerö

Ismo Loivamaan toimittama erityisnumero lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön numero 4/2013, jossa käsitellään Turkua ja Turun linnaa koskevaa lastenkulttuuria. Mukana kirjani Lucia ja Luka(2013)
(Myös minua pyydettiin kirjoittamaan siihen artikkeli. Linkki myöhemmin)

Lapsen maailma 2/2014 Kuukauden kirjat

Tietokirjat:

Teoksessa  Mervi Koski: Kirjavinkkejä alakoululaisille. BTJ 2009, jossa esitellään koulujen lukudiplomilistoilla olevia kirjoja:
Amnell, Anna:  Pako Tallinnaan ja Kyynärän mittainen tyttö, sivut 219-220.

Internet: Sivupiiri (blogi), Jyväskylän koulujen verkkolehti, Kirjaverkkari, Vantaan Lauri, Rita (blogi),

Kirja-arvostelut:

Kirjoittajien mukaan aakkostettu luettelo kutakin kirjasta ja lyhyitä otteita. Jos kirjoittamaasi kirja-arvostelua ei ole tässä luettelossa, ole hyvä ja ilmoita siitä minulle tai lähetä se valokopiona tai sähköpostissa.

Kuva Mai Laakson blogista Lucianpäivänä 2018

Kyynärän mittainen tyttö 2004, Lasten Keskus


Annaaba: Kyynärän mittainen tyttö. - Sivupiiri 7. 2. 2010
http://www.sivupiiri.fi/kirja-arvostelut/kyynaran-mittainen-tytt%C3%B6-1459

Annaniemi, Onerva: Kyynärän mittaisena vieraalla maalla. – Vinski 1/2005.

Anon: Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. Toimintaa tytöille. – Meidän perhe/Karuselli/Kirjat 1/2005, 19. 2005

Heikkilä, Julia: Kyynärän mittainen tyttö. (kirja-arvostelu) - Jyväskylän koulujen verkkolehdet/Puistokoulu
http://www.peda.net/en/magazine/jkl/puistokoulu/kirjallisuus?m=content&a_id=424

Heikkilä-Halttunen: Suvaitsevaisuudesta historiallisesti. [Kyynärän mittainen tyttö] – Onnimanni: 2005, s. 7.

Inkku 11: Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. - Muita kivoja kirjoja. Tuusulan kirjasto

Kolu, Kaarina: Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. Kuv. Matti Amnell. – Virikkeitä: Suomen nuortenkirjaneuvoston julkaisu 2004: 4, s. 66-67. 2004

Laakso, Mai: Anna Amnell; Kyynärän mittainen tyttö  - blogissa Kirjasähkökäyrä Lucianpäivänä 2018.  Kirjasähkökäyrä: Anna Amnell Kyynärän mittainen tyttö

Loivamaa, Ismo: Historian siivillä (Kyynärän mittainen tyttö). – Sadun ja toden kuvaajia. Lapsen maailma 2/2005.

Uskali, Marika: Kyynärän mittainen tyttö. - Tummaa fantasiaa ja hyväntahtoisia tarinoita. Keskisuomalainen 23.7. 2005 (7/Viikko)

Uskali, Marika: Kyynärän mittainen tyttö. - Tummaa fantasiaa ja hyväntahtoisia tarinoita. Savon Sanomat 24.7. 2005 (7/Viikko)

Volotinen, Teresia: Kyynärän mittainen tyttö kirjamessuilla. - Kirjaverkkari 15.12.2006.

Pako Tallinnaan 2006, Lasten Keskus
Kirja-arvosteluja:

Halonen, Hanni: Itseensä uskojia. Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten Keskus 2006. - Nuortenkirjat. Vantaan Lauri 22.2.2007

Heikkilä-Halttunen: Näin elettiin Agricolan aikaan. Anna Amnellin Pako Tallinnaan - Vinski 1/2007

Laurila, Natalia: Neuvokkaat lapset pakenevat Tallinnaan. - Vihdin Uutiset 26.11.2006 [Pako Tallinnaan ]

Laurila: Natalia: Haastattelu:

Loikkanen, Maria: Tarinan siivin, Anna Amnell:  Pako Tallinnaan - Onnimanni 1/2007 (Alas Taikavirtaa/files)
http://alastaikavirtaa.files.wordpress.com/2008/10/annaamnellpakotallinnaan.pdf

Nupponen, Aili: Pako Tallinnaan - Aili-mummon arkea -blogi. Kirja-arvostelu kirjastani Pako Tallinnaan.

Ruoho, Vilma: Pako Tallinnaan. - Helsingin Sanomat/Lapset/Kirjat  20.7.2007

Volotinen, Teresia. Arvostelu kirjasta Pako Tallinnaan. - Virikkeitä: Suomen nuortenkirjaneuvoston julkaisu 2006:  4, s. 45-46.

Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika, 2013, BoD
Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika, 2013, BoD

Kirja-arvosteluja:

Ahonen, Rita: Lucia ja Luka - Rita (blogi) 18.11.2013

 Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkeli.Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku. 

Heikkilä-Halttunen, Päivi: Yhdessä olemme jättiläisiä. - Lastenkirjahylly 26.2.2914

Kolu, Kaarina: Amnell, Anna: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. Kuv. Matti Amnell Jr. BoD - Books on Demand - Virikkeitä: Suomen Nuortenkirjanevoston julkaisu 2013: 4, s. 53. 2014

Loivamaa, Ismo: Turkulaista hovielämää. Sydämellisiä tuokioita. – Ismo Loivamaa. Kuukauden kirjat Lapsen maailma 2/2014, sivut 60-61.

Nupponen, Aili: Anna Amnellin Lucia ja Luka - Aili-mummon arkea -blogi 4.12.2014

http://aili-mummonarkea.blogspot.fi/2014/12/anna-amnellin-lucia-ja-luka.html

Volanen, Anne käsittelee myös minun kirjaani Lucia ja Luka pitkässä artikkelissaan "Vankityrmiä ja renessanssin loistoa. Turun linnan historiaa lasten- ja nuortenkirjoissa. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 2-6

Kyynärän mittainen tyttö. Otteita kirja-arvosteluista:

"Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu? Historiallinen nuortenkirja on haastava tekijälleen. Anna Amnellin viides historiallinen nuorisoromaani on oiva esimerkki siitä, kuinka tehtävä on suoritettu kunnolla.--" Meidän perhe 1/2005, sivu 19.

"Kirja on mielenkiintoinen ja jännittävä. Eniten pidin sen tunnelmasta." Onerva Annanniemi, Kruununhaan yläaste, 13v. Vinski 1/2005.

"-- kirja on hyvä ja lajityypiltään pitkään toivottu esimerkki helppolukuisesta historiallisesta varhaisnuortenkirjasta. Lyhyiden lukujen ja vaudikkaan juonen sommittelun ansiosta--[tämä kirja] tempaa hiukan kangerrellenkin lukuharrastustaan aloittelevan lapsen mielenkiinnon.-- [Amnell] on sommitellut myöhäiskeskiaikaan sijoittuvan kehitystarinansa kunnianhimoisesti, elävöittäen aikakautta tarkkaan harkituin yksityiskohdin - uuvuttamatta lukijaansa liiallisella tiedolla, vuosiluvuilla ja muilla detaljeilla. Suomen historiaan Lucian seikkailut linkittyvät Juhana-herttuan kautta.--" Päivi Heikkilä-Halttunen. Onnimanni 1/2005 "Suvaitsevaisuudesta historiallisesti":

"Amnellille ominaiseen tapaan tarinan myötä lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä, nyt liikutaan esim. Gotlannissa, Lontoossa ja Tukholmassa. Lukijalle syntyvä kuva aikakaudesta on sosiokulttuurisesti rikas: ollaan vuoroon hämäläiskartanossa, merimiesten joukossa laivalla, lontoolaisessa ruokatuvassa ja Englannin hovissa. Suurimmalta osaltaan kertojanääni on Lucian, mutta väliin tarina fokusoituu myös aikuisten näkökulmasta. Kokonaisuus on vaihteleva, rikas ja kerrontatekniikka lastenkirjaan moderni.

[kirja] on kohderyhmälleen ennen muuta seikkailuromaani, jossa taitava kerrontatekniikka uppoaa paikkojen, episodien ja henkilöiden vaihdoksiin. --" IBBY Finlandin julkaisun, Virikkeitä-lehden päätoimittaja Kaarina Kolu. Virikkeitä 4/2004, ss 66-67:

"Sanasto ja kartta helpottavat lukemista ja antavat mukavasti lisätietoa historiannälkäisille. Nukketyttönä kohdeltavan Lucian kautta välittyy myös ajan naisenrooli vähäisine vaihtoehtoineen." Marika Uskali. Keskisuomalainen 23.7.2005 ja Savon sanomat 24.7.2005

"--on aiemmissa kirjoissaan paneutunut innostuneesti ja asiantuntevasti 1800- ja 1900-luvun vaihteen historiaan. Valtiollisen historian ohella kirjailijaa kiinnosti Aurora-kirjoissa elämäntapojen ja kulttuurivirtausten tarkastelu. Nyt Amnell on paneutunut 1500-luvun eurooppalaiseen historiaan. --Amnellin kirjan seikkailujuoni seurailee historian mahdollisuuksia, kuvittelee ja keksii toden rajoissa." Ismo Loivamaa. Lapsen Maailma 2/2005

Pako Tallinnaan Otteita kirja-arvosteluista:
Anna Amnell: Pako Tallinnaan. 2006 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti Amnell (Jr.)

Pako Tallinnnaan Otteita kirja-arvosteluista:
Anna Amnell: Pako Tallinnaan. 2006 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti Amnell (Jr.)

Ensimmäinen kirja-arvostelu on aina jännittävä. Tänä vuonna (2006) kirjani ilmestyi aika myöhään, juuri ja juuri Helsingin kirjamessuille. Arvelin jo, että kukaan ei arvostelisi sitä ennen joulua. Mutta ainakin yksi ehti jo marraskuun puolelle.

Bloggaava runoilija ja kyläaktiivi Pohjois-KarjalastaAili Nupponen kirjoittaa mm:

"Romaanin kieli on kaunista ja vivahteikasta, josta erityisesti pidin. Uskon, että lapset myös tykkäävät romaanin kielestä, ja oppivat uusia sanoja. Matti Amnellin piirrokset ilahduttavat kirjan monilla sivuilla lukijaa.

Helsinki oli 1500-luvulla pahainen kalastajakylä, jossa oli paljon kulkutauteja. Helsingin varakas kauppias kuolee, ja kauppiaan tytär, Margareetta, on äitipuolen toimesta joutumassa rikkaan ulkomaalaisen kauppiaan vaimoksi. Tytöt lähtevät pakoon Tallinnaan erään pojan seurassa.
Pidin lukemastani romaanista. Aion lahjoittaa nämä nuorten romaanit lapsenlapsilleni. Uskon että hekin pitävät näistä kirjoista. Kiitos sinulle, Anna, oli ilo lukea Luciasta, ja siitä, millaista oli elää 1500-luvulla pienikasvuisena ihmisenä! "

Nupponen, Aili: Pako Tallinnaan - Aili-mummon arkea -blogi 

http://aili-mummonarkea.blogspot.fi/2014/12/anna-amnellin-romaani-pako-tallinnaan.html

Toimittaja Natalia Laurila kirjoittaa mm:
"Orvolla Maragaretalla on kiire karkuun äitipuolen valitsemaa sulhasta, joka voisi olla hänen isänsä. Margaretalla on sitä paitsi salainen poikaystävä. On mukavaa seurata vaihteeksi viatonta ja idealistista teiniromanssia.
Menneisyydestä löytyy paljon rumaa, jolta lapsilukijan soisi säästyvän. Amnell on samaa mieltä. Hän ei juutu selvittelemään kamaluuksia, eikä muutenkaan jämähdä historiallisen nippelitiedon selostamiseen. Pienikään lukija ei ehdi kyllästyä."

Natalia Laurila: "Neuvokkaat lapset pakenevat Tallinnaan". Anna Amnell: Pako Tallinnaan. Lasten Keskus 2006. 136 sivua. Vihdin Uutiset, sunnuntaina 26. marraskuuta 2006, sivu 5.

Hesari ilahdutti kirja-arvostelulla  Kiitos Hesari ja Vilma!

Lasten- ja nuortenkirjoista julkaistaan vähän arvosteluja. Jokainen arvostelu on juhlaa nuortenkirjailijalle. 1500-lukua kuvaavasta "Kyynärän mittaisesta tytöstä" ei ole ollut Hesarissa muuta kuin nimi sen vuoden syksyn (2004) uusien kirjojen luettelossa. Siksipä ilahduin kovasti, kun näin Harry Potter -kuumeen ollessa kovimmillaan arvostelun Lucian uusista seikkailuista eli kirjastani "Pako Tallinnaan". Ja paikkakin on paras mahdollinen - sarjakuvien vieressä Lasten osastossa.

Arvostelijana on Vilma Ruoho, joka edustaa niitä henkilöitä, joille ensisijaisesti kirjoitan. Vilma on 13-vuotias tyttö. Niin kuin aina hyvässä kritiikissä hän kertoo ensin kirjasta ja esittää sitten loppuarvion. En ole koskaan ilahtunut näin paljon kritiikistä. Viimeisessä kappaleessa Vilma kirjoittaa:

" Anna Amnellin kirja Pako Tallinnaan on vauhdikas, eikä toimintaa puuttu. Huono puoli on se, että kirja on liian lyhyt [!]ja nopeasti luettava."
Vilma kirjoittaa: "Kirja sopii ikäisilleni ja nuoremmille, koska teksti on suurta ja kuvia paljon. Suosittelen kirjaa historiasta kiinnostuneille ja pienestä jännityksestä pitäville."

Teresia Volotinen

Nuortenkirjallisuuden asiantuntija Teresia Volotinen kirjoittaa kirjastani Virikkeitä-lehdessä (Virikkeitä 4/2006)

"Anna Amnell on historiallisen lasten- ja nuortenromaanin taitaja, joka tarjoaa lukijoilleen sekä autenttisuutta, romantiikkaa että jännitystä, mutta ottaa selkeän kriittisesti kantaa myös siihen, että 1500-luvulla tytöt saatettiin naittaa hyvin nuorina. Kirjan lopussa on vielä hyvä lähdekirjallisuusluettelo sekä sanasto, joista kummastakin on erinomaista hyötyä. --
Kaiken kaikkiaan teosta lukiessa huomaa, että Amnell on tarkkaan perehtynyt paikallishistorian lisäksi Ruotsin historiaan. Hän nivoo faktatiedon luontevasti romaaniin. Kirjan kuvitus on Matti Amnellin, ja siitä kuvastuu historiallisen tiedon hyödyntäminen.--
Toivottavasti saamme tulevaisuudessa lukea lisää Luciasta ja hänen seikkailuistaan."

Volotinen, Teresia. Arvostelu kirjasta Pako Tallinnaan. Virikkeitä 4/2006, 45-46.

17-vuotias Hanni Halonen kirjoittaa 22.2.2007 Vantaan Laurissa kirjastani Pako Tallinnaan otsikolla: Itseensä uskojia:
--
Pako Tallinnaan kertoo ystävyydestä ja ystävien välisestä luottamuksesta, sekä rohkeudesta ja itseensä uskomisesta. Se on itsenäinen jatko-osa Kyynärän mittainen tyttö –kirjaan. Vaikka kirjan päähenkilöt ovat jo 13–14-vuotiaita, kirja sopii parhaiten ala-asteikäisille. Teksti on isoa, siellä täällä vilahtaa kuvia, eikä kerronnassa tai juonessa ole turhia koukeroita. Yksinkertaisuus kuitenkin toimii, koska Anna Amnellin teksti on varsin sujuvaa eikä pahemmin töksähtele."http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2007-02-22/nuortenkirjat

Marakatillekin laitettiin juhlavaatteet. Hurraa!
Matti Amnellin kuvitusta kirjaan Lucia ja Luka.

Lucia ja Luka. Otteita kirja-arvosteluista

UUSIN
TURUN SANOMAT 2016

Tämä Turun Sanomien pääkirjoituksen alakerta-artikkelissa eli aliossa ollut pitkä arvio kirjastani ilahdutti.:

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016.

"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin---
Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.

--tai lue lisää täältä

http://amnellanna.blogspot.fi/2016/04/jouko-gronholmin-kirja-arvostelu-turun.html

Blogit: 

Ritan blogi:

”Lucia ja Lucan tapahtumat sijoittuvat renessanssiaikaan, 1500-luvun Turkuun. Matti Amnellin mustavalkoinen kuvitus siivittää mielikuvitustamme. Sivuja selatessani muistelen lapsuuteni ja nuoruuteni lukukokemuksia joita hyvä kuvitus aina sävytti. Saatoin tuijottaa joitakin kuvia kauan ja palata niihin aina uudelleen. Olen niitä lukijoita jotka haluavat lukea suosikkejaan useita kertoja. –

Kirja aukesi sivulle 49 missä luvun nimi on Elämää pannukakun laidalla. Onpa hauska otsikko. Eipä muuta kun tutustumaan luutunsoittajien, renkien, linnojen, hirsimökkien, hovipoikien ja rekien maailmaan. 

Kirjapaino oli jo keksitty. Kiitos ja kumarrus kaikkien himolukijoiden puolesta. ”

Ja kommenteissa Rita kirjoittaa vielä: "Kirja vaikuttaa sympaattiselta, kiehtovalta ja opettavaiselta. -- Kirjat ovat niitä parhaita joululahjoja ja minulla on tunne että tämä kirja sopii erityisen hyvin joulun tienoolla luettavaksi :) Siinä on tunnelmaa."
Ahonen, Rita:  Rita (blogi) 18.11.2013

Lastenkirjahylly -blogi:

"Keskiajan ja renessanssiajan taitekohtaan vuoteen 1562 Turkuun sijoittuva Lucia ja Luca on kaikkien historian ystävien toivekirja. Amnellin valttina on tarkka ja eloisa historian kuvaus, joka ei silti uuvuta lukijaa liialla nippelitiedolla.

Amnell kirjoittaa aistimusvoimaisesti: lukija tuntee karhean kankaan ihollaan, eritteiden, ruuan, tervan ja savun tuoksut sekä aistii Turun linnan muureista huokuvan kylmyyden ja puheensorinan."

Halttunen-Heikkilä, Päivi: "Yhdessä olemme jättiläisiä". - Lastenkirjahylly(blogi) 26.2.2014

http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2014/02/yhdessa-olemme-jattilaisia.html

Aili-mummon arkea -blogi

Aili Nupponen kirjoittaa muun muassa: "Anna Amnell on tutkinut historiaa ja renessansiajan ajan tapoja, joten kuvaus on rikasta ja todenmukaista. Matti Amnellin piirroskuvitus elävöittää sanallista kerrontaa.

Amnellin käyttämä kieli tässä romaanissa on enemmän selkokielen kaltaista, kuin aikaisemmin ilmestyneissä romaaneissa.

Romaanin lopussa on kaksisivuinen sanasto käytetyistä sanoista. Minulle siinä esitetyt sanat olivat 

ennestään tuttuja."

Nupponen, Aili: Anna Amnellin Lucia ja Luka - Aili-mummon arkea -blogi 4.12.2014

http://aili-mummonarkea.blogspot.fi/2014/12/anna-amnellin-lucia-ja-luka.html

Kirjallisuuslehdet

Lapsen maailma:

2005:
Loivamaa, Ismo: Historian siivillä (Kyynärän mittainen tyttö). – Sadun ja toden kuvaajia. Lapsen maailma 2/2005.

"Anna Amnell jatkaa lapsille ja varhaisnuorille tarkoitettua kirjasarjaansa lyhytkasvuisesta Luciasta. Lucia ja Luka  (BOD, kuvittanut Matti Amnell) kertoo Turun linnan renessanssiloistosta Juhana-herttuan aikaan.

 ”Lucia Olavintyttären perhe perhe koettaa parhaansa saadakseen osansa kukoistavan kaupungin antimista, mutta valtapolitiikan suhdanteet muuttuvat epäsuotuisiksi.

   Kirjassa on pientä jännitystä, salaliittoja ja paljastuksia, mutta seikkailujuonen rinnalla myös sydämellisiä tuokioita, kun Lucia tapaa toisen lyhytkasvuisen, Venetsiasta tulleen musikanttipoika Lukan.

  Kirjailija on perehtynyt aikakauteen niin hyvin, että turkulaisesta 1500-luvun elämästä välittyy luonteva ja mielenkiintoinen kuva. Paikka paikoin teksti olisi vaatinut hiomista, mutta muutoin kirja täydentää mukavasti historiallisen lastenkirjallisuuden valikoimaa.”

2014

 Ismo Loivamaa: Turkulaista hovielämää. Sydämellisiä tuokioita. – Ismo Loivamaa. Kuukauden kirjat Lapsen maailma 2/2014, sivut 60-61.

http://www.lapsenmaailma-lehti.fi/files/1251/LapsenMaailma214-ePaper.html
myös Lapsen maailma -lehden nettisivuilta, sivu 61


Tyyris Tyllerö
2013
Ismo Loivamaan toimittama erityisnumero lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön numero 4/2013, jossa käsitellään Turkua ja Turun linnaa koskevaa lastenkulttuuria. Mukana kirjani Lucia ja Luka(2013)

Loivamaa, Ismo: Turkulaista hovielämää. Sydämellisiä tuokioita. – Ismo Loivamaa. Kuukauden kirjat Lapsen maailma 2/2014, sivut 60-61.
http://www.lapsenmaailma-lehti.fi/files/1251/LapsenMaailma214-ePaper.html

Volanen, Anne käsittelee myös minun kirjaani Lucia ja Luka pitkässä artikkelissaan "Vankityrmiä ja renessanssin loistoa. Turun linnan historiaa lasten- ja nuortenkirjoissa. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 2-6

Virikkeitä

2004, 2006, 2014

Kolu, Kaarina: Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. Kuv. Matti Amnell. – Virikkeitä: Suomen nuortenkirjaneuvoston julkaisu 2004: 4, s. 66-67. 2004

Volotinen, Teresia. Arvostelu kirjasta Pako Tallinnaan. Virikkeitä 4/2006, 45-46.

Kolu, Kaarina: Amnell, Anna: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. Kuv. Matti Amnell. BoD - Books on Demand - Virikkeitä: Suomen Nuortenkirjanevoston julkaisu 2013: 4, s. 53. 2013.

Onnimanni
2005
Heikkilä-Halttunen: Suvaitsevaisuudesta historiallisesti. [Kyynärän mittainen tyttö] – Onnimanni: 2005, s. 7.