Sivut

torstai 21. huhtikuuta 2011

Maailman kuuluisin maalaus


Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen on ehdottomasti maailman kuuluisin maalaus. Sen tuntevat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneita yleensä taidehistoriasta. Tämän maalauksen historia on lisäksi kuin jännityskertomus. 

Leonardo maalasi Viimeisen ehtoollisen mesenaatilleen Ludovico Sforzalle. Siinä kuvataan jännittynyttä ja kiihkeää tunnelmaa, joka syntyi, kun Jeesus ilmoitti, että yksi opetuslapsista oli pettävä hänet. 

Maalaus on joutunut kokemaan sekä kovaa kohtelua että mainetta ja kunniaa. Viime aikoina se on ollut lähtökohtana menestysromaanille ja siitä tehdylle elokuvalle. Se on tullut entistä tunnetummaksi.

Länsimainen maalaustaide on ollut kahden vuosituhannen ajan lähinnä kristillistä uskonnollista taidetta. Sen huomaa, kun kulkee Euroopan suurissa taidemuseoissa. Viime marraskuussa vietin monta päivää Berliinin taidemuseoissa, joihin on kertynyt paljon maalaustaiteen huippunimien töitä.  Lähtökohtana renessanssiharrastukseeni oli kuitenkin kaksikymmentä vuotta sitten tekemäni kahden viikon matka Italiaan, jossa kiersin  taidemuseoita useissa kaupungeissa.  

Millaisia olivat ihmiset, jotka loivat näin loistavan taiteen ja kulttuurin, renessanssin ihmiset? Heistä ehkäpä kaikkein suurin lahjakkuus oli nimenomaan Leonardo da Vinci. Renessanssin suuret taiteilijat kuten Leonardo ja Michelangelo olivat syvästi uskonnollisia ihmisiä. Heidän taiteensa voi raottaa meille ovea maailmaan, joka liian usein torjutaan meidän aikanamme.

Hyvää pääsiäistä!

Tämä maalaus sijaitsee Santa Maria delle Grazien kirkon ruokasalissa Milanossa.
Klikkaa hakusanaa 'pääsiäinen' ja lue pääsiäidsenvietosta 1500-luvulla: näytelmät katujen varsilla,

Photo: Anna Amnell

Tämäkin on Leonardon maalaus. Otin valokuvan Italian matkalla 1991 Uffizin taidegalleriassa Firenzessä. Sieltä alkoi kiinnostukseni renessanssiin. Sen seurausta ovat myös kirjani Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006) ja Lucia ja Luka (2013).
Lue kirjoitukseni:  Firenzestä Turkuun

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti