Sivut

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Keskiaika oli erilainen


France-60
Originally uploaded by Brin d'Acier

Maalaukset ja veistokset kertovat vanhojen aikojen elämästä. Klikkaa kuvaa ja näet muitakin poikani Matin, Lucia-kirjojen kuvittajan, ottamia kuvia Pariisista, hänen mielikaupungistaan. Siellä on myös keskiaika mukana mm kirkoissa, joissa on paljon veistoksia ja maalauksia. Muita rakennuksia keskiajalta lienee säilynyt Pariisissa vain yksi. Senkin löydät Matin kuvista. Se on ristikkotalo, muistuttaa Englannin ja Saksan keskiaikaisia taloja.

Kirja-arvostelu ilahdutti

Kirjaston sivupiiristä luin"Kyynärän mittainen tyttö":

"Parasta on …

Historiallisuus ja hieno kerronta.

Tunnelma on …

hauska, jännittävä, yllättävä.

Paikkoja, joissa luettuna kirja voisi olla parhaimmillaan

juna, koti, kesämökki."

Kiitos!

Lue lisää
http://www.sivupiiri.fi/kirja-arvostelut/kyynaran-mittainen-tytt%C3%B6-1459

maanantai 15. helmikuuta 2010

Näin syntyi Lucia Olavintytär

Mimi-ratsastaa

Kuva: Beesi/Matti T. Amnell

Löysin tyttäreni Facebookin kuvien joukosta tämän ratsastuskuvan, jonka mieheni on ottanut hänestä ja hänen ystävästään Tuomarinkylän ratsastuskoululla. Olen itse käynyt vain alkeiskurssin ratsastamisesta. Mieheni ratsasti useiden vuosien ajan, samoin tyttäreni.

Ratsastaminen on vaikuttanut aivan ratkaisevasti kirjaani "Kyynärän mittainen tyttö" (2004). Olin lukenut jo kauan renessanssista ja miettinyt, miten kirjoittaisin siitä nuortenkirjan. Eräänä päivänä kävelin olohuoneen läpi, kun mieheni katsoi TV:tä. Pysähdyin, sillä näytettiin dokumenttia tai haastattelua, jossa nuori nainen ratsasti metsässä. Hänellä oli punainen tukka tai ainakin minun mielikuvituksessani hänen tukkansa muuttui punaiseksi, pitkäksi ja kiharaksi. Näin hänet kiitämässä vihreä viitta hulmuten läpi keskiaikaisen maiseman. Viitan huppu oli valahtanut alas, ja tukka oli vapaana. Syntyi Lucia Olavintytär. Hänen rakkaan hevosensa nimi on Kuisma. Se muistuttaa paljon sitä kilttiä hevosta, jolla ratsastin usein käydessäni ratsastuksen alkeiskurssia.

Näin tyttäressäni, miten paljon hän rakasti hevosia. Hän suunnitteli lapsena ryhtyvänsä eläinlääkäriksi, mutta allergia kaikki karvaisia eläimiä kohtaan (!) tuli esteeksi. Hän sai kuitenkin pitää kissan. Niitä meillä on aina ollut. Luciallakin on Miuku.

Lue myös Kirjat syntyvät vähitellen Miten Englanti esiintyy Lucia-kirjoissani?

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Shakespeare ja ystävänpäivä



Shakespearen näytelmässä Hamlet Ofelia laulaa ystävänpäivästä:


"Tomorrow is Saint Valentine's day,
All in the morning bedtime,
And I a maid at your window,
To be your Valentine."

Ystävänpäivä on vanha eurooppalainen juhlapäivä. Hyvää ystävänpäivää!

lauantai 13. helmikuuta 2010

Suomalaiset Tukholmassa keskiajalla



Tukholma vuonna 1560

Yksi kolmasosa keskiajan Tukholman asukkaista puhui suomea, muut puhuivat ruotsia ja saksaa. Ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus pidettiin Tukholmassa vuonna 1533 Mustien veljien luostarikirkossa. (Henrik Wilen: Mitt, sa finn om Stockholm. HBL/I dag 13.2.2009)

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Keskiaikainen linnoitus Yhdysvaltoihin

The Ozark Medieval Fortress -projekti

Keskiaikainen linnoitus Amerikan mantereen keskellä Arkansasissa Ozark-vuoristossa!
Joukko keskiajan asiantuntijoita, arkkitehtejä ja artisaaneja tulee luomaan linnoituksen seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, sillä niin kauan kesti pystyttää linnoitus 1200-luvun menetelmillä ja työvälineillä, joita projektissa tullaan käyttämään.

Ranskalainen Michel Guyot on toteuttanut samantyyppisen projektin Burgundissa ja on aloittanut suurimittaisen historian elävöittämisprojektin nyt myös Yhdysvalloissa, jossa linnoitus täytyy rakentaa alusta asti.

Linnoitus on avoinna yleisölle toukokuusta 2010 lähtien. Katsojat saavat seurata rakennustöitä ja esittää kysymyksiä. Nyt tekisi mieli matkustaa Yhdysvaltoihin.

maanantai 8. helmikuuta 2010

Tarinamaanantai: Mini

Lucia oli lopettanut kasvamisen pian sen jälkeen, kun oli oppinut kävelemään. Hän oli vain kyynärän mittainen. Kohta oli tukka pitempi kuin tyttö.
Lucia keinui tuvan kattohirteen ripustetussa keinussa. Pää taaksepäin taivutettuna, hiukset lattiaa hipoen Lucia ponnisti saadakseen keinun kovempaan vauhtiin.
- Hannu, annatko vauhtia? Lucia pyysi veljeltään. Hannu ei kuullut eikä nähnyt muuta kuin hyrrän, joka pyöri ja suhisi pöydän kulmalla. Lucia pyysi uudestaan:
- Vauhtia, pikkuveli!
Vai pikkuveli. Hannun suu meni hymyyn. Hän oli vasta kahdeksanvuotias, mutta hän oli paljon pitempi kuin viisi vuotta vanhempi Lucia.
Hannu antoi vauhtia. Köydet natisivat. Lucian samettimekon helmat heilahtelivat, kun hän kiisi korkean tuvan päästä päähän kiljahdellen ”Vielä korkeammalle!”
- Voi tuota meidän huimapäätä, äiti sanoi päätään pudistaen.

Lucia Olavintytär 2004

Lucia Olavintytär oli minityttö, Saksankyynärän mittainen, noin 80 cm pitkä. Kyynärällä oli eri maissa ja jopa paikkakunnittain eri pituus. Maailmassa on tälläkin hetkellä vielä pienempiä ihmisiä kuin kuvitteellinen Lucia Olavintytär. Me olemme kaikki yksilöitä, pituus on vain yksi tekijä meidän elämässämme.

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Keskiajan ruoka


Prague_2007_February_22_484
Originally uploaded by Brin d'Acier

Kuin keskiaikaista ruokaa. Lihaa, lihaa, lihaa, kanaa. Ateria on tarjottu Prahassa.
Mikä ei kuulu joukkoon? Peruna.
What is wrong? There were no potatoes.
Huom! Klikkaa hakusanoja 'keskiaikainen ruoka' ja lue muut kirjoitukseni tästä aiheesta.
Mitä ei ollut vielä keskiajalla? Perunoita. Mutta oli lanttua ja naurista, yrttejä.
Keskiaikainen ateria Tallinnassa. (medieval meal I had in a Tallinn restaurant, picture)
Medieval Cookery (linkit)
Fine picture: Festive meal at Kalmar Castle (Juhla-ateria Kalmarin linnassa)
Auri Hakomaa : Keskiajan keittiön salaisuudet. Minerva

Luutunsoittajanukke

MattiAmnell-luutunsoittaja

Kuva: Matti Amnell

Olen valmistanut luutunsoittajanuken asun itse. Nukke (1:12) on mielestäni hyvin kaunis, ja sillä on sirot kasvot. En ole löytänyt uutta samanlaista. Luutun tilasin nettikaupasta Englannista. Ihmeen kaupalla nukke ja varsinkin luuttu ovat säilyneet ehjinä, vaikka olen vienyt niitä messuille ja kouluvierailulle. Salaisuus on siinä, että kuljetan sitä pystysuorassa keksirasiassa pumpulissa. Luutulle on ihan oikea luuttukotelo, kokoa 1:12 sekin.

maanantai 1. helmikuuta 2010

Pako Tallinnaan - äänikirja

Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan äänikirjoina näkövammaisten kirjastosta

Tämä kirjoitus on ollut Blogisisko-blogissa, mutta on tarpeen tallentaa se tännekin. Blogeihin saatetaan kirjoittaa mitä hyvänsä ajattelematta, että kirjoitukset säilyvät netissä, niitä luetaan ja niihin reagoidaan.

On aina hauskaa, kun kirjasta tehdään äänikirja, mutta siihen saattaa liittyä yllättäviä ongelmia. Tämä lukija ainakin yllätti. Hän kertoo blogissaan, että ei voi sietää kirjaani. Miltähän tekstini kuulostaa hänen lukemanaan? Välittyykö lukijan kielteinen asenne kuulijalle?

Makua on aina monenlaista, mutta blogin kirjoittaja esitti niin asiattomia väitteitä, että kirjoitin kommentin. Sanottakoon, että olen saanut näistä 1500-luvun elämää kuvaavista kirjoistani tähän asti tunnustusta. Se on tuntunut hyvältä, sillä historiallisen romaanin kirjoittaminen on kovaa työtä. Mikäli ei aio ottaa postmodernia mikä-hyvänsä-sopii -asennetta, on aikakausi ja aikakauden henki esitettävä mahdollisimman oikein. On luettava, käytävä museoissa, tutkittava tauluja jne. Pyrin antamaan mahdollisimman realistisen kuvan myös todellisista henkilöistä, jotka ovat yleensä taustalla kirjoissani. Fiktiivisissä henkilöissä on vapaus -sen aikakauden rajoissa.

Täällä kirjoitus Narratiiveja-blogissa (Äänikirjan lukija kirjoittanut myöhemmin anteeksipyynnön kommentiksi omaan blogiinsa ja tämän blogin kommenttiosastolle.)

Täällä kommenttini tallessa:

Vuonna 1318 novgorodilaiset hyökkäsivät Turkuun, polttivat kaupungin ja Kuusiston [!] piispankartanon, jonka oletat olevan Lucian kodin. Vuonna 1528 se purettiin lopullisesti uskonpuhdistuksen aikana Kustaa Vaasan määräyksestä.

1500-luvulla eläneen Lucia Olavintyttären koti Kuuselan [!] kartano on Hämeen linnan ja Hattulan kirkon lähellä sijaitseva talo, fiktiivinen kuten kirjan päähenkilökin.

Kirjojeni tausta on kuitenkin tarkoin tutkittu, ja nimilläkin on aina jokin tarkoitus. Talon nimellä on yhteys Lucian pieneen kokoon viittaavaan lastenrunoon "Olipa pikkuinen oravanpoika kotona Kuuselassa--". Alussa Kuusela tarjoaa turvan lyhytkasvuiselle Lucialle, mutta myöhemmin aikakauden levottomuudet tuhoavat Kuuselan kuten runon oravanpoikien pesäpuunkin. Kirjani on tarkoitettu 8-12 -vuotiaille lapsille.

1500-luku on nykyajan ihmisille usein käsittämätön, kuin fantasiamaailma. Ihmiset olivat toisaalta lapsellisempia ja hurskaampia kuin nykyajan ihmiset, toisaalta paljon julmempia ja rajumpia.

Olen laittanut sekä Kyynärän mittainen tyttö että Pako Tallinnaan kirjan loppuun kirjallisuusluettelon, jossa on mainittu pieni osa kirjoista, joita olen tutkinut kirjaa varten.

Olen lukenut 1500-luvusta jo kymmenen vuoden ajan. Se aikakausi kiehtoo minua. Olen osallistunut lukuisiin renessanssia koskeviin luentoihin Helsingin yliopistolla ja esim Espoon Työväenopistolla, jossa oli muutama vuosi sitten pitkä 1500-luku aiheinen luentosarja. Olen käynyt monissa museoissa.

Kaikki kirjani ovat historian asiantuntijoiden tarkastamia, niin myös Pako Tallinnaan. Kirjassa Pako Tallinnaan olin kirjoittanut, että joku läksi "Saksaan", palaisi "Suomeen", kun oikeammin on " Wittenbergiin", "kotiin" - Saksaa ja Suomea ei ollut olemassakaan. Muita virheitä ei löytynyt. Jos löytyy lisää, olen kiitollinen korjauksista.

Kirjallinen maku vaihtelee, mutta arviosi kirjastani "Pako Tallinnaan" on ehdottomasti asiaton ja asenteellinen. On ikävää, että satuit sen lukijaksi.

LÄHETTÄNYT ANNA AMNELL KLO PERJANTAI, JOULUKUU 19, 2008

TUNNISTEET: 1500-LUKU, KOMMENTTEJA, PAKO TALLINNAAN, ÄÄNIKIRJAT

Toinen kommenttini:

Hyvä äänikirjan lukija,
on ymmärrettävää, että pidämme toisista kirjoista ja toisista emme.

Tunteemme ovat usein hyvin voimakkaita kirjoja kohtaan.
On varmaankin kiusallista, jos joutuu lukemaan ääneen kirjaa, jota inhoaa.

Tavallinen lukijahan vain heittää kirjan menemään ja unohtaa sen. On paljon valinnanvaraa. Kriitikkokin lukee työkseen, mutta hänen on perusteltava väitteensä.

1500-luvusta ja yleensäkin keskiajasta on tullut paljon uutta tietoa, mm lapsen asemasta ja aviopuolisoiden välisistä suhteista. Olen nojautunut uusimpaan tutkimukseen.

Kirjoitan yleensäkin vain sellaista, mikä on mahdollista sen ajan puitteissa. (Samoin kuvitus nojautuu sen ajan lähteisiin.) Lisäksi nykyajan aatteita ei saa salakuljettaa menneeseen aikaan. Se olisi samaa kuin jos laittaisi kännykän 1500-luvun ihmisen kouraan. (Fantasia tai postmoderni kokeilu ovat eri juttu.)

Historiallinen romaani käsittelee usein kirjoittajan oman ajan ongelmia, mutta sen tulisi tapahtua kuvatun ajan ehdoilla.

Lucian 13-vuotiaan ystävän Margaretan elämä on kuin meidän ajastamme: kaunis lapsi ei saa olla rauhassa lapsi. Hänen avullaan halutaan saada rahaa, hänestä tehdään seksiobjekti jne. Lapsiavioliitotkin ovat tavallisia suuressa osassa maailmaa.

8-13 -vuotiaalle lukijalle kirjoitetaan todellakin eri tavalla kuin aikuiselle. Kirjoittajalla on suurempi vastuu. Lapsella on koko elämä edessään, hän tarvitsee optimismia, rohkaisua.

Se ei tarkoita sitä, etteikö vaikeista asioista voisi kirjoittaa. Näkökulma ja asenne ratkaisevat.

Kommenteissa on linkki erääseen kirja-arvosteluun. (PDF)