Vuonna 1582 tapahtui suuri muutos ajan merkitsemisessä. Siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Siihen asti oltiin käytetty juliaanista kalenteria (45 jKr - 1582 jKr). Tuona aikana vuosi vaihtui maaliskuun 25. päivänä, ja maaliskuuta sanottiin ensimmäiseksi kuukaudeksi, vaikka vain viimeiset seitsemän päivää maaliskuusta osuivat uudelle vuodelle.
Ongelmia tuli varsinkin siitä, että liikkuvat juhlapyhät, kuten pääsiäinen, tulivat yhä myöhemmin keväällä. Ennen kalenterin vaihtumista oli kerääntynyt jo kymmenen päivän virhe.
Paavi Gregorius määräsi vuonna 1582, että otettiin käyttöön uusi kalenteri, jonka suurin osa länsimaita hyväksyi. Tammikuun ensimmäinen päivä määrättiin uuden vuoden alkamispäiväksi. Lue lisää (engl)
Sivut
▼
keskiviikko 31. joulukuuta 2008
maanantai 29. joulukuuta 2008
Lucia is an ell-sized girl
Kyynärän mittainen tyttö 2004 Lasten Keskus ISBN 951-627-486-2
kirjailijatietoa myös Suomen Nuorisokirjailijat UUSI SIVU.
In Anna Amnell's "novel An Ell-Sized Girl (Kyynärän mittainen tyttö, 2004) the idea of difference is explored from the perspective of a short girl captured and taken to the court of Elizabeth I to live as a court dwarf." Kaisu Rättyä. virtualfinland.fi
"Anna Amnell-- traite pour sa part de la différence dans Kyynärän mittainen tyttö (Haute d’une aune, 2004) en évoquant le destin d’une enfant de petite taille enlevée pour servir de lutin à la cour de la reine Élisabeth Ire."
(Virtual Finland)
In Anna Amnells "Roman Kyynärän mittainen tyttö (Das eine Elle große Mädchen, 2004) wird das Anderssein mit Hilfe des Schicksals eines Mädchens behandelt, das geraubt wird, um als Hofzwerg von Elisabeth I. zu dienen." (Virtual Finland)
"En su novela Una chica de un codo de altura (Kyynärän mittainen tyttö, 2004), Anna Amnell -- trata el tema de las diferencias a través de una narración sobre destino de una adolescente enana que es raptada y llevada a la corte de la reina Isabel I."(Virtual Finland)
Illustration: Matti Amnell
Lucia Olavintytär (Olav's daughter) can sing, play lute and speak and read many languages. She is a true Renaissance girl.
Kyynärän mittainen tyttö:
Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.
Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.
tiistai 16. joulukuuta 2008
Hae helpommin blogista
Tein joskus energianpuuskassani listan, jossa on lueteltu tämän blogin kirjoitukset vuonna 2007. Siitä löytyy helposti luettavaa, sillä olen laittanut linkin siihen kuukauteen, jona kirjoitus ilmestyi. Näin löydän itsekin paremmin vanhemman kirjoitukseni. Emmeköhän ole tottuneet eniten kirjoihin, ja niissä on sisällysluettelo, hakusanat ja henkilöhakemmisto. Nuo kaksi viimeistähän blogiinkin voi laittaa helposti.
torstai 4. joulukuuta 2008
Suklaa oli kuin huumetta 1500-luvulla
Suklaata käytettiin jo ainakin 1100 eKr Väli-Amerikassa. Muutama vuosi sitten löydettiin nimittäin tuolta ajalta peräisin oleva juhlavan näköinen ruukku, jossa on jäänteitä kaakaokasvista. Kaakao olikin arvostettu juoma, jota käytettiin tärkeissä sukujuhlissa kuten häissä. Kaakao oli tuon ajan ihmisten mielestä jumalten juomaa, ja sen tunsivat muinaiset mayatkin, jotka antoivat sille nimen 'kakaw'.
Suklaata salakuljetettiin 1500-luvulla Amerikasta Venetsiaan. Tämä atsteekkien lempijuomana tunnettu juoma oli tummaa, vahvaa ja kitkerää. Uskottiin, että se saa käyttäjänsä suunnattoman kiihkon valtaan.
Suklaan myyjät ja käyttäjät pelkäsivät ilmituloa aivan kuten nykyajan huumekauppiaat ja huumeiden käyttäjät. Kun suklaata alettiin makeuttaa, se ei enää kiinnostanut ainakaan venetsialaisia.
Tarinamaanantai 54: Suklaa
Suklaata salakuljetettiin 1500-luvulla Amerikasta Venetsiaan. Tämä atsteekkien lempijuomana tunnettu juoma oli tummaa, vahvaa ja kitkerää. Uskottiin, että se saa käyttäjänsä suunnattoman kiihkon valtaan.
Suklaan myyjät ja käyttäjät pelkäsivät ilmituloa aivan kuten nykyajan huumekauppiaat ja huumeiden käyttäjät. Kun suklaata alettiin makeuttaa, se ei enää kiinnostanut ainakaan venetsialaisia.
Tarinamaanantai 54: Suklaa
keskiviikko 3. joulukuuta 2008
Keskiajalla: katto
Pala olkikattoa kuvattu Zagrebin kaupunginmuseossa. Ihmiskunnan vanhin tapa suojata asumusta lienee ollut sen peittäminen luonnosta löytyvällä materiaalilla, kuivilla oljilla, kaisloilla, kanervilla jne. Wikipedian Thatching -artikkeli ja sen ruotsinkielinen versio kertovat eri kulttuurien käyttämistä kattotyyleistä (esim. Japani).
Sekä Kyynärän mittainen tyttö että Pako Tallinnaan sisältävat kuvia olkikattoisista taloista, jotka kuvittaja Matti Amnell on piirtänyt kunkin ajan ja paikan mukaisiksi.
Virolainen kalastajien talo. Esikuvana ovat olleet Rocca al Maren ulkomuseossa Tallinnassa olevat talot. Kävin kuuntelemassa Espoon työväen opistolla luentosarjan 1500-luvun Espoosta ja luennoitsijan mukaan suomalaisetkin talot olivat samantyylisiä kuin vastaavat talot Ruotsissa ja Virossa, jossa niitä on ollut myöhään.
Englannin vanhan Suomaan lähellä jonkin matkaa Cambridgestä oleva talo, jossa Lucia Olavintytär ja hänen kidnappaajansa yöpyvät. Olkikattoisia taloja on sekä 1500-luvun kuvissa että nyky-Englannissa.
Tämän päivän Englannissa olkikattoinen talo on suosittu sivistyneissä piireissä, sillä siinä on historiaa. Vakuutusyhtiöt eivät pidä olkikatoista, sillä ne syttyvät helposti tuleen. Näin viimeksi hienon olkikattoisen englantilaisen talon Hiltonissa Cambridgen lähellä. Olkikatto näyttää läheltä sekavalta, ja sitä suojataan nykyään reunoilta kanaverkolla tms. Kauemmaksi näky on juhlallinen ja samalla kodikas.
Keskiajalla: kaivo
Kuva: Anna Amnell
Kuvauspaikka: The Zagreb City Museum, hieno museo, jossa saa kuvata ilman salamaa ja jalustaa.
tiistai 2. joulukuuta 2008
Keskiajan ystävän piparkakkutalo
Tämä talo on esillä Helsingin Esplanadin varrella olevassa kahvilassa, mutta tällaisen voi kuka hyvänsä keskiajasta kiinnostunut laittaa itselleen. Talon etuosaa voi vielä muokata samaan tyyliin, mitä ovat esimerkiksi Tallinnan viehättävät keskiaikaiset talot tai pienoismalli, joka on esillä Turun Aboa Vetus -näyttelyssä.
Lai 40 Tallinna
Kuvat: Anna Amnell
Keskiaika ja joulukalenterit
Silloin tällöin näkee joulukalentereita, joissa on keskiaikainen kaupunki. Näin Rothenburgia esittävän kuvan erään helsinkiläisen kaupan ikkunassa. Onkohan se juliste vai joulukalenteri?
sunnuntai 30. marraskuuta 2008
perjantai 28. marraskuuta 2008
Nuo herttaiset hirviöt kirkkojen korkeuksissa
Gargoilit hurmaavat
Olen ollut jo pitemmän aikaa kiinnostunut gargoileista, noista irvistelevistä kivisistä hahmoista, jotka kurkkivat kirkkojen ja nykyään jopa muittenkin korkeitten rakennusten torneista. Yksi syy siihen on, että nuo kuvassa olevat gargoilit ovat läheisiä, ne ovat minulle hyvän päivän tuttuja, naapureitani jo melkein 20 vuoden ajalta. Asun vastapäätä niitä. Klikkaa kuvaa ja katso naapureitani lähemmin.
Kemppisen blogissa on tänään kuva Pariisissa sijaitsevasta 1100-luvulla rakennetusta St Julien le Pauvren kirkosta. Jos katsot Kemppisen valokuvaa suurempana, näet että pariisilaisen kirkon gargoilit ovat aika paljon samannäköisiä kuin helsinkiläiset sukulaisensa.
Toronton vanhan kaupungintalon tornin gargoilit näyttävät aivan samanlaisilta kuin Johanneksen kirkon serkkunsa. Heistä olenkin kertonut kolmannessa Aurora -kirjassani. Oikeastaan vain yhdestä, joka teki ukkosmyrskyn aikana elämänsä suuren päätöksen, karkasi. Juttu "Myrsky Torontossa "ja kuva Toronton Vanhasta kaupungintalosta ovat 1900-luvun alun blogissani. Gargoilit näkyvät pieninä tornissa.
Gargoyele-fanit
keskiviikko 26. marraskuuta 2008
Kirjoittaminen 1500-luvulla
Sulkakynää oli leikattava usein, mustetta piti valmistaa joka kerta uudestaan mustepulverista, jota sai apteekista. Mustepulveri sekoitettiin öljyyn ja sen annettiin seista yön yli. Muste lähti pois sitruunamehulla. Kuninkaan kanslioissa ja muissa vastaavissa paikoissa mustetta tehtiin suuria määriä.
Mustepulveri oli nimeltään Substanz. Kirjoituspaperi oli karkeaa, ja siihen oli vaikea kirjoittaa.
1500-luvun kirjaimet olivat hyvin kauniita. Kirjoitustyyli vaihtui 30-50 vuoden välein.
sunnuntai 23. marraskuuta 2008
Kuin keskiajalla
lauantai 22. marraskuuta 2008
Nikolaus Kopernikus
Nikolaus Kopernikus (1473-1543), puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä. Katso, miltä Kopernikus oikeasti näytti - vanhana miehenä. Hän lienee ollut sinisilmäinen. Tämä sinisilmäinen puolalainen pappi Nikolaus Kopernikus kirjoitti kirjan "De revolutionibus orbium coelestium", joka aiheutti käänteen tähtitieteessä. Maa ja planeetat kiersivät Kopernikuksen mukaan auringon ympäri. Maa ei ollutkaan maailmankaikkeuden keskus kuten siihen asti oli ajateltu. Kirja julkaistiin vuonna 1543 Kopernikuksen kuoleman jälkeen.
torstai 20. marraskuuta 2008
Musikantti kaapin ovessa
sunnuntai 16. marraskuuta 2008
perjantai 14. marraskuuta 2008
1500-luku: Linkit
Vilppu Talvi kirjassa Pako Tallinnaan. Illustration: Matti Amnell
Linkit tarkastettu 11/2008
Yleistä:
1500-luku yleisesitys
1500-luvun tapahtumat
1500-luku (Bartleby)
vastauksia 1500-lukuun (Answers.com)
Lisää linkkejä:
Unlocked Wordhoard (linkkejä keskiaikablogeihin)
Kartat
karttoja
Muut:
1500-luvun Meksikko
1500-luvun Saksa
1500-luvun koneita
1500-luvun Ruotsin liput
1500l. biologia
inventions
Barber/surgeons
Muoti, vaatetus:
vaatteet, kankaat
Costume and Fashion
1500l muotia
1500-luvun muoti
1500-luvun housut
1500l. käsityöt
1500l värit
Kulttuuri:
1500-luvun taiteilijat
1500-luvun kirjallisuus
1500l kirjallisuus
naiskirjailijoita
1500-luvun käsikirjoituksia
Saints:
the patron saints
ks. 1500-luku amazon, kirjoja
torstai 13. marraskuuta 2008
Kuvia kansioissa
Olen koonnut jo vuosikaudet kuvia keskiajasta ja 1500-luvusta. Olen liimannut postikortteja, lehdissä olleita kirjoituksia ja kuvia sekä ottamiani valokuvia ja piirroksiani paksuihin valokuva-albumeihin. Niiden avulla mennyt aika tulee eläväksi. Aikaisemmin piirsin paljon museoissa, mutta digikamerat ovat helpottaneet tilannetta. Kameralla voi ottaa kuvia myös teksteistä. Se onkin paljon nopeampaa kuin muistiinpanojen tekeminen kirjoittamalla. Olen ajatellut, että ehkäpä ryhdyn käyttämään suomalaisissa museoissa nauhuria, johon voin puhua havaintoni, kunvalokuvia ei saa ottaa. Sitä ei ole onneksi kielletty.
Historiska äventyrsromaner för barn
Anna Amnell info nu på svenska Kirjasampo.fi/Anna Amnell
http://annaamnell.weebly.com/
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=28
"Anna Amnell har arbetat som hemmamamma, journalist och lärare i engelsk (suggestopedi). Highschool graduation, Billings, Montana. Student från Iisalmen tyttölyseo. Filosofie magister, har studerat engelska, litteratur, sociologi och religionsvetenskap vid Helsingfors universitet. Specialerfarenheter: AFS-utbyteselevår i Amerika, revolution och krig på Cypern och nio års emigrantliv i Kanada."
2014
Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014. BoD. Info Kirjasampo.fi/Anna Amnell
Tre Aurora-böcker i en bok.
ISBN 978-952-286-355-3
Lucia:
Lucia-böcker (lukunäytteet, Suomen Nuorisokirjailijat sivu)
Lucia och Luka. (Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika.) 2013
Kortvuxen, Lucia, Luka, 1500-talet, Åbo, renässans, hertig Johan, Katarina Jagellonica, tsaren Ivan den försräcklige, Erik XIV, Wittenberg, äventyrsroman för barn,
Illustrerad av Matti Amnell
Lucia, en arm lång [Kyynärän mittainen tyttö] 2004. Lasten Keskus. 1500-talet, flickböcker, Finland, Gotland, England, äventyrsroman för barn. Illustrerad av Matti Amnell.
Lasten LukuVarkaus 2005 -palkintoehdokas
"Året är 1559 och den 13-åriga Lucia Olavsdotter bor i sitt hem nära Tavastehus slott. Hon är kortvuxen och en arm lång. En dag då hon är ute och rider, blir hon rånad och hamnar långt bort hemifrån, ända till England. Hon återvänder dock lyckligt hem efter den över ett år långa resan."
Ett läsande Norden
Anna Amnell: Flykten till Tallinn. = Pako Tallinnaan 2006. Lasten Keskus
Illustr.: Matti Amnell
1500-talet, flickböcker, Helsingfors, Tallinn, äventyrsroman för barn.
Aurora-böcker:
Blinnikka, Vuokko: Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell]. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 1999: BTJ Kirjastopalvelu, s. 197-199.
Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.
Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.
Aurora-böcker, historiska ungdomsromaner (Ord i tiden för barn finns bara på finska.)
Aurora-blogi
Miten Aurora-kirjat ovat syntyneet?
Anna Amnell in her garden in Toronto
All Aurora-books are sold out. Copyright for all Aurora-books: Anna Amnell & Matti Amnell
Illustr.: Matti Amnell
Ämnesord: emigration, föräldrarlösa barn, Kanada, flickböcker
"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig
historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen -- många dagsaktuella problem.
Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."
Majlis Qvickström -
Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto.
Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996
1. Aurora, Vaahteralaakson tyttö. 1991 (1992). Kirjapaja. ISBN 951-625-089-4
Debytverk, året 1903, emigration, Kanada, flickböcker. Aurora flyttar till Toronto.
2. Aurora ja Pietarin serkut. 1993. Kirjapaja. ISBN 951-625-158-7
Året 1905 i Helsingfors. Fristående forts.
flickböcker, Helsingfors, 1905, skolan
3. Aurora ja villikyyhkysten aika. 1995. Kirjapaja. ISBN 951-625-350-4
Ämnesord: Kanada, spöket, flickböcker,
Den tredje och fristående delen i serien om Aurora Koivu.
4. Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999. Kirjapaja ISBN 951-625-580-
För yngre läsare, flickböcker, Kanada
Illustrerad av Matti Amnell.
perjantai 7. marraskuuta 2008
Elisabet I ja isorokko
Vuoden 1562 lokakuussa kuningatar Elisabet I oli vähällä kuolla isorokkoon. Siihen sairastuneista ainakin kolmannes kuoli ja eloon jääneistä 65-85% sai pahat arvet kasvoihinsa.
Elisabet parantui. Olen lukenut täysin päinvastaisia tietoja siitä, jättikö isorokko pahat arvet Elisabetin kasvoihin. Toiset väittävät, että arvet olivat pahat ja Elisabet peitti ne lyijyjauheella, mikä puolestaan heikensi hänen terveyttään ja sai tukan lähtemään. Mutta muiden lähteiden mukaan Elisabetin kasvoissa ei ollut jälkiä sairaudesta, ja hän alkoi käyttää peruukkia vasta vanhempana punaisen tukan harmaantuessa ja ohentuessa iän myötä.
Miljoonat kuolivat isorokkoon, mutta nykyaikana se on rokotuksen ansiosta täysin voitettu virustauti. Isorokko lienee alkanut jo 10000 vuotta eKr, ja se levisi Eurooppaan varmuudella jo ainakin vuonna 581.
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
1500-luvun koti
Tämä pieni kuva on otettu viime keväänä. Bannerissa jokin aika sitten ollut kuva on otettu päivänvalolampun valossa toisella kameralla.
Sävy sopi paremmin blogin väreihin.
Opetustaulun alla on teksti: Schulbild von H. Heubner: Bürgerliches Wohnzimmer XVI. Jahrhundert. Ad. Lehmann's Kulturgeschichtliche Bilder. Leipziger Schulbilderverlag von F.E. Wachsmuth, Leipzig. Kuvan on tehnyt Josef Klemmer vuonna 1905 todennäköisesti hyvin tarkkojen tietojen mukaan.
Näin tämän taulun alkujaan kirpputorilla. Minulla ei ollut kuitenkaan mukana tarpeeksi rahaa. Arvasin, että tuollainen taulu menee nopeasti kaupaksi. Ei ollut vielä edes digikameraa. Opettelin ulkoa kuvan sisällön ja piirsin ja kirjoitin kaiken muistiin heti kun menin kotiin.
Tämän kuvataulun ostin Bulevardin varrella olevasta antiikkikaupasta, ja se maksoi kymmenen kertaa enemmän kuin kirpputorilla ollut, joka oli mielestäni paremmassa kunnossa kuin tämä. Mutta nyt en enää päästänyt sitä käsistäni. Alussa otin tosin siitä vain valokuvan ystävällisen kauppiaan suostumuksella, mutta palasimme pian kauppaan ja ostimme opetustalun omaksenmme.
Kirjassani Pako Tallinnaan on Helsingissä asuvan saksalaisen kauppiaan talon nurkassa vihreä kaakeliuuni, seinänvierustoilla selkänojalliset penkit, ja katosta riippuu outo lamppu, jossa on runsaudensarvessa nainen ja harppu, ja nainen pitää käsissään kynttilöitä. On täysin mahdollista, että taulu, jonka näin aikaisemmin, oli hiukan erilainen tai sitten muutin mielikuvituksessani huoneen erilaiseksi. Tietenkin helsinkiläiseen hirsitaloon sisustettu koti ei voinut olla näin ylellinen. Poljetun multalattian päälle piti laittaa irtolankkuja, taljoja ja ryijyjä. Tämä lamppu ei ole runsaudensarvi eikä siinä ole harppua. Mutta kaikki tuollaiset outoudet olivat siihen aikaan mahdollisia.
Pyydän kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin:
Huoneeseen tulee lämmin vesi seinän takana olevan keittiön kuumavesisäiliöstä.
Uunin vieressä kehrää värttinää isoäiti, vanha palvelijatar tai imettäjä. Hänen sänkynsä on hyvin lyhyt. Hän varmaankin nukkui melkein istuma-asennossa yskän tai vaikkapa närästyksen vuoksi.Lattialla on lapsen leluja, mm nukke ja vankkurit.
Elämä oli aika mukavaa keskiluokalla ja varakkailla ihmisillä ja niillä, jotka olivat onnistuneet pääsenään palvelijoiksi varakkaaseen taloon. Ruokaa riitti, huoneet olivat kauniita.
Eniten onnettomuutta toivat sairaudet ja kuolema. Synnytys oli siihen aikaan hengenvaarallista. Siitä huolimatta muutamat naiset synnyttivät paljon yli 10
lasta. Näistä saattoi jäädä vain pari eloon. Monet sairaudet ja tulehtuneet haavat ja hampaantyngät heikensivät. Ihmeellistä kyllä hyvin vanhojen ihmisten osuus oli siihen aikaan melkein yhtä suuri kuin esimerkiksi viime vuosisadalla.
Aikaisempi kirjoitukseni samasta kuvataulusta.
tiistai 21. lokakuuta 2008
Hallatar kävi keskiajalla Tukholmassa
Tukholma 1500-luvulla
Hallatar kävi Tukholmassa ja koki keskiajan tunnelmaa kahvilaksi muutetussa keskiajan vankilassa.
Luonnonkauneus
Keskiajallakin ihminen sai ihailla valon ja varjon leikkiä syksyisessä luonnossa. Lauluissa kerrotaan luonnosta.
Mitä meillä on yhteistä keskiajan ihmisen kanssa?
Ainakin luonto. Lapset hyppivät keskiajallakin lehtikasoissa. Kuivuneita lehtiä haravoitiin monivuotisten kasvien suojaksi puutarhassa ja kasvimaalla.
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Kudonnaiset lämmittivät ja kaunistivat kotia
Kuin keskiajalla. Tämä keskiaikaistyylinen kuvakudos kaunistaa hotellia, jossa olen asunut aina käydessäni Turussa joko kirjamessuilla tai etsimässä aineistoa Lucia Olavintyttärestä kertovan kirjani kolmanteen osaan. Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana. Näet, että naisten vaatteet ovat 1500-luvun tyyliä.
Linnojen kiviseinät uhkuivat talvella kylmää, vaikka olisikin ollut tuli avotakassa tai lämmittävä kaakeliuuni - uutuus - nurkassa. Penkeillä oli koruommeltuja tyynyjä ja pöydällä pitkä liina, ehkä useita päällekkäin, matto alimmaisena. Lattialla saattoi olla eläintentaljoja ja itämaisia mattoja. Myös oljet, heinät ja kukat pehmensivät kivilattiaa, jopa kuningatar Elisabet I:n linnassa, kuten ulkomaiden lähettiläät ovat kertoneet.
Villa värjättiin kasviväreillä. Vertaa kasvivärjäystä Turun keskiaikamarkkinoilla vuonna 2009 kesällä.
Vanhan kuninkaan teini-ikäinen vaimo
(1535-1621) Kuva nuoresta Katariinasta
Vaasojen aika (etälukio)
Kerrotaan, että teini-ikäinen Katariina Stenbock juoksi piiloon puutarhaan pensaiden taakse, kun hänen tätinsä leski kuningas Kustaa Vaasa tuli kosimaan häntä. Mutta kuninkaalle ei voinut sanoa ei, ja isälle, marsalkalle tyttären avioliitto kuninkaan kanssa oli suuri kunnia.
16-vuotias Katariina Kustaantytär vihittiin avioliittoon 62-vuotiaan Kustaa Vaasan kanssa ja kruunattiin kuningattareksi vuonna 1552. Samaan aikaan riehui valtakunnassa rutto, ja Turussa raivosi tulipalo. Kansa näki taivaalla pahoja enteitä. Kun kruunajaisseurue lähti Vadstenasta, kaupunki paloi poroksi suuressa tulipalossa.
1500-luvulla oli varsinkin kuninkaallisten keskuudessa tavallista naittaa nuori tyttö, jopa lapsi, vanhalle miehelle. Kustaan ja Katariinan avioliitto oli onneton, ja Katariina kaipasi menetettyä sulhastaan Kustaa Sturenpoika Roosia - siihen aikaan oli paljon kaimoja, sillä nimiä oli vähän käytössä.
Kustaa Vaasan avioliitto Katariinan tädin kanssa oli ollut hyvin onnellinen. Hän suunnitteli laativansa lain, jonka mukaan kielletään nuoren ja vanhan ihmisen välinen avioliitto. Katariina hoiti seuraavat kahdeksan vuotta vanhaa ja sairasta kuningasta ja eli sen jälkeen 61 vuotta leskikuningattarena.
Katariina olisi halunnut mennä naimisiin tytärpuolensa, prinsessa Sofian, langon kanssa, mutta Sofian mies esti sen. Katariina oli poikapuolensa Erik XIV:n ja tämän suomalaisen vaimon kuningatar Katariina Maununtyttären pojan kummi.
Järjestetty avioliitto oli tuohon aikaan tavallista myös muissa yhteiskuntaluokissa. Pieni poika saatettiin naittaa aikuiselle naiselle, jotta maatilojen maat voitaisiin liittää yhteen. Varakkaat porvarit naittoivat nuoret tyttärensä jopa lapsina rikkaille miehille.
Kirjassani ”Pako Tallinnaan” Hebla Heikintytär kaipaa nuoruudenrakkauttaan Hans van Sandenia ja miehensä kuoltua haluaa raivata 13-vuotiaan tytärpuolensa Margaretan tieltä voidakseen saada vihdoinkin Hansin omakseen.
Kuva Katariinasta on myös Helsingin Sanomain tämänpäiväisessä artikkelissa joka kertoo Katarina Stenbockista.
"Katarina Stenbock". HS/Kenen kadulla asut. 19.10.2008
sunnuntai 12. lokakuuta 2008
Margareeta Eerikintytär Leijonhufvud
Margareta Eerikintytär Leijonhufvud oli hento ja pieni, vain 155 cm pitkä, mutta hän oli mahtavan Kustaa Vaasan vaimo. Avioliitto oli onnellinen, ja kuningas oli uskollinen puolisolleen. Margaretalle syntyi kymmenen lasta, joista kahdeksan eli aikuisiksi. Margareta kuoli 35-vuotiaana. Hän on tyttärensä kautta Englannin kuningatar Viktorian ja myös Elisabet II:n esiäiti.
Margareta oli elämänsä loppuun katolinen, vaikka hänen miehensä pani toimeen uskonpuhdistuksen valtakunnassa. Vanhin lapsi Juhana oli 14-vuotias, kun äiti kuoli. Juhana oli aina kiinnostunut katolisuudesta ja meni naimisiin katolisen prinsessan Katariina Jagellonican kanssa. Erik oli Kustaa Vaasan ja hänen ensimmäisen vaimonsa poika.
Helsingissä on ollut vuodesta 2003 asti Margareta Leijonhufudin puisto. Se sijaitsee aivan Vanhan Helsingin pohjoispuolella Koskelantien ja Lahdenväylän kulmassa.
(Antti Manninen: Kuningatar Margareeta teki maakauppoja naisten kesken.HS/Kenen kadulla asut? HS 12.10.2008)
Margareta oli elämänsä loppuun katolinen, vaikka hänen miehensä pani toimeen uskonpuhdistuksen valtakunnassa. Vanhin lapsi Juhana oli 14-vuotias, kun äiti kuoli. Juhana oli aina kiinnostunut katolisuudesta ja meni naimisiin katolisen prinsessan Katariina Jagellonican kanssa. Erik oli Kustaa Vaasan ja hänen ensimmäisen vaimonsa poika.
Helsingissä on ollut vuodesta 2003 asti Margareta Leijonhufudin puisto. Se sijaitsee aivan Vanhan Helsingin pohjoispuolella Koskelantien ja Lahdenväylän kulmassa.
(Antti Manninen: Kuningatar Margareeta teki maakauppoja naisten kesken.HS/Kenen kadulla asut? HS 12.10.2008)
perjantai 10. lokakuuta 2008
Kuuntele renessanssimusiikkia: luuttu ja laulu
Renessanssimusiikkia
Kuvat: Luutunsoittajia nykyajalta ja renessanssin ajalta
Lyhyitä näytteitä luutun äänestä sekä seuraavat laulut:
Have you Seen but a White Lily Grow
(sopraano luutun säestyksellä)
I Care not for these Ladies
(basso luutun säestyksellä)
canario - Fabrito Carioso tanssisävel
(luuttu, 5. säe)
torstai 9. lokakuuta 2008
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
perjantai 3. lokakuuta 2008
Bremen 1985
Kuva: Matti Amnell
Muita kuvia Saksasta vuodelta 1985 on Matti Amnellin Flickr-albumissa. Poikani skannaa vanhoja dioja ja negatiiveja.
Vanha Tukholma
Turistina keskiajan Tukholmassa. Poikani skannaa vanhoja negatiiveja ja dioja. Löytyy kiinnostavia kuvia. Tämä on vuodelta 1985, jolloin olimme Kanadasta käsin Euroopan matkalla.
The Fens. Englannin vanha Suomaa
Lucia on kidnapattu ja viety Englantiin. Lapsenryöstäjät ovat viemässä Luciaa piiloon vanhalle Suomaalle. Oikella näkyy Elyn katedraali, joka on jonkin verran koilliseen Cambridgesta. Ks karttaa alla
Lucia is kidnapped in 1559 and taken to England. Illustration: Matti Amnell in Anna Amnell: An Ell-sized girl. 2004.
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
Hildegard Bingeniläinen, kasvit ja parantaminen
Hildegard Bingeniläisen Physica on ensimmäinen naisen kirjoittama teos kasvien, puiden ja yrttien käytöstä parantamisessa. Se on perustana pohjoiseurooppalaiselle kasvitieteelle.
Hildegardin teos antaa kuvan siitä, mitä keskiajalla tiedettiin kasvitieteestä ja siitä, miten luostareissa hoidettiin sairauksia. Kirjassa on ohjeita, jotka ovat kulkeutuneet vanhemmilta ajoilta ja Hildegardin omia havaintoja sairauksista ja niiden parantamisesta.
Hildegard Bingeniläinen oli monipuolisesti lahjakas nainen, jolla on edelleen suuri vaikutus.
lauantai 27. syyskuuta 2008
Valoa pimeyteen
torstai 18. syyskuuta 2008
Piirakan sisästä pompsahti esiin tyttö
Lukunäyte ( Joulu, Elisabetin hovi, Lontoo)
Joulua ennen hovissa oli metsästysretkiä, naamiaisia ja tanssiaisia. Joka kerta piti olla entistä parempaa tarjottavaa. Kuninkaalliselta leipurimestarilta olivat menossa unet ja terveys, sillä hän ei keksinyt enää mitään uutta, ei vaikka hakkasi itseään kapustalla päähän.
Nuori kuningatar Elisabet oli tavallista hermostuneempi. Hän heitti kengällä vanhaa hoviherraa ja sylkäisi toisen päälle, kun tämän puvun väri ei häntä miellyttänyt.
--
Kuninkaallisen leipurimestarin oli määrä valmistaa jotakin niin erikoista, että se saisi nuoren kuningattaren hymyilemään ja unohtamaan edes hetkeksi huolensa. Silloin kaikista tuntuisi, että joulu on tulossa.
Leipurimestari ei keksinyt kuitenkaan mitään uutta ja oli siksi niin pahalla tuulella, että ajoi leipälapion kanssa kisälliään takaa pitkin linnan käytäviä.
- Älkää lyökö, mestari, poika anoi. - Minä tiedän jotakin, joka nostaa teidät kunnian kukkuloille. Ruusun ja ruukun ruokatuvassa laulaa ja soittaa kuvankaunis punatukkainen tyttö. Hän on vain kyynärän pituinen. Näin pieni, näytti kisälli.
- Ja nyt sen vasta kerrot, leipurimestari sanoi vihaisena ja potkaisi kisälliä takamuksille.
---
Lucia kylvetettiin hyvälle tuoksuvassa vedessä, ja hänet kammattiin. Hänelle tehtiin kuningattaren ja hovinaisten vanhoista vaatteista hienoja asuja, joissa oli silkkiä, samettia, koruompeleita ja kultanappeja. Hänelle hankittiin pienikokoinen luuttu, ja hän joutui harjoittelemaan aamusta iltaan.
--
Juhlapäivä tuli. Lucian hiukset pestiin taas. Hänen kasvoilleen levitettiin kanamunanvalkuaista ja jauhoja, jotta hän olisi tarpeeksi kalpea. Hänet puettiin kultakankaiseen mekkoon ja kuljetettiin pitkin marmorikäytävää.
William sai olla mukana kulkueessa. Hän oli saanut erään hovipojan vanhat vaatteet, ja hän näytti kovin hienolta. Sitä Lucia ei enää kuitenkaan nähnyt, sillä hänen yläpuolellaan oli kaareva läpikuultava katto. Hänet oli laitettu istua kyyhöttämään jättipiirakan sisään niin kuin mustarastaat Williamin laulussa.
Päällimmäisenä oli rapea ontto kuori ja jossain kankaan alla oikea piiraskin. Lucian sylissä oli luuttu, ja hänen ympärillään räpisteli parvi valkoisia kyyhkysiä.
Ulkopuolelta alkoi kuulua soittoa, sillä hovimusikantit olivat liittyneet mukaan leipurin kulkueeseen. Sitten kuului puheensorinaa, naurua ja taputusta. Soittajat alkoivat soittaa uutta säveltä, ja joku rikkoi piirakankuoren Lucian yläpuolelta. Valkoiset kyyhkyset lensivät heti ulos.
Oli Lucian vuoro. Hän nousi seisomaan piirakan keskeltä. Kaikki muut äänet hiljenivät, kuuluivat vain ne sävelet, jotka Lucia näppäili luutustaan.
Lucia alkoi laulaa italiaksi onnettomasta rakkaudesta. Hän ei katsonut ympärilleen. Hän unohti ankaran soitto-opettajan, hän unohti jopa sen, että oli kaukana kotoa.
Laulu kumpusi jostain salaperäisestä lähteestä, jota hän ei ollut tiennyt itsessään olevan. Kun hän oli lopettanut, hän huomasi, että kuningatar Elisabet seisoi hänen vierellään.
(Ote kirjastani "Kyynärän mittainen tyttö" 2004 Lasten Keskus)
torstai 11. syyskuuta 2008
Voiko ihminen olla kyynärän mittainen?
Anthonis van Dyck: Kuningatar Henrietta Maria ja Sir Jeffrey Hudson (1619–1682)
Minulta on kysytty usein: Voiko kukaan ihminen olla kyynärän mittainen? Kyllä voi.
Erittäin lyhytkasvuisiin katsotaan kuuluvan niiden ihmisten, jotka ovat 60-90 cm pitkiä. Preussin kyynärän mittainen (n.80 cm)Lucia Olavintytär olisi keskikokoinen siinä joukossa. Monesti sanotaan myös, että Lucian seikkailut ovat "epäuskottavia", mutta todellisuudessa nämä entisajan lyhytkasvuiset olivat kuuluisuuksia, joilla oli jännittävä ja monivivahteinen elämä.
Eräs kuuluisimmaista lyhytkasvuisista miehistä oli englantilainen alle 50cm cm pitkä Jeffrey Hudson, joka syntyi aatelistilan karjanhoitajan perheeseen, annettiin herttuan kotiin ja sieltä kuningasperheeseen, jossa hänet koulutettiin ja aateloitiin. Hän oli erinomainen ratsastaja, oli mukana sodassa ja kaksintaistelussa. Hän joutui kahdesti merirosvojen vangiksi ja vietti toisella kertaa yli 10 vuotta Pohjois-Afrikassa orjana. Hän palasi Englantiin metrin pituisena eikä palannut enää hoviin, sillä olot olivat levottomat ja katoliselle Sir Jeffrey Hudsonille epäedulliset.
Meksikkolainen Lucia Zarate (1864-1890) on lyhyin tunnettu ihminen (17 tuumaa eli alle 50 cm pitkä ja paino viisi paunaa eli alle kolme kiloa). Hän oli älykäs ja miellyttävä nainen. Hän ansaitsi suuren omaisuuden esiintymällä sirkuksessa. Ihmiset eivät uskoneet häntä todelliseksi, ennen kuin hän puhui ja lauloi. Meksikkolainen taiteilija on luonut taideteoksia Luciasta. Lucia Zarate kuoli vilustuttuaan matkustaessaan junassa, joka juuttui lumihankiin ja joutui seisomaan kauan paikallaan.
Olen lukenut Lucia Zaratesta vasta kirjoitettuani kaksi kirjaa Lucia Olavintyttärestä, mutta tiesin, että on ollut hyvin lyhytkasvuisia ihmisiä ja on edelleen.
Kuuluisia lyhytkasvuisia henkilöitä
maanantai 8. syyskuuta 2008
Tarinamaanantai 48: Pulpetti
Lucia tiesi, että kuninkaalliset kirjurit kirjoittivat alinomaa sormet musteessa kuninkaan sanelemia äkäisiä kirjeitä joka puolelle valtakuntaa. Silloin tällöin tuli Tukholmasta kirje Lucian isällekin.
Siihen piti vastata vikkelään, muuten kuningas suuttui ja lähetti entistä vihaisemman kirjeen. Isä kirjoitti juuri nytkin kuninkaalle, rapisteli sulkakynällä kirjoituspulpettinsa ääressä.
Olavi Pietarinpoika kirjoitti kuninkaalle aina ilman silmälaseja, haparoivalla käsialalla. Jos kuningas tietäisi, että silmälasien avulla Olavi osasi nykyään kirjoittaa yhtä kaunista käsialaa kuin ennenkin, hän saattaisi vaatia Olavia tulemaan takaisin Tukholmaan.
Kun Olavi oli ostanut Saksasta nuo ihmeelliset hiotut lasinpalat, hän oli tuntenut olevansa kuin sokea, joka oli saanut näkönsä takaisin. Hän oli alkanut taas kopioida pergamentille vanhoja kirjoja niin kuin nuorempana ollessaan Saksassa luostarissa. Hän oli opettanut Lucian ja pojat värittämään kuvia. Lucia oli siinä erityisen taitava.
Vaikka oli saatavana kirjapainossa painettuja kirjoja, monet halusivat yhä käsinkirjoitetun, kauniilla kuvilla koristetun kirjan. Olavi kävi myymässä kirjojaan Rostockissa ja Lyypekissä asti.
- Taasko kuningas pyytää palveluksia? äiti kysyi.
Isä ei vastannut, vaan laittoi silmälasit nenälleen ja tutki tarkkaan kirjettä, jonka oli juuri kirjoittanut. Sitten hän laittoi sulkakynän telineeseen ja sulki mustepullon. Hän sirotteli hiekkaa kirjoituksen päälle, siristi silmiään ja puhalsi hiekan paperista lattialle.
Hän luki kirjeen läpi vielä kerran, taitteli sitten paperin huolellisesti, sulatti lakkaa kynttilän lämmössä ja sulki sillä kirjeen. Lopuksi hän painoi sormuksella vaakunansa sinetiksi kuumaan vahaan.
(Tekstinäyte kirjastani "Kyynärän mittainen tyttö". 2004)
Kuva: Matti Amnell