Pääsiäisnäytelmiä esitettiin katujen varsilla keskiajalla

Harvinaisen hieno pyörien päällä oleva esiintymislava mysteerinäytelmälle.
Chester MysteryPlays
Keskiajalla kirkoissa käytettiin latinaa. Kansa ei ymmärtänyt sitä, ja siksi oli kirkkojen seinille tehty maalauksia, joista voi lukea kuvien avulla tärkeimmistä kristinuskon tapahtumista. Jo varhain alettiin esittää kirkoissa ja kaduilla näytelmiä varsinkin joulun ja pääsiäisen aikaan.

Alussa näytelmät tapahtuivat kirkossa ja esittäjinä olivat papit. Esitys tapahtui latinaksi. Sitten näytelmä siirtyi kirkonmäelle ja kaduille, tapahtui kansankielellä ja muuttui hyvin eloisaksi.
Näitä ns. mysteerinäytelmiä esittivät porvareiden killat. Räätäleilla oli esitettävänään jokin kohtaus, suutareïlla toinen.

Englannissa saivat vain miehet esiintyä, mutta Saksassa esiintyivät naisetkin. Näytelmä esitettiin niin, että katsojat siirtyivät paikasta toiseen. Kussakin paikassa oli jonkinlaiset lavasteet, ja siellä esitettiin jokin tärkeä kohtaus. Näyttämönä saattoivat olla myös vankkurit. Nämä mysteerinäytelmät olivat hyvin jännittäviä ja tunteisiin vetoavia, pyrittiin saamaan katsojat sekä nauramaan että pelkäämään. Ne muodostivat myös tapahtumasarjana syklin, jossa kuvattiin jokin tapahtuma alusta loppuun, lankeemuksesta tuomioon.

Mysteerinäytelmät olivat niin suosittuja, että niitä esitettiin vielä uskonpuhdistuksen jälkeenkin, vaikka kirkoissa oli alettu käyttää kansankieltä. Ne olivat yksinkertaisesti niin hauskoja, että niistä ei haluttu luopua. Koulupojat saivat myös esittää näytelmiä. Ehkäpä he saivat lahjaksi värikkääksi maalattuja kananmunia, joita sai paaston jälkeen jälleen syödä. Pääsiäismunien värjääminen oli yleistä Euroopassa vielä 1500-luvulla.

Helsingissä esitetään pääsiäislauantaina passiodraama keskiajan mysteerinäytelmien tyyliin, niin että katsojat siirtyvät paikkoihin, joissa kohtaukset esitetään.