Sivut

torstai 24. tammikuuta 2008

Keskiaikaisen Tallinnan interaktiivinen kartta



Katajalan blogista löytyi Liisa Torniaisen tekemä keskiaikaisen Tallinnan interaktiivinen kartta.

Olisipa sellainen ollut jo silloin, kun kirjoitin Lucian ja Margaretan paosta Tallinnaan.

Katajalan blogissa kartta toimii! Siellä ovat myös paikkojen nimet. En osannut laittaa niitä enkä toimivaa karttaa. Käy Katajalan sivuilla. Siellä on paljon kiinnostavaa asiaa historiasta, ja sivut ovat hyvin kauniit.

sunnuntai 20. tammikuuta 2008

1500-luku -blogini vaiheet

Minulla oli alussa 1500-luvun blogi täällä Bloggerissa. Sitten Bloggeriin tuli paljon muutoksia ja vaikeuksia ja perustin Vuodatukseen "Kyynärän mittainen tyttö" -blogin. En keksinyt muuta kuin lopettaa sen, kun sitä kohtaan oli hyvin paljon sopimattomia linkkejä. Niinpä siirsin osan aineistoa Kotisivublogiini Vuodatukseen ja tulin takaisin tänne. Osa aineistosta on ollut kuitenkin siirtämättä.

Huomasin vähän aikaa sitten, että Bloggerissa on kohta "Muokkaa HTML-koodia", jota klikkaamlla saa helposti siirrettyä Vuodatuksen aineiston tänne. (Ehkä siinä on vielä jälkiä Bloggeristakin.)

Suurin osa kuvista puuttuu, joten joudun laittamaan niitä takaisin vähitellen tai laittamaan teksteihin aivan uusia kuvia.

Tämä tulee varmaankin lisäämään haamupäivityksiä, mutta toivon, että lopputulos koituu sekä teidän lukijoiden että minun, meidän kaikkien parhaaksi.

Myös linkit katosivat muutoissa, ja olen nyt lisäämässä niitä.

Sota historiallisissa romaaneissa

Ellis Petersin Veli Cadfael -kirjoissa, historiallisissa dekkareissa kerrotaan usein keskiajan sotien seurauksista ihmisten elämässä. Vanhojen soturien haavat aukeavat sekä ruumiissa että mielessä. Naisia annetaan ryöstösaaliiksi voittajille, niin kuin oli käynyt toisen kirjailijan, Candace Robbin kirjojen päähenkilön, yorkilaisen naisapteekkarin Lucien ranskalaiselle äidille. Lucien mies Owen Archer on nimensä mukaisesti entinen jousiammunnan opettaja ja sotilas. Sodan tuhovoima jatkuu kauas sukupolvien yli. Mutta ihmiset tuntevat sodat välttämättömiksi siinä elämänsä tilanteessa ja historian aikakaudessa. Ne on kestettävä.

Lontoon palo

26.6. 1616 Globe-teatteri syttyi tuleen Shakespearen Henrik VIII:n esityksen aikana ja paloi poroksi. 1500-luvun Lontoo katosi vähitellen. Tämä oli yksi niistä tulipaloista. Globe-teatteri on rakennettu uudelleen.

Helsinki on ollut aina kansainvälinen kaupunki - 1500-luku


Monet löysivät vanhasta Helsingistäkin onnea tuottavan apilanlehden. Suurin osa väestöstä oli köyhää. Mutta eihän onnea tuota vain omaisuus.
Kustaa Vaasa perusti Helsingin 1500-luvulla kilpailijaksi Tallinnalle. Hän halusi, että siitä tulisi nopeasti kansainvälinen kaupunki, johon muuttaisi varakkaita kauppiaita Hollannista ja Englannista. Jonkin verran heitä muuttikin (ei nähtävästi Englannista), mutta suurin osa tuon pikkukylää muistuttavan kaupungin asukkaista oli väkipakolla muista kaupungeista siirrettyä väestöä. Helsingissä puhuttiin jo silloin suomen ja ruotsin lisäksi ainakin saksaa, viroa ja venäjää, ehkä muitakin kieliä. Huonosta alusta huolimatta Helsinki kasvoi varsinkin kun se siirrettiin nykyiselle paikalleen. Se on ollut todellisuudessa koko ajan kansainvälinen kaupunki.
Linkkejä vanhasta Helsingistä tässä blogissa kohdassa Suomi 1500
(Arkeologisten löytöjen mukaan 1500-luvun Helsingissä kasvoi paljon samoja kukkia kuin nykyäänkin Suomessa. Kuvassa trifolium pratense. Suomalaisessa kasviopissa mainitaan tämäkin. En ole tarkistanut, mitkä apilat kasvoivat 1500-luvun Helsingissä. Tarkistan..)

Pääsiäisnäytelmiä esitettiin katujen varsilla keskiajalla


Harvinaisen hieno pyörien päällä oleva esiintymislava mysteerinäytelmälle.
Chester MysteryPlays
Keskiajalla kirkoissa käytettiin latinaa. Kansa ei ymmärtänyt sitä, ja siksi oli kirkkojen seinille tehty maalauksia, joista voi lukea kuvien avulla tärkeimmistä kristinuskon tapahtumista. Jo varhain alettiin esittää kirkoissa ja kaduilla näytelmiä varsinkin joulun ja pääsiäisen aikaan.

Alussa näytelmät tapahtuivat kirkossa ja esittäjinä olivat papit. Esitys tapahtui latinaksi. Sitten näytelmä siirtyi kirkonmäelle ja kaduille, tapahtui kansankielellä ja muuttui hyvin eloisaksi.
Näitä ns. mysteerinäytelmiä esittivät porvareiden killat. Räätäleilla oli esitettävänään jokin kohtaus, suutareïlla toinen.

Englannissa saivat vain miehet esiintyä, mutta Saksassa esiintyivät naisetkin. Näytelmä esitettiin niin, että katsojat siirtyivät paikasta toiseen. Kussakin paikassa oli jonkinlaiset lavasteet, ja siellä esitettiin jokin tärkeä kohtaus. Näyttämönä saattoivat olla myös vankkurit. Nämä mysteerinäytelmät olivat hyvin jännittäviä ja tunteisiin vetoavia, pyrittiin saamaan katsojat sekä nauramaan että pelkäämään. Ne muodostivat myös tapahtumasarjana syklin, jossa kuvattiin jokin tapahtuma alusta loppuun, lankeemuksesta tuomioon.

Mysteerinäytelmät olivat niin suosittuja, että niitä esitettiin vielä uskonpuhdistuksen jälkeenkin, vaikka kirkoissa oli alettu käyttää kansankieltä. Ne olivat yksinkertaisesti niin hauskoja, että niistä ei haluttu luopua. Koulupojat saivat myös esittää näytelmiä. Ehkäpä he saivat lahjaksi värikkääksi maalattuja kananmunia, joita sai paaston jälkeen jälleen syödä. Pääsiäismunien värjääminen oli yleistä Euroopassa vielä 1500-luvulla.

Helsingissä esitetään pääsiäislauantaina passiodraama keskiajan mysteerinäytelmien tyyliin, niin että katsojat siirtyvät paikkoihin, joissa kohtaukset esitetään.

Peter Ackroyd: Thomas More

Eräs kiinnostavimmista kirjoista, joita olen lukenut 1500-luvusta on Peter Ackroydin vuonna 1999 ilmestynyt kirja "The Life of Thomas More". Ackroyd on ensinnäkin loistava Lontoon kuvaaja. Hän kuvaa Lontoon kaikille aisteille. Pieni Thomas kokee koulutiellään kauniin keskiaikaisen Lontoon, joka on kadonnut melkein kokonaan. Ensin sitä tuhosivat villiintyneet kansanjoukot ja Henrik WIII uskonpuhdistuksen nimissä, kuningas lähinnä ahneuksissaan. Lopullisen tuhon aiheutti vuoden 1666 Lontoon tulipalo. Ackroyd kuvaa Sir Thomas Moren elämän kautta ennen kaikkea sen, kuinka ihmisten henkinen elämä muuttui 1500-luvulla.
Lontoon vanha silta 1500-luvulla Ackroydin Lontoo-kirjan kannessa.

Tämä on Lontoon silta, alkujaan roomalaisten rakentama, moneen kertaan tuhoutunut. Se kesti 1800-luvulle asti, jolloin se purettiin. Sillalle rakennetut talot olivat 1500-luvulla erittäin suosittuja asuntoja.

Vappu

Walburga oli saksien kuninkaan Rikhard Pyhän tytär. Hän syntyi Devonshiressa Wessexisssa noin vuonna 710. Walburga ryhtyi nunnaksi ja meni nykyisen Saksan alueelle käännyttämään ja parantamaan ihmisiä. Hän kuoli vuonna 869 Heidenheimissa luostarin abbedissana, ja hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin toukokuun 1. päivänä 870 Eichstättiin (Walburgan yö).
Walburgan uskottiin suojelevan muun muassa rutolta, vesikauhulta ja yskältä ja nälänhädältä. Walburga (myös Walpurga, Valpurgis) on kuvattu usein pitämässä kädessään kolmea kaurantähkää, ja hänet sekoitettiin siksi maaemoon ja pakanalliseen uskomukseen noidista.Kevään voitto talvesta osui tähän aikaan, ja sitä oli juhlittu muinaisista ajoista asti. Uskottiin, että noidat yrittivät saada pimeyden voitolle vappuyönä.
Vappua juhlitaan joissain paikoin edelleen vähän samoin kuin Halloweenia: lapset ja nuoret naamioituvat ja tekevät kepposia. Vappuyönä pidettiin mahdollisimman kovaa meteliä, sillä sen uskottiin karkottavan pahat henget. Vappuyö ja noitavuori ovat tulleet kuuluisiksi Goethen näytelmästä Faust, jossa paholainen vie Faustin noitavuorelle.

Takaisin Bloggeriin

Huom! Lukijalle:
Jouduin lopettamaan Kyynärän mittainen tyttö -blogin Vuodatuksesta ja minusta riippumattomista syistä eli nettihäiriköinnin vuoksi. Siirsin blogin Blogggeriin ja annoin sille uuden nimen "Lucia Olavintytär". Suurin osa kirjoituksista on tässä Kotisivublogissani, jonne siirsin ne talteen.


Tallinna: kirjallisuutta




Kirjallisuutta Tallinnasta:

Taru Hurme ja Auli Heinävä: Mummo ja Viivi Vanhassa Tallinnassa. Lasten keskus

Böckler, T.J. ja Maiste, J.: IX Kvartel. Vanalinn Tallinna. IX Viertel Altstadt Tallinn. IX Quarter. Old Town Tallinn. 2001

Rannu, Elena: The Living Past of Tallinn. 3rd ed. 1993 (1983)

Kross, Jaan: Uppiniskaisuuden kronikka. Balthasar Russowin tarina. Suomentaneet Kaisu Lahikainen ja Jouko Vanhanen. WSOY 2003

Reko, Timo (suom. ja toim) : Balthasar Russow. Liivinmaan kronikka 1584. SKS 2004

Alenius, Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia. Atena 2000

Niitemaa & Hovi: Baltian historia. 1991 (1959)

Ojamaa & Varmas: Viron historia. 1944

Raun, Toivo U.: Viron historia. Suom. Heidi Järvenpää. 1989

Raun, Toivo U.: Estonia and Estonians. Hoover Institution Press. 1987

Amnell, Anna: Pako Tallinnaan. Historiallinen romaani nuorille. m/v -kuvitus: Matti Amnell. Lasten Keskus 2006.

tiistai 15. tammikuuta 2008

Historiaa paperinukkein avulla


Robert ja Anne elävät 1500-luvun puolivälissä. Heillä on Elisabet I:n hoviväen vaatteet. Olen jo aikaisemmin kertonut Katariina ja Juhana -paperinukeista ja virtuaalipaperinukke Cecilystä, jonka löydät myös samasta kirjoituksesta linkistä kohdasta Dressing Cecily.

Hauskaa olisi myös piirtää historialliset paperinuket. Siinä olisi hyvä lahja historiaa harrastavalle tytölle.

keskiviikko 2. tammikuuta 2008

Elämää 1500-luvulla

1500lhuone

Vanha koulun opetustaulu, jonka ostin itselleni ja ripustin kotona työpöydän yläpuolelle.