Sivut

sunnuntai 25. marraskuuta 2007

1500-luvun Lontoo



Lontoo ennen vuoden 1666 tulipaloa. Claes van Visscher 1616. Kyynärän mittainen tyttö seikkailee Elisabetin ajan Lontoossa vuonna 1559, jolloin se näytti aika paljon tällaiselta.


Ennen Elisabetin isän Henrik VIII:n toimeenpanemaa uskonpuhdistusta puolet Lontoon alueesta oli kirkkoja ja luostareita ja kolmannes väestöä munkkeja ja nunnia. Kuningas lakkautti luostarit, joista tuli ylhäisaateliston palatseja. Uskonpuhdistus romautti pitkäksi ajaksi opetuksen ja sairaanhoidon, jotka olivat olleet luostareiden tehtävänä.

Mutta Elisabetin aikana Englanti nousi kukoistukseen, sen kauppa laajeni Venäjälle ja Itä-Intiaan. Siirtolaisia tulvi muualta Englannista ja ulkomailta, varsinkin Ranskan protestantteja. Väkiluku kaksinkertaistui. 1560 oli noin 100 000 asukasta ja vuonna 1600 200 000. Elisabet oli viisas hallitsija (1559-1603), jonka aikaa voi todellakin sanoa kulta-ajaksi. Elisabetin hallinnon loppuaikana aloitti toimintansa William Shakespeare (1564-1616).




Elisabetin ajan Lontoon kartta
Mitä englantilaiset lukivat 1500-luvulla
Jo 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Englannissa ostettiin kirjoja miljoonittain!Uusimman tutkimuksen mukaan hartauskirjat ja teologiset teokset olivat silloin kaikkein suosituinta kirjallisuutta. Välillä on väitetty ihan muuta. Tutkijat kysyvätkin : Antavatko nykyajan historioitsijat aina rehellisen kuvan menneisyydestä vai vääristelevätkö he historiaa puolustaakseen omia aatteitaan?
Lisäys kadonneen linkin vuoksi:
Kari Konkola ja Diarmaid MacCulloch kirjoittivat vuonna  2004 History Today -lehdessä 1500-1600-luvun Englannin suosikkikirjailijoista. Lukutaito oli melko yleistä, mutta kirjat olivat silloin kalliita. Ostettiin vain niitä kirjoja, joista oltiin todella kiinnostuneita. Vuosisatojen vaihteessa suurin osa kansasta osasi lukea. Kirjoja ostettiin miljoonittain!  
Meille on annettu sellainen käsitys, että tuon ajan suosikkeja olivat William Shakespeare ja Thomas Hobbes [filosofi, "kaikkien sota kaikkia vastaan"].  Konkola ja MacCulloch tutkivat sen ajan tilastoja: Suursuosikkeja olivatkin hartauskirjat ja teologiset teokset. Puritaanioppinut William Perkinsin kirjoja myytiin kaksi kertaa enemmän kuin Shakespearea. Hobbesin vaikutus omana aikanaan oli hyvin vähäinen. Kirjoittajat kysyvätkin: antavatko historioitsijat rehellisen kuvan menneisyyd
estä? (Reformation Bestsellers. - History Today. Vol. 53. Oct 2003. S. 23-29.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti