Sivut
▼
maanantai 26. huhtikuuta 2021
Vanhojen aikojen viisautta.
http://kemppinen.blogspot.com/2021/04/hyva-tahto.html
"Keskiaika oli merkkien ja värien valtakunta. Kymmenillä munkkien ja nunnien sääntökunnilla oli värinsä ja vaatteensa, joista eräitä käytetään edelleen.
--Esimerkiksi ystäväni Harald Haarmann, kielitieteilijä Luumäeltä, selvittelee hyvin vanhoja piirtokirjoituksia, jotka näyttävät liittyneen ennustamiseen tai – kaupankäyntiin. Tutkimus on täpärällä, mutta mahdollisesti niin sanottu Vanha Eurooppa oli ottanut käyttöön kirjainmerkit jo reippaasti ennen foinikialaisia (vinça-kulttuuri)."
Lue lisää professori Jukka Kemppisen blogista.
lauantai 17. huhtikuuta 2021
Suoneniskentä
"SUONENISKENTÄ oli keskiajalla yleisin leikkaustoimenpide. Tärkeää oli pitää kehon nesteet tasapainossa, verta, liimaa, keltamusta sappea. Siinä missä kehon nesteet tasapainossa pysyivät terveenä; suonen vaihtelu oli sekä keino parantaa sairauksia että ehkäistä niitä. Mutta kaikki kohtuudella, enintään 4 kertaa vuodessa pitäisi tehdä.
1400-luvun Tukholmassa suoneniskijä työskenteli kaupungin saunalla. Hänellä oli suonirauta ja kulho, johon veri laskettiin. Verta analysoitiin huolellisesti värin, nesteen ja liman suhteen. Hyvällä tuulella oleminen tarkoitti terveellisiä nesteitä (latinan humori, neste)."
Kuva: Muraali Keskiaikaisessa museossa.Medeltidsmuseum
keskiviikko 14. huhtikuuta 2021
Lucia Olavintyttären isän silmälasit
Conrad von Soest : Brillen. 1404
Keskiajallakin lukeminen oli hienoa, kirja oli myös koriste-esine, joka maalattiin mukaan muotokuvaan.Tällaiset silmä lasit osti kyynärän mittaisen tytön, Lucia Olavintyttären isä. jonka näkö oli huonontunut.
Matti Amnell, kuvitusta kirjaani Kyynärän mittainen tyttö.
maanantai 12. huhtikuuta 2021
Descartes kylmässä Pohjolassa
"Vuonna 1649 Descartes matkusti Ruotsiin opettamaan nuorta, 22-vuotiasta
kuningatar Kristiinaa. Tämä halusi Descartesin paitsi opettajakseen myös
neuvonantajakseen tiedeakatemian perustamisessa. Matka oli lopulta Descartesille
pettymys. Kristiina ei arvostelematta hyväksynyt opetettua. Descartes kuoli
Tukholmassa 11. helmikuuta vuonna 1650. Hänen kuolemansa syy oli keuhkokuume.
Descartes oli tottunut nukkumaan pitkään ja vetäytymään usein mietiskelemään
uuninpankolle. Ruotsissa hänen kohtalokseen koitui paitsi pohjoisen talvi myös
Kristiinan vaatimus opiskella filosofiaa hyvin varhain aamulla.
Descartesin ja hänen lääkärinsä kirjeenvaihtoa on joskus tulkittu niin, että hän
saattoi kuolla arsenikkimyrkytykseen.Koska Descartes oli katolinen
protestanttisessa maassa, hänet haudattiin lähinnä kastamattomille lapsille
tarkoitetulle hautausmaalle Tukholman Aadolf Fredrikin kirkkoon." Rivstart,
Ruotsin oppikirja (2017) kertoo, että Kristiina halusi opetusta kello viisi
aamulla. Mutta Descates oli ollut lapsesta sti sairaalloinen ja tottunut
nukkumaan lounasaikaan asti. Neljän kuukkauden kuluttua Descartes kuoli
kehkokuumeeseen. Mitä Kristina halusi tietää: Mitä on rakkaus? Miksi ihminen
rakastuu yhteen mutta ei johonkin muuhun?Kumpi on vaarallisempi, rakkaus vai
viha? Onko toisilla planeetoilla älykkäitä olentoja. 1600.Tukholma
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ren%C3%A9_Descartes
torstai 8. huhtikuuta 2021
Kaipaan keskiajan Tallinnaa
Näin erinomainen keskiaikainen kaupunki on lähellä. Mieheni 11. isoisä stadelainen Johan Lackmannus oli Räävelissä raatimies Georg Honerjeggerin oppipoikana ja kauppapalvelijana. Vuosina 1552-1554 hän oli kaupungin mustapääveljeskunnan jäsen.
DNA- tutkimusten jälkeeen olen saanut tietää GENIstä, että tallinnalainen Henrik Storck (1550-1621) oli minun 11. isoisäni. Ehkäpä Johan ja Henrik tunsivat toisensa.
torstai 1. huhtikuuta 2021
Kevätlaulu. Tempus adest floridum
Maalaus linnassa. Ptuij, Slovenia
Tempus adest floridum, surgent namque flores
Vernales in omnibus, imitantur mores
Hoc quod frigus laeserat, reparant calores
Cernimus hoc fieri, per multos labores.
Sunt prata plena floribus, iucunda aspectu
Ubi iuvat cernere, herbas cum delectu
Gramina et plantae hyeme quiescunt
Vernali in tempore virent et accrescunt.
Haec vobis pulchre monstrant Deum creatorem
Quem quoque nos credimus omnium factorem
O tempus ergo hilare, quo laetari libet
Renovato nam mundo, nos novari decet.
Terra ornatur floribus et multo decore
Nos honestis moribus et vero amore
Gaudeamus igitur tempore iucundo
Laudemusque Dominum pectoris ex fundo.
https://www.youtube.com/watch?v=J9pH6z9lZ1k