Anna Amnell: Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa

Anna Amnell: Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa:  Kuvat: Anna Amnell. Taas otetaan esille pääsiäiskoristeet - kukko, kana ja tiput, kerätään pajunoksia, värjätään pääsiäismunia sekä ost...

Oulun Keskiaikaseura RY

Näin Facebookissa Oulun  Oulun Keskiaikaseura RY eli Kaarnemaan Keskiaikayhdistyksen kauniit sivut. Facebookissa erittäin hieno kansikuva.
Täällä myös kotisivut tekeillä.
http://kaarnemaa.org

Näin juhlittiin linnassa

Pienet koriste-esineet tietokoneeni edessä on puettu 1500-luvun asuihin

Kun Erik XIV meni naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa vuonna 1568, hääaterialla tarjottiin 600 (kuusi sataa!) ruokalajia. Aterialla tarjottiin muun muassa sokeroitua haukea ja riisiä. Makean veden kaloja pidettiin hienona ruokana.

Käytettiin paljon mausteita kuten pippuria, tinjamia, sahramia, anista ja fenkolia. Kalliiden mausteiden käyttö oli osoitus korkeasta asemasta. Mausteita ei käytetty peittämään ruoan pilantuneisuutta, kuten usein luullaan. Viini oli maustettua ja lämmitettyä kuten meidän aikamme glögi.

Hienoja vaatteita Englannin Elisabet I:n ajalta. Erik olisi halunnut Elisabetin vaimokseen ja lähetti veljensä kosimaan tätä Erikin komea muotokuva mukanaan sen ajan tavan mukaan,.

Eerikin häiden ohjelmassa oli soittoa ja laulua. Oli tärkeää, että osasi käyttäytyä hyvin hienoissa juhlissa. Kirjani Lucia ja Luka kertoo Turun hovista ja 1500-luvun puolivälin Turusta, jonne Kyynärän mittaisen tytön perhe muuttaa, Tätä kirjaa voi ostaa nettikaupoista, mutta 1. ja 2. osaa on vain kirjastoissa.

Ruokapöytäään oli katettu lusikat ja veitset. Syötiin myös käsin. 
Välillä kädet huuhdelttin maljassa, jossa oli ruusuvettä ja yrttejä. Suu pyyhittiin suureen pellavaiseen lautasliinaan. Se nostettiin välillä vasemmalle olkapäälle. Oli noloa, jos asetti lautasliinan syliinsä.

Tämän kirjoitukseni lähteenä on ollut TV-ohjelma, jonka näin aikaisemmin ja tein siitä muistiinpanot. Asiantuntijoina olivat

 historioitsija Bo Erikson ja kokki Carina Brydling, joka laittaa ruokaa kuninkaallisille aterioille ja Nobel-illallisille.

Yllä vasemmalla Erik XIV, hänen vieressään Juhana-herttua, myöhemmin kuningas.

Kyynärän mittainen tyttö oli Luku-Varkaus-palkintoehdokas

Lapset valitsevat palkinnon saajan finalisteista. Warkauden lehti 24.2.2005

Pengon arkistojani löytääkseni vanhan kouluaineeni, joka kertoo kuusta.

the Patron Saint of Cats and Gardens

Ajatus Nivellesin Pyhästä Kertusta rottien ja hiirien hävittäjänä on on peräisin 1400-luvulta, mutta häntä alettiin pitää kissojen suojeluspyhimyksenä vasta 1980-luvulla. On paljon hauskoja maalauksia nunnasta, jolla on kissa sylissä. Pyhä Kerttu on sekä ortodoksien että katolisten pyhimys.

Lue myösWho is the Patron Saint of Cats?

Eläinlääkäri ja kirjailija Grace Elliotin blogkirjoitus, josta tämä kuvaa on peräisin. 

Tapahtuu Turun linnassa 2018

Luento: Turun linnan rakastavaiset
25. maaliskuuta 2018 klo 13:00–14:30

Reformaatio - valtapeliä - näyttely ja opastus   10. -11.3.2018

Valtapeliä – Reformaatio Suomessa  - näyttely 17.2.2017–25.11.2018

"Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja aloitti reformaation.  Valtakunnassa käynnistyi sata vuotinen murrosvaihe, jossa uskon asiat kietoutuivat poliittiseen valtapeliin."

"Näyttely vie kävijät keskelle kulttuurista muutosta, johon kukin hallitsija valtakaudellaan vaikutti. Opastuksella selviää minkälaiset motiivit kannustivat reformaatioon, miten katolisen ajan perintöön suhtauduttiin, miten reformaation tuomat muutokset näkyivät arjessa, kuinka kansanusko säilyi virallisen uskon rinnalla ja mitä tapahtui ilmapiirin kiristyessä 1600-luvulle tultaessa." 
Lue lisää Turun linnan sivuilta http://www.turku.fi/turun-linna/nayttelyt/vaihtuvat-nayttelyt

Kustaa Vaasa Lucia Olavintytär -kirjoissa

Kuvasin Kustaa Vaasan selän takaa ylemmän kerroksen parvekkeelta Pohjoismaisessa museossa  (Nordiska Museet).

Lue myös Lucia Olavintytär -kirjat ja Euroopan survaltapolitiikka tästä blogista.

En pidä Kustaa Vaasasta, vaikka hän teki monia palveluksia maalleen ja meille suomalaisillekin perustamalla Helsingin. Minulle hänestä tuli erinomainen sivuhenkilö ensimmäisen Lucia-kirjaan Kyynärän mittainen tyttö.

Hän oli voimakasluontoinen ja häikäilemätön, mutta hemmotteli lapsiaan, hankki pojilleen parhaat mahdolliset opettajat ulkomailta. Juhanassa tämä tuli esille muun muassa siinä, kun Juhana perusti renessanssihovin Turkuun. Mutta veljekset Eerik ja Juhana eivät tulleet toimeen. He elivät uusperheessä, Eerikin äiti oli kuollut. Lisäksi Eerikillä oli mielenterveysongelmia. Tunsin Kanadassa naisen, joka oli Vaasojen sukua, ja hänessäkin näin suvun ominaisuudet valtavan lahjakkuuden ja voimakkaan tahdon.

Fiktiivisen päähenkilöni Lucia Olavintyttären isä oli Kustaa Vaasan vanha ystävä, ollut hänen sihteerinään, mutta muuttanut Hattulaan huonoon näköönsä vedoten. Ensimmäisen Lucia.kirjan alussa Kustaa on käymässä Turussa, ja hänen lääkärinsä tohtori Kopp tutkii Lucian, joka ei kasva. Kopp antaa Lucian äidille rauhoittavia yrttejä, joita äiti ei käytä, mutta yrttien avulla saa alkunsa onnettomuus: Lucian ryöstö.

Lucian isä Olavi-herra epäilee ensin kuningasta, joka oli pyytänyt Olavia lähettämään Lucian Tukholman hoviin kuningasperheen iloksi eli hovikääpiöksi. Kun Lucia sitten viedään Englantiin, on Kustaa Vaasan poika nuori Juhana-herttua hänen pelastajansa. Lucia ja hänen isänsä kohtaavat Juhanan ja hänen puolisonsa Katariinan myös kirjassa Pako Tallinnaan palatessaan Tallinnasta. Kolmannessa kirjassa Lucia ja Luka koko perhe onkin Turussa Juhanan ja Ktariinan suurten hääjuhlien vieraina joulunaikaan 1562-1563.

Larsson: Arvet efter Gustaf Wasa

Juhanan ja Eerikin valtataistelu johtaa Turun hävitykseen, ja Lucia ja hänen perheensä pakenevat Wittenbergiin, jossa Lucian veli Erasmus opiskelee, Isä ei halunnut, että hänen poikansa joutuu kuninkaanlinnan kirjuriksi. Kustaa Vaasa ajatteli ennen kaikkea taloutta, siksi suomalaiset pojatkin piti kouluttaa kuninkaan kirjureiksi.

Kustaa Vaasa keräsi omaisuutta itselleen. Hän suhtautuu valtioon kuin määräilevä isäntä taloonsa. Uskonpuhdistus oli hänelle kuten muillekin renessansin itsevaltiaille keino saada kirkon varat. Toinen 1500-luvun hallitsija sanoi, että hän ei voi kurkistaa alamaistensa sydämiin ja nähdä heidän uskonsa määrän. Samalla periaatteella on parasta olla antamatta tuomiota Kustaa Vaasalle hänen suhteestaan uskonpuhdistukseen.

Kyynärän mittainen tyttö (2004)  ja Pako Tallinnaan (2006) ovat lainattavissa kirjastoista. Kustansin itse kolmannen osan Lucia ja Luka (2013). Jospa voisin ottaa kahdesta ensimmäisestäkin uudet painokset.

Kustaa Vaasa -ooppera Helsingissä maaliskuussa 2018

Kustaa Vaasa -oopperan esitykset Helsingin Musiikkitalossa 3.3., 6.3. ja 10.3.

Yle lähettää Kustaa Vaasa esityksen suorana Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 10.3. klo 19.15.

https://yle.fi/uutiset/3-10098023

Kun Euroopassa oli kylmää

Hollannissa kanavat jäätyivät ja voitiin luistella. Pieter Bruegel vanhempi kuvaa luistelijoita. Tämä pieni jääkausi eli pikku jääkausi alkoi noin 1450 ja jatkui 1800-luvulle.

Lue YLEn artikkeli pikku jääkaudesta. 

Lucia Olavintytär ja Villit Vaasat

Herman Lindqvist kirjoittaa Vaasoista.
Herman Lindqvist: Villit Vaasat  (De vilda Vasorna. Suom. Heikki Eskelinen .WSOY 466 s. 2018

Lue Suomen ja pohjoismaiden historian professorin Anu Lahtisen kirja-arvostelu .
Anu Lahtinen: Vaasat, aikansa kauniit ja rohkeat Helsingin Sanomat/Kultttuuri 4.3.2018

Lue tästä blogista Kyynärän mittainen tyttö ja Euroopan suurvaltapolitiikka
Hakusanoilla löydät lisää blogikirjoituksiani siitä, miten Vaasat vaikuttivat (fiktiivisen) Lucia Olavintyttären elämään.



Kustaa Vaasan massiivinen patsas Nordiska Museet, Tukholma