Sivut
▼
sunnuntai 27. joulukuuta 2015
Talvi-iltojen tarinoita ja seuraleikkejä keskiajalla
torstai 24. joulukuuta 2015
Rauhallista joulua
tiistai 22. joulukuuta 2015
Keskiaika elää joululauluissamme
Keskiajan kulttuuri on osa henkistä perintöämme ja kulkee mukana arjessa ja juhlassa. Keskiajan symboliikka on osa meitäkin.
taivaasta tuoksun tuo.
Yön varjot päivä poistaa,
kansoihin toivon luo.
Jumala, ihminen!
Hän otti lapsen muodon"
--
alkujaan 1400-luku, 1599, uudistettu suomennos Anna- Maija Raittila 1979
Hans Memling: Virgin and Child Enthroned 1480. Gemäldegalerie, Berlin. Photo: Anna Amnell
"On ruusu Iisain juuren" , alkujaan 1400-luku, sanat ja historiaa
Maria on ruusu ja hänen lapsensa ruusun kukka
Tästä laulusta on useita versioita suomessakin. Se tunnetaan myös nimellä
"Tuo armon valkokyyhky". Valkoinen kyyhkynen on rakkauden, Pyhän hengen ja rauhan symboli. Rauhaa toivoo maailma tänäkin jouluna.
Kuuntele Radion kamarikuoron puhdas ja kaunis esitys (Valitan videoon liittyvää mainosta, klikkaa se pois)
Tuo armon valkokyyhky
Lisää keskiaikaisia ja renessanssin joululauluja
Rauhallista ja turvallista joulua ja virkistävää juhla-aikaa.
maanantai 21. joulukuuta 2015
Omatekoinen renessanssiasuni
Aineksina vanha aamutakki ja kaupasta ostettu sametti. Mekon alla oli leveä alushame, hame ja renssanssimuotia oleva kaitalemainen esiliina. Tämä asu oli hyvin kuuma ja pussihihat tekiväöt sen niin leveäksi, etä tunsin olevani kuin sohva kirjamessuilla. (Klikkaa kuvia suuremmiksi)
mekon keskiosa on keinokuitua, ja sen väri muuttu kuvassa. Näin asu oli kuitenkin hiukan kevyempi kuin kokonaan villasta tai sametista tehty asu. Tällainen asu on myös hyvin kuuma. Jos teen uuden asun, käytän puuvilla tms kevyttä materiaalia, mieluiten jotain joka muistuttaa silkkiä, joten se olisi "aidompi".
Rahapussi riippuu vyötäröltä, mikä varmaankin ilahdutti taskuvarkaita.
Kaulukseen ostin pitsin. Käytin koristenauhaa myös helmassa. Helma kului eniten pitkissä hammeissa, ja nauha suojeli sitä ja sen voi vaihtaa uuteen.
Ompelin myös kyynärän mittaiselle nukelle renessanssiasun. Se on nuoren tytön hoikka malli.
Myöhemmin sisustin portinvartijan mäkin ja ompelin vaattteet 1-12 nukeille.
Hiha
Pako Tallinnaan valmistumassa
Eräs kirjakaapeista oli makuuhuoneen nurkassa. Kuvassa oleva maalaus -Sofonisba Anguissola: Chess Game 1555 - kuvaa 1500-luvun puolivälin tyttöjä kuten Lucia-kirjanikin. Maalaukset ja musiikki ovat olleet hyvin tärkeitä aikauden tunnelman luojia. (Joulukuu 2005)
Kirjoitin kaksi ensimmäistä Lucia Olavintytär -kirjaa samassa asunnossa kuin Aurora-kirjatkin eli mieheni tilavassa virka-asunnossa. Vaikka minulla ei olut erityistä työhuonetta, tilaa oli paljon kirjoille. Noissa vanhan ajan asunnoissa on pitkiä käytäviä, isoja eteisauloja, isoja huoneita.
Kokosin kutakin kirjaprojektia varten tarvitsemani kirjat, kartat ja muun aineiston muutamiin kirjahyllyihin. Muut kirjani olivat eri puolilla asuntoa aikakauden tai aihen mukaisessa järjestyksessä. Historiallisen romaanin kirjoittaminen vie paljon aikaa ja paljon tilaa. Olen kirjoittanut suurimman osan kirjoistani työn ohella, ja aineiston pitää olla kotona. Se merkitsee kirjojen ostamista Suomesta ja ulkomailta. Olen tietenkin käyttänyt myuös kirjastoja, joista saa kotilainoja.
sunnuntai 13. joulukuuta 2015
lauantai 12. joulukuuta 2015
Millainen oli Turku talvella 1562-1563?
Varhain
aamulla Luka ja Leonardo jatkoivat matkaa Turkuun. Oli vielä valoisaa, kun he
saapuivat perille. Turku oli pieni kaupunki laakson pohjalla jäätyneen joen
molemmin puolin. Kaupungin keskellä kohosi mahtava kirkko. Paksu lumi peitti
talojen katot. Laakson reunoilla oli sadoittain tuulimyllyjä, joiden kolina
kuului kauas. Luka ja Leonardo ajoivat reellä kohti Turun linnaa, joka oli
mahtava harmaakivilinnoitus keskellä lumista maailmaa.
Luka sulki silmänsä. Hän ei ollut tuntenut itseään koskaan niin pieneksi ja heikoksi
kuin lähestyessään tuota jättiläisten linnaa.Lucia ja Luka, sivu 27, jossa Luka ja Leonardo ovat menossa Juhana-herttuan hoviin Katariina Jagellonikan tervetuliaisjuhliin esiintymään.
Lucia soittaa luuttua päiväkaudet ja haaveilee pääsevänsä esintymään linnaan, jossa isä ja äiti ovat päiväkaudet mukana hovin ylellisessä juhlinnassa. 13-vuotias Hannu juoksee kaupungilla äitinsä ja isänsä asioita toimittamassa. Sää on ankea:
Lunta
tuprutti, tuuli vinkui ja ulisi. Hannu vaelsi pitkin Turun lumisia katuja
kelkka perässään. Hän oli viemässä äitinsä viittaa Perttu-turkkurille
korjattavaksi. Hannu kompuroi mukulakivikaduilla ja liukasteli hirsikaduilla kuluneilla
saappaillaan, hikoili sarkavaatteissa, paikatussa lampaannahkavuorisessa
viitassa, päässä villamyssy ja kädessä kahdet villakintaat päällekkäin, nenä
pakkasesta ja tuulesta punaisena. Hän
eksyi välillä ja joutui kysymään neuvoa. Hän juoksi kapeaa kujaa ohi sepänpajan, puusepän ja suutarin
verstaan.
Hän oli vaatetukseltaan kuin mikä hyvänsä oppimaton
renkipoika, mutta hänen päässään risteilivät monenlaiset ajatukset. Lucia ja Luka, sivu 41
torstai 10. joulukuuta 2015
Juhana-herttua puhui kansalle suomeksi ja ruotsiksi
Juhana -herttua puhui kansalle Turun torilla suomeksi ja ruotsiki ja pyysi kansaa asettumaan hänen puolelleen, jos Juhanan veli Eerik XIV hyökkäisi Turkuun. (Kuvassa on koulujen opetustaulu)
Turku kesällä 1563:
Juhana-herttua
ratsasti juhlapäivänä torille valkoisella hevosella mustassa samettiasussa kullankeltaiset
hiukset auringonvalossa säteillen. Juhana oli ollut vain 18-vuotias nuorukainen
tullessaan Suomen herttuaksi. Hän oli oppinut pitämään huolta Turun linnasta ja
herttuakunnasta. Kaikki olisi sujunut hyvin, jos kuningas Eerik ja tsaari
Iivana olisivat antaneet Katariinan ja hänen olla rauhassa.
Hän
puhui kansalle ruotsiksi ja suomeksi. Torille kerääntyneet naiset ja miehet
liikuttuivat, kun Juhana kertoi, että Eerik-kuningas oli kohdellut häntä
huonosti lapsuudesta saakka. Juhana kysyi kansalta, tulisiko tämä hänen puolelleen,
jos Eerik hyökkäisi Turkuun. Kansa hurrasi ja lupasi puolustaa Suomen omaa
herttuaa. Oli kulunut vain puoli vuotta siitä, kun he olivat hurranneet Juhanan
puolisolle Katariina Jagellonicalle, joka oli saapunut Turkuun.
–
Juhana on julistettu Tukholmassa maanpetturiksi, kuiskasi Kuuselan
naapuri Mikki Olavi-herralle torilla. – On vain ajan kysymys, milloin Eerik-kuningas
lähettää Turun linnaan sotajoukkonsa.
Juhana ei pysty voittamaan Eerikin joukkoja. Monet suomalaiset ovat jo
siirtyneet Eerikin puolelle ja jopa lähteneet Tukholmaan Eerikin hoviin.
Kaikkien täytyy viimeistään nyt valita puolensa.
– Lienee
turvallisinta mennä meille kotiin neuvottelemaan, Olavi kuiskasi.
– Turun linna on kuin uppoava laiva, sanoi Mikki
juhlatuvan pöydän ääressä. – Viha Vaasa-veljesten välillä on puhkeamassa
ilmiliekkiin. Siinä kärvennymme mekin, jos jäämme odottelemaan.
Anna Amnell: Lucia ja Luka (1563) , sivuilla 93-94.