Sivut

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kullakin vuodenajalla oli omat työnsä

Praha

Prahan kaupungintalon keskiaikaisen astronomisen kellon kellotaulussa kuvataan vuodenaikojen vaihtumista, joka toi vaihtelua elämään. Kullakin kuukaudella oli omat työnsä. Kirkonkellojen kuuluuttamat rukoushetket toivat ryhtiä päivään.


Limbourgin veljesten 1400-luvulla kuvittama  rukouskirja Les Tres Riches Heures du Duc de Berry kertoo, mitä kunakin kuukautena tehdään. Tammikuussa juhlitaan, helmikuussa lämmitellään takan ääressä, maaliskuussa kaivetaan ojat ja leikataan liiat oksat puista. Huhtikuussa on istutustöiden, maalaiselämästä nauttimisen ja kukkien poimimisen aika. Toukokuussa harrastetaan haukkametsästystä, kesäkuussa tehdään heinää ja heinäkuussa kootaan viljaa.

Elokuussa on viljan puimisen aika. Kuvassa talonpojat kokoavat viljaa ja vilvottelevat uimalla, mutta linnnanväki on menossa haukkametsästykseen. Syyskuussa on viininkorjuu. Lokakuussa kynnetään ja tehdään syyskylvöt, marraskuussa kootaan tammentehoja siolle, ja joulukuussa on sikojen teurastamisen ja leipomisen aika.

Samaa aihetta käsittelevät monien kirkkojen seinämaaalukset ja jopa lasimaalaukset sekä lukuisat muut keskiajan ja renessanssin taiteen tuotteet eri puolilla Eurooppaa. Elämä keskiajalla ei ollut tylsää ja yksitoikkoista. Augsburger Monatsbilder ovat kuvauksia keskiajan ja renessanssin augsburgilaisten elämästä. Kuvat ovat osia suurista maalauksista, jotka ovat esillä Berliinissä. En löytänyt valokuvia, jotka otin, mutta Flickristä löytyi Petrus Agricolan valokuvaama loistava kuvasarja [!!], jossa nähdään augsburgilaisen taiteilijan Jörg Breu vanhemman (1475-1537) kuvaus kotikaupunkinsa elämästä.

Berliiniläisessa valtionmuseossa esillä olevissa kookkaissa maalauksissa on paljon yksityiskohtia, muun muassa monia eri tyylejä edustavia rakennuksia, hevosrattaita sekä sauna, joka oli tavallinen ilmiö keskiajan Euroopassa.

Siellä näkyi myös kampaus, joka on edelleenkin tuttu pitkätukkaisille pikkutytöille: kaksi pitkää lettia, jotka riippuvat selässä. Keskiajalla se oli aikuisten hiustyyliä.

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Keskiajan ja renessanssin asut ja Kalevala-korut

Kalevala-koruja


Kalevala-koruja, a photo by Anna Amnell

Ylläolevassa kuvassa vasemmalla Kuutar-riipus ja –korvakorut  (800-1050 jKr. viikingit)
Niiden vieressä on Sancta Birgitta-koru. Birgitan 700-vuotisjuhlan kunniaksi korumuotoilija Kirsti Doukas suunnitteli sormuksen sekä tämän riipuksen, jossa viisi punaista granaattia muodostaa Pyhän Birgitan merkin. 



Keskellä hämäläinen juhlakääty: ”Upean käädyn koristeeksi on ikuistettu kaksi pitkäkaulaista lintua, kaiketi riikinkukkoa. Riikinkukkoja pidettiin paratiisin asukkaina, taivaallisen ihanuuden ja kuolemattomuuden vertauskuvina. Lintujen alapuolella on jalallinen elämänveden malja. Korun kaarikehyksen uskotaan olevan kirkkoholvin vertauskuva. Korussa on varhaiskristillisen taiteen paratiisisymboli, jossa paratiisi oli taivasten valtakunta. Korun esikuvana on Janakkalan Kernaalasta löydetty kääty, joka on peräisin 700-800-luvulta.” (Kalevalakoru)

Käätyjen keskellä kaksi korua, jotka eivät ole enää tuotannossa: hyvä kupurainen viitansolki nimeltä Osmansolki (1100-luku, Janakkala ja Konginkangas) ja Pronssiristi Biblia (1778).

Oikealla ovat kuparinen Kuutar-riipus (800-1050 jKr, viikingit) ja mielenkiintoinen käärmesormus (Vesilahti, 600-luku jKr). Käärme oli keskiajalla lääkärin ja apteekkarin symboli ja taitaa olla vieläkin. Se symbolisoi uudistumista ja parantumista. Käärmeestä lääketieteen symbolina on tehty väitöskirja Japanissa.

Kalevala-risti ja Halikon Lampolasta peräisin oleva kierteinen sormus (malli noin1150 j.Kr) eivät ole myöskään enää tuotannossa.

Kalevala-ristin alapuolella on Euran sydän (Euran Pappilanmäki, viikinkiaika 800-1050 jKr. )

Suomalaiset eivät eläneet muinoin eristäytyneinä, vaan "Suomi oli jo esihistoriallisena aikana eräänlainen rajapyykki idän ja lännen välillä", kertoo Mari Kotka Oulun yliopiston sivuilla. Vaikutteita saatiin idästä ja lännestä. Bysantin vaikutus näkyy Kotkan mukaan paitsi Kalevala-koruissa myös muinaispuvuissa. Kuvasin Kalevala-koruja, jotka olen saanut kaikki mieheltäni lahjaksi,


Käytän Kalevala -koruja renessanssiasuni kanssa. Käsityöblogissani ja tässä blogissa: Ompelin 1500-luvun asut,  renessanssi asun itselleni ja nukelle.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Hyvää juhannusta!

IMG_0002 by Anna Amnell
IMG_0002, a photo by Anna Amnell on Flickr.
On tulossa kaunis juhannus.
Lue Suomen menneisyydestä, varsinkin keskiajasta. Mitä kertovat Kalevala-korut niistä ajoista?

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Suosituimmat hakusanat

Lucia_and_theGatehouse

Tässä kuvassa on kolme tämän blogin suosittua aihetta: Lucia Olavintytär, 1500-luvun muoti ja 1500-luku yleensä eli sisustusta. Olen ommellut Lucia-nuken eli Kyynärän mittaisen tytön vaatteet, sisustanut talon, tehnyt mm takan ja vuoteen ja ommellut portinvartijantalon nukkein vaatteet paitsi esiliinan ja hilkan.
Tähän blogiin on tultu Googlesta ja Bingistä seuraavilla hakusanoilla suosituimmuusjärjestyksessä:
1. Lucia Olavintytär (Kyynärän mittainen tyttö)



2.
Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) keskiaikainen abbedissa, mystikko, kasvitieteilijä ja kirkkomusiikin säveltäjä, monipuolinen lahjakkuus. Hildegard on katolisen kirkon pyhimys. (Katso Googlesta hienoja Hildegard-aiheisia kuvia.) Hildegard puhuu kännykkään saksalaisessa TV-dokumenttimainoksessa.


3. Katariina Jagellonica, Puolan kuninkaan Sigismund Vanhan tytär, Puolan kuninkaan Sigismundin sisar, Suomen herttua Juhanan oppinut ja ystävällinen puoliso. Juhanasta tuli Ruotsi Suomen kuningas Juhana III, Katariinasta kuningatar, ja Juhanan ja Katariinan pojasta tuli Puolan kuningas. Katariina asui Turun linnassa, ja Juhanalla ja Katariinalla oli oikea renessanssihovi Turussa. Se oli Turun linnan loiston aikaa, 1500-luvun muodin ja ruokakulttuurin edustaja, Suomen lyhyt renessanssi. Taisivat syödä piparkakkuakin, mutta se oli vähän erilaista kuin nyt. Ruttoa ja muita kulkutauteja pelättiin Helsingissäkin, sillä ne muuttivat ihmisten kohtalot ja kokonaisten kansojen elämän.

Piparkakkutalo
1500-luku
ruttolääkäri (aito ruttolääkärin naamio)

renessanssi pukeutuminen
1500-luvun pukeutuminen

kirjainmallit
Kiitos käynneistä! Katsokaa myös blogin pohjalta ja sivupalkeista lisää hakusanoja.

Juhanan ja Katariinan huoneet oli varmaankin sisustettu samaan tyyliin kuin tämä Juhanan veljen kruunuprinssi Eerikin huone. (Kuningas Eerik XIV)

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Keskiajan elämys

Stockholm Old Town

 Ensimmäistä kertaa Tukholman Vanhassa kaupungissa. (1985)

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Kanat, kettu ja koira

IMG_8133 by Pink Lady on the Loose!
IMG_8133, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Mummo kanasensa niitylle ajoi, pienet kanaset ne hyppeli.
Mummo kanasensa niitylle ajoi, pienet kanaset ne hyppeli.
Vaan metsässä hiipi se hiljainen kettu, niin viekas ja pitkä häntäinen.
Vaan metsässä hiipi se hiljainen kettu, niin viekas ja pitkä häntäinen.

Kettu nuoleskeli huuliansa, vesi herahti jo kielelle.
Kettu nuoleskeli huuliansa, vesi herahti jo kielelle.


DSC05853

Vaan mummopa päästi sen Mustinsa irti ja kettu jalat alleen sai.
Vaan mummopa päästi sen Mustinsa irti ja kettu jalat alleen sai.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Keskiaikamarkkinat Tsekissä

IMG_0918 by Pink Lady on the Loose!
IMG_0918, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Keskiaikamarkkinat Frydek-Mistek. Tsekki. Kuvat: Mimi Amnell
elokuu 2012. Ja Turussa vuonna 2007 Kaponieerin blogissa.
 IMG_0959

Löydätkö Lucian ja hänen ystävänsä?

Lucia_2004_00035 by Brin d'Acier
Lucia_2004_00035, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Matti Amnellin kuvitusta kirjaani Kyynärän mittainen tyttö (2005).
Muita kuvitustöitä (Kyynärän mittainen tyttö, Pako Tallinnaan, Aurora-kirjat)
Lucia piiloutui hautamonumenttin viereen.

torstai 6. kesäkuuta 2013

Keskiajan kalapuoti

Keskiajan kalapuoti by Anna Amnell
Keskiajan kalapuoti, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Espoon 1500-luku näyttelyssä kuvattua.
luukkuaitta, katuaitta

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Tämä blogi

blogit

Lucia Olavintytär talvi ja kevät ( 2012-2013)
Jotta muistan, mikä oli bannerina. Carpaccio 1510. Osa suuresta maalauksesta.