1500-luku kirjaimistoa

1500-luvun kirjaimia puuhun kaiverrettuina.

Vielä hirmuisempi Vankila

Kuva: Salme Kotivuori

Kuningatar Elisabet ilmestyy mieleltään häiriintyneellee Eerikille haamuna näytelmässä Vielä hirmuisempi vankila. Turussa tehtiin kulttuuriteko. Siellä esitettiin näytelmä Kaarina Maununtyttärestä ja kuningas Eerikista, ja näyttelijöinä olivat koululaiset. Kirjoittajat Kirsti Ellilä ja Salme Kotivuori, ohjaus Maiju Rautiainen. "Vielä hirmuisempi vankila."

Palvelija kertoo Eerikille, että vakoilijoita on kaikkialla. 

  Lue lisää.

Katso Turku-linkit vasemman sivupalkin alaosasta!

Sininen lohikäärme

038 meissen dragon, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvasin tämän iltakävelyllä Pohjois-Esplanaadilla.

Kultaiset lähikäärmeet

Shanghai_20110514_183, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Shanghai. Kuva: Matti Amnell. Klikkaa kuvaa, käy katsomssa sitä suurena.
Shanghai May 2011: Photos: Matti Amnell (Jr)
Shanghai sai alkunsa kaupunginmuurien rakentamisesta vuonna 1553. 

Unicorn at the fleamarket

unicorn, a photo by Anna Amnell on Flickr.

-Miten minä tänne jouduin? tuumii yksisarvinen Hietalahden kirpputorilla. Minun piti olla keskiajalla,

Kuin keskiajalla

024 glass, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tästä lasikannnusta tuli mieleen keskiaikainen lasi.
This type of recycled glass looks very medieval.

Keskiajan kukat: mäkitervakko

Kuva: Wikipedia

Monilla kukilla on tahmea varsi, kuin "liimasalko, joka houkuttelee luokseen, tarttumaan kiinni". Ja niin hyönteinen on ansassa eikä pääse tuhoamaan kaunista kasvia. Tällainen kukka on mäkitervakko, Lychnis (tai Lyccnis) Viscaria, 60cm pitkäksi kasvava kohokkikasveihin kuuluva  sticky catchfly, tahmea kärpäsenpyydystin, kuten englantilaiset sanovat. Tämä monivuotinen tahmeavartinen kukka kasvaa kivikossa ja kallioilla, ja sen kukinto on purppuranpunainen.

Keskiajalla ja renessanssin aikaan kaikki oli vertauskuvallista, ja mäkitervakko oli muun muassa uskonnollisen innostuksen ja tanssiin kutsun symboli. Keskiaikana Lychnis Viscaria  valittiin Edinburghin ja koko Midlothianin  nimikkokukaksi.

Mäkitervakko on Suomessa muinaistulokas, se on kulkeutunut kaupan tai merenkulun kautta maahan ennen 1600-luvun alkupuolta. Pohjois-Suomeen se on levinnyt myöhemmin.

Pakinaperjantai : 'liimasalko'

Näin juhlittiin Tukholmassa 1500-luvulla

A medieval House in Gamla Stan (Stockholm Old Town), a photo by Anna Amnell on Flickr.
Rakennuksia vanhan torin varrella

500 vuotta sitten Tukholman suurtori oli kaupungin sydän. Nykyisen linnan paikalla oli silloinkin linna, Tre Kronor. Aukiolla liikkui ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista.

Kun Erik XIV meni naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa vuonna 1568, ohikulkijoille tarjottiin torilla viiniä ja vartaassa paistettua härkää. Erikin häitä varten oli tuotu lähiseuduilta ruoka-aineksia kuten härkää, voita ja olutta.

Vieraiksi linnan hääjuhliin oli kutsuttu satoja ihmisiä, myös Kaarina Maununtyttären sukulaisia, mitä aatelisto kovasti paheksui. Ylhäisaateliset eivät yleensä seurustelleet talonpoikaissäädyn kanssa.

Hääaterialla tarjottiin 600 (kuusi sataa!) ruokalajia. Aterialla tarjottiin muun muassa sokeroitua haukea ja riisiä. Makean veden kaloja pidettiin hienona ruokana.

Käytettiin paljon mausteita kuten pippuria, tinjamia, sahramia, anista ja fenkolia. Kalliiden mausteiden käyttö oli osoitus korkeasta asemasta. Mausteita ei käytetty peittämään ruoan pilantuneisuutta, kuten usein luullaan. Viini oli maustettua ja lämmitettyä kuten meidän aikamme glögi.

Ohjelmassa oli soittoa ja laulua. Oli tärkeää, että osasi käyttäytyä hyvin hienoissa juhlissa. Ruokapöytäään oli katettu lusikat ja veitset. Syötiin myös käsin.

Välillä kädet huuhdelttin maljassa, jossa oli ruusuvettä ja yrttejä. Suu pyyhittiin suureen pellavaiseen lautasliinaan. Se nostettiin välillä vasemmalle olkapäälle. Oli noloa, jos asetti lautasliinan syliinsä.

Tämän kirjoitukseni lähteenä on olllut TV-ohjelma, jonka näin vuosi sitten ja tein siitä muistiinpanot. Asiantuntijoina olivat historioitsija Bo Erikson ja kokki Carina Brydling, joka laittaa ruokaa kuninkaallisille aterioille ja Nobel-illallisille.

Suvi suloinen: Sumer is icumen in

Kuuntele keskiaikainen laulu suvelle (ketjulaulu)

Sumer is icumen in, (manuscript)

Lhude sing cuccu!

Groweþ sed and bloweþ med

And springþ þe wde nu,

Sing cuccu!

1260 (lue lisää tästä keskiaikaisesta laulusta, sanat englanniksi ja suomeksi, Sibelius-akatemia)

Summer has come in,

Loudly sing, Cuckoo!

The seed grows and the meadow

blooms

And the wood springs anew,

In Finland "Jo joutui armas aika" (1700) , listen   (YLE, elävä arkisto)

Hevoset entisajan yhteiskunnassa

Me nykyajan ihmiset emme voi tajuta, miten tärkeitä olivat hevoset entisajan yhteiskunnassa. Nittä oli hyvin paljon. Sen voi nähdä vanhoista maalauksista ( ja valokuvista myöhemmin). Hevonen oli ihmisen ystävä ja työtoveri. Se oli mukana arjessa ja juhlassa, sodassa ja rauhassa. Oviaukot olivat joko hyvin matalia tai niin korkeita, että niistä pystyi ratsastamaan sisälle.

Kuvassa oleva hevospatsas on helsinkiläisen kaupan ikkunasta kuvattu.

Maailman pienin tyttö

17-vuotias kyynärän mittainen tyttö Lucia Olavintytär ja hänen 13-vuotias pitkä ystävänsä Margareta. Lucia soittaa ja Margareta ompelee koruompeleita käsityötyynyn päällä. 

Näitkö TV-ohjelman, jossa kerrottiin intialaisesta 16-vuotiaasta  tytöstä  (video, samalla sivulla useita hänestä), joka on vain 59 cm pitkä?

Minulta on usein kysytty, voiko kukaan olla kyynärän mittainen. Tämä intialaistyttö on vielä pienempi kuin fiktiivinen Lucia Olavintytär, joka on 80 cm pitkä eli Preussin kyynärän mittainen. Lucialla on tavallinen kasvuhormonihäiriö, ja hän on terve. Intialaistytöllä on luuston haurautta ja muita terveysongelmia. Molemmat tytöt ovat vilkkaita ja älykkäitä. Kasvuhormonihäiriö hoidetaan nykyään lääkkeillä, mutta 1500-luvulla, josta kirjani Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan kertovat, tällaista hoitoa ei tunneta.

Kuva: Matti Amnell (Anna Amnell :Pako Tallinnaan 2006)