Ei vain hirviöitä

Ylhäistä väkeä venetsialaisen kirkon huipulla. Kuva: Matti Amnell

Nuo herttaiset hirviöt kirkkojen korkeuksissa

Gargoyle-kirjastoani. Lester Burbank Bridham: The Gargoyle Book ja Janetta Rebold Benton: Holy Terrors. Gargoyles on Medieval Buildings.

 Gargoili on kattokouru ja grotesque pelkkä hirvittävän näköinen patsas, "Holy Terror", joksi Rebold Benton nimittää niitä.

Gargoilit hurmaavat

Olen ollut jo pitemmän aikaa kiinnostunut gargoileista, noista irvistelevistä kivisistä hahmoista, jotka kurkkivat kirkkojen ja nykyään jopa muittenkin korkeitten rakennusten torneista. Yksi syy siihen on, että nuo kuvassa olevat gargoilit ovat läheisiä, ne ovat minulle hyvän päivän tuttuja, naapureitani jo melkein 20 vuoden ajalta. Asun vastapäätä niitä. Klikkaa kuvaa ja katso naapureitani lähemmin.

Kemppisen blogissa on tänään kuva Pariisissa sijaitsevasta 1100-luvulla rakennetusta St Julien le Pauvren kirkosta. Jos katsot Kemppisen valokuvaa suurempana, näet että pariisilaisen kirkon gargoilit ovat aika paljon samannäköisiä kuin helsinkiläiset sukulaisensa.

Toronton vanhan kaupungintalon tornin gargoilit näyttävät aivan samanlaisilta kuin Johanneksen kirkon serkkunsa. Heistä olenkin kertonut kolmannessa Aurora -kirjassani. Oikeastaan vain yhdestä, joka teki ukkosmyrskyn aikana elämänsä suuren päätöksen, karkasi. Juttu "Myrsky Torontossa "ja kuva Toronton Vanhasta kaupungintalosta ovat 1900-luvun alun blogissani. Gargoilit näkyvät pieninä tornissa.

Gargoyele-fanit

Kirjoittaminen 1500-luvulla

Sulkakynää oli leikattava usein, mustetta piti valmistaa joka kerta uudestaan mustepulverista, jota sai apteekista. Mustepulveri sekoitettiin öljyyn ja sen annettiin seista yön yli. Muste lähti pois sitruunamehulla. Kuninkaan kanslioissa ja muissa vastaavissa paikoissa mustetta tehtiin suuria määriä.

Mustepulveri oli nimeltään Substanz. Kirjoituspaperi oli karkeaa, ja siihen oli vaikea kirjoittaa.
1500-luvun kirjaimet olivat hyvin kauniita. Kirjoitustyyli vaihtui 30-50 vuoden välein.

Kuin keskiajalla

Nainen ja vuohi joulukadulla.

Lucia Olavintyttären perheen imettäjällä Valpurilla on vuohi, joka kiipeää mielellään imettäjän selkään. Onkohan joulukadun avajaisissa olleella vuohella samanlainen tapa?

Nikolaus Kopernikus

Nikolaus Kopernikus (1473-1543), puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä. Katso, miltä Kopernikus oikeasti näytti - vanhana miehenä. Hän lienee ollut sinisilmäinen. Tämä sinisilmäinen puolalainen pappi Nikolaus Kopernikus kirjoitti kirjan "De revolutionibus orbium coelestium", joka aiheutti käänteen tähtitieteessä. Maa ja planeetat kiersivät Kopernikuksen mukaan auringon ympäri. Maa ei ollutkaan maailmankaikkeuden keskus kuten siihen asti oli ajateltu. Kirja julkaistiin vuonna 1543 Kopernikuksen kuoleman jälkeen.

Musikantti kaapin ovessa

Helsinkiläisen antiikkikaupan ikkunassa on mahtava lipasto, jonka keskioveen on maalattu tällainen nuori soittaja.

Historiallisia romaaneja nuorille

1500-luku (engl)

1500-luku: Linkit

Vilppu Talvi kirjassa Pako Tallinnaan. Illustration: Matti Amnell

Linkit tarkastettu 11/2008
Yleistä:

1500-luku yleisesitys

1500-luvun tapahtumat
1500-luku (Bartleby)

vastauksia 1500-lukuun (Answers.com)


Lisää linkkejä:

Unlocked Wordhoard (linkkejä keskiaikablogeihin)

Kartat
karttoja

Muut:

1500-luvun Meksikko
1500-luvun Saksa
1500-luvun koneita
1500-luvun Ruotsin liput
1500l. biologia
inventions
Barber/surgeons


Muoti, vaatetus:

vaatteet, kankaat
Costume and Fashion
1500l muotia
1500-luvun muoti
1500-luvun housut
1500l. käsityöt
1500l värit

Kulttuuri:

1500-luvun taiteilijat
1500-luvun kirjallisuus
1500l kirjallisuus
naiskirjailijoita
1500-luvun käsikirjoituksia

Saints:
the patron saints

ks. 1500-luku amazon, kirjoja

Wittenberg

Monet suomalaiset pojatkin opiskelivat Wittenbergin yliopistossa.

Kuvia kansioissa

Olen koonnut jo vuosikaudet kuvia keskiajasta ja 1500-luvusta. Olen liimannut postikortteja, lehdissä olleita kirjoituksia ja kuvia sekä ottamiani valokuvia ja piirroksiani paksuihin valokuva-albumeihin. Niiden avulla mennyt aika tulee eläväksi. Aikaisemmin piirsin paljon museoissa, mutta digikamerat ovat helpottaneet tilannetta. Kameralla voi ottaa kuvia myös teksteistä. Se onkin paljon nopeampaa kuin muistiinpanojen tekeminen kirjoittamalla. Olen ajatellut, että ehkäpä ryhdyn käyttämään suomalaisissa museoissa nauhuria, johon voin puhua havaintoni, kunvalokuvia ei saa ottaa. Sitä ei ole onneksi kielletty.

Historiska äventyrsromaner för barn

Anna Amnell info nu på svenska Kirjasampo.fi/Anna Amnell
http://annaamnell.weebly.com/
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=28


"Anna Amnell har arbetat som hemmamamma, journalist och lärare i engelsk (suggestopedi). Highschool graduation, Billings, Montana. Student från Iisalmen tyttölyseo. Filosofie magister, har studerat engelska, litteratur, sociologi och religionsvetenskap vid Helsingfors universitet. Specialerfarenheter: AFS-utbyteselevår i Amerika, revolution och krig på Cypern och nio års emigrantliv i Kanada."

2014





Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora.  2014. BoD. Info Kirjasampo.fi/Anna Amnell
  Tre Aurora-böcker i en bok.
ISBN 978-952-286-355-3 


Lucia:


Lucia-böcker (lukunäytteet, Suomen Nuorisokirjailijat sivu)

Lucia och Luka. (Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika.) 2013

Kortvuxen, Lucia, Luka, 1500-talet, Åbo, renässans, hertig Johan, Katarina Jagellonica, tsaren Ivan den försräcklige, Erik XIV, Wittenberg, äventyrsroman för barn,

Illustrerad av Matti Amnell

Lucia, en arm lång [Kyynärän mittainen tyttö] 2004. Lasten Keskus. 1500-talet, flickböcker, Finland, Gotland, England, äventyrsroman för barn. Illustrerad av Matti Amnell.
Lasten LukuVarkaus 2005 -palkintoehdokas

"Året är 1559 och den 13-åriga Lucia Olavsdotter bor i sitt hem nära Tavastehus slott. Hon är kortvuxen och en arm lång. En dag då hon är ute och rider, blir hon rånad och hamnar långt bort hemifrån, ända till England. Hon återvänder dock lyckligt hem efter den över ett år långa resan."
Ett läsande Norden

Anna Amnell: Flykten till Tallinn. = Pako Tallinnaan 2006. Lasten Keskus
Illustr.: Matti Amnell
1500-talet, flickböcker, Helsingfors, Tallinn, äventyrsroman för barn.


Aurora-böcker:

Blinnikka, Vuokko: Pirkko Pekkarinen [= Anna Amnell]. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 1999: BTJ Kirjastopalvelu, s. 197-199.
Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.

Aurora-böcker, historiska ungdomsromaner (Ord i tiden för barn finns bara på finska.)
Aurora-blogi
Miten Aurora-kirjat ovat syntyneet?





Anna Amnell in her garden in Toronto


All Aurora-books are sold out. Copyright for all Aurora-books: Anna Amnell & Matti Amnell
Illustr.: Matti Amnell
Ämnesord: emigration, föräldrarlösa barn, Kanada, flickböcker

"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig
historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen -- många dagsaktuella problem.
Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."
Majlis Qvickström -
Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto.
Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996



1. Aurora, Vaahteralaakson tyttö. 1991 (1992). Kirjapaja. ISBN 951-625-089-4
Debytverk, året 1903, emigration, Kanada, flickböcker. Aurora flyttar till Toronto.

2. Aurora ja Pietarin serkut. 1993. Kirjapaja. ISBN 951-625-158-7
Året 1905 i Helsingfors. Fristående forts.
flickböcker, Helsingfors, 1905, skolan

3. Aurora ja villikyyhkysten aika. 1995. Kirjapaja. ISBN 951-625-350-4
Ämnesord: Kanada, spöket, flickböcker,
Den tredje och fristående delen i serien om Aurora Koivu.

4. Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999. Kirjapaja ISBN 951-625-580-
För yngre läsare, flickböcker, Kanada
Illustrerad av Matti Amnell.

Elisabet I ja isorokko

Vuoden 1562 lokakuussa kuningatar Elisabet I oli vähällä kuolla isorokkoon. Siihen sairastuneista ainakin kolmannes kuoli ja eloon jääneistä 65-85% sai pahat arvet kasvoihinsa.

Elisabet parantui. Olen lukenut täysin päinvastaisia tietoja siitä, jättikö isorokko pahat arvet Elisabetin kasvoihin. Toiset väittävät, että arvet olivat pahat ja Elisabet peitti ne lyijyjauheella, mikä puolestaan heikensi hänen terveyttään ja sai tukan lähtemään. Mutta muiden lähteiden mukaan Elisabetin kasvoissa ei ollut jälkiä sairaudesta, ja hän alkoi käyttää peruukkia vasta vanhempana punaisen tukan harmaantuessa ja ohentuessa iän myötä.

Miljoonat kuolivat isorokkoon, mutta nykyaikana se on rokotuksen ansiosta täysin voitettu virustauti. Isorokko lienee alkanut jo 10000 vuotta eKr, ja se levisi Eurooppaan varmuudella jo ainakin vuonna 581.

Keskiaikaa Pariisissa

Paris_1988_January_004, originally uploaded by Brin d'Acier.

Kullakin maalla oli oma rakennustyylinsä.

1500-luvun koti

Tämä pieni kuva on otettu viime keväänä. Bannerissa jokin aika sitten ollut kuva on otettu päivänvalolampun valossa toisella kameralla.




Sävy sopi paremmin blogin väreihin.
Opetustaulun alla on teksti: Schulbild von H. Heubner: Bürgerliches Wohnzimmer XVI. Jahrhundert. Ad. Lehmann's Kulturgeschichtliche Bilder. Leipziger Schulbilderverlag von F.E. Wachsmuth, Leipzig. Kuvan on tehnyt Josef Klemmer vuonna 1905 todennäköisesti hyvin tarkkojen tietojen mukaan.

Näin tämän taulun alkujaan kirpputorilla. Minulla ei ollut kuitenkaan mukana tarpeeksi rahaa. Arvasin, että tuollainen taulu menee nopeasti kaupaksi. Ei ollut vielä edes digikameraa. Opettelin ulkoa kuvan sisällön ja piirsin ja kirjoitin kaiken muistiin heti kun menin kotiin.

Tämän kuvataulun ostin Bulevardin varrella olevasta antiikkikaupasta, ja se maksoi kymmenen kertaa enemmän kuin kirpputorilla ollut, joka oli mielestäni paremmassa kunnossa kuin tämä. Mutta nyt en enää päästänyt sitä käsistäni. Alussa otin tosin siitä vain valokuvan ystävällisen kauppiaan suostumuksella, mutta palasimme pian kauppaan ja ostimme opetustalun omaksenmme.

Kirjassani Pako Tallinnaan on Helsingissä asuvan saksalaisen kauppiaan talon nurkassa vihreä kaakeliuuni, seinänvierustoilla selkänojalliset penkit, ja katosta riippuu outo lamppu, jossa on runsaudensarvessa nainen ja harppu, ja nainen pitää käsissään kynttilöitä. On täysin mahdollista, että taulu, jonka näin aikaisemmin, oli hiukan erilainen tai sitten muutin mielikuvituksessani huoneen erilaiseksi. Tietenkin helsinkiläiseen hirsitaloon sisustettu koti ei voinut olla näin ylellinen. Poljetun multalattian päälle piti laittaa irtolankkuja, taljoja ja ryijyjä. Tämä lamppu ei ole runsaudensarvi eikä siinä ole harppua. Mutta kaikki tuollaiset outoudet olivat siihen aikaan mahdollisia.

Pyydän kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin:
Huoneeseen tulee lämmin vesi seinän takana olevan keittiön kuumavesisäiliöstä.
Uunin vieressä kehrää värttinää isoäiti, vanha palvelijatar tai imettäjä. Hänen sänkynsä on hyvin lyhyt. Hän varmaankin nukkui melkein istuma-asennossa yskän tai vaikkapa närästyksen vuoksi.Lattialla on lapsen leluja, mm nukke ja vankkurit.

Elämä oli aika mukavaa keskiluokalla ja varakkailla ihmisillä ja niillä, jotka olivat onnistuneet pääsenään palvelijoiksi varakkaaseen taloon. Ruokaa riitti, huoneet olivat kauniita.

Eniten onnettomuutta toivat sairaudet ja kuolema. Synnytys oli siihen aikaan hengenvaarallista. Siitä huolimatta muutamat naiset synnyttivät paljon yli 10
lasta. Näistä saattoi jäädä vain pari eloon. Monet sairaudet ja tulehtuneet haavat ja hampaantyngät heikensivät. Ihmeellistä kyllä hyvin vanhojen ihmisten osuus oli siihen aikaan melkein yhtä suuri kuin esimerkiksi viime vuosisadalla.

Aikaisempi kirjoitukseni samasta kuvataulusta.