Hallatar kävi keskiajalla Tukholmassa

Tukholma 1500-luvulla

Hallatar kävi Tukholmassa ja koki keskiajan tunnelmaa kahvilaksi muutetussa keskiajan vankilassa.

Luonnonkauneus

 

Keskiajallakin ihminen sai ihailla valon ja varjon leikkiä syksyisessä luonnossa. Lauluissa kerrotaan luonnosta.

Mitä meillä on yhteistä keskiajan ihmisen kanssa?

 

Ainakin luonto. Lapset hyppivät keskiajallakin lehtikasoissa. Kuivuneita lehtiä haravoitiin monivuotisten kasvien suojaksi puutarhassa ja kasvimaalla.

Kudonnaiset lämmittivät ja kaunistivat kotia

Kuin keskiajalla. Tämä keskiaikaistyylinen kuvakudos kaunistaa hotellia, jossa olen asunut aina käydessäni Turussa joko kirjamessuilla tai etsimässä aineistoa Lucia Olavintyttärestä kertovan kirjani kolmanteen osaan. Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana. Näet, että naisten vaatteet ovat 1500-luvun tyyliä.

Linnojen kiviseinät uhkuivat talvella kylmää, vaikka olisikin ollut tuli avotakassa tai lämmittävä kaakeliuuni - uutuus - nurkassa. Penkeillä oli koruommeltuja tyynyjä ja pöydällä pitkä liina, ehkä useita päällekkäin, matto alimmaisena. Lattialla saattoi olla eläintentaljoja ja itämaisia mattoja. Myös oljet, heinät ja kukat pehmensivät kivilattiaa, jopa kuningatar Elisabet I:n linnassa, kuten ulkomaiden lähettiläät ovat kertoneet.

Villa värjättiin kasviväreillä. Vertaa kasvivärjäystä Turun keskiaikamarkkinoilla vuonna 2009 kesällä.

Vanhan kuninkaan teini-ikäinen vaimo

(1535-1621) Kuva nuoresta Katariinasta
Vaasojen aika (etälukio)

Kerrotaan, että teini-ikäinen Katariina Stenbock juoksi piiloon puutarhaan pensaiden taakse, kun hänen tätinsä leski kuningas Kustaa Vaasa tuli kosimaan häntä. Mutta kuninkaalle ei voinut sanoa ei, ja isälle, marsalkalle tyttären avioliitto kuninkaan kanssa oli suuri kunnia.

16-vuotias Katariina Kustaantytär vihittiin avioliittoon 62-vuotiaan Kustaa Vaasan kanssa ja kruunattiin kuningattareksi vuonna 1552. Samaan aikaan riehui valtakunnassa rutto, ja Turussa raivosi tulipalo. Kansa näki taivaalla pahoja enteitä. Kun kruunajaisseurue lähti Vadstenasta, kaupunki paloi poroksi suuressa tulipalossa.

1500-luvulla oli varsinkin kuninkaallisten keskuudessa tavallista naittaa nuori tyttö, jopa lapsi, vanhalle miehelle. Kustaan ja Katariinan avioliitto oli onneton, ja Katariina kaipasi menetettyä sulhastaan Kustaa Sturenpoika Roosia - siihen aikaan oli paljon kaimoja, sillä nimiä oli vähän käytössä.

Kustaa Vaasan avioliitto Katariinan tädin kanssa oli ollut hyvin onnellinen. Hän suunnitteli laativansa lain, jonka mukaan kielletään nuoren ja vanhan ihmisen välinen avioliitto. Katariina hoiti seuraavat kahdeksan vuotta vanhaa ja sairasta kuningasta ja eli sen jälkeen 61 vuotta leskikuningattarena.

Katariina olisi halunnut mennä naimisiin tytärpuolensa, prinsessa Sofian, langon kanssa, mutta Sofian mies esti sen. Katariina oli poikapuolensa Erik XIV:n ja tämän suomalaisen vaimon kuningatar Katariina Maununtyttären pojan kummi.

Järjestetty avioliitto oli tuohon aikaan tavallista myös muissa yhteiskuntaluokissa. Pieni poika saatettiin naittaa aikuiselle naiselle, jotta maatilojen maat voitaisiin liittää yhteen. Varakkaat porvarit naittoivat nuoret tyttärensä jopa lapsina rikkaille miehille.

Kirjassani ”Pako Tallinnaan” Hebla Heikintytär kaipaa nuoruudenrakkauttaan Hans van Sandenia ja miehensä kuoltua haluaa raivata 13-vuotiaan tytärpuolensa Margaretan tieltä voidakseen saada vihdoinkin Hansin omakseen.

Kuva Katariinasta on myös Helsingin Sanomain tämänpäiväisessä artikkelissa joka kertoo Katarina Stenbockista.
"Katarina Stenbock". HS/Kenen kadulla asut. 19.10.2008

Margareeta Eerikintytär Leijonhufvud

Margareta Eerikintytär Leijonhufvud oli hento ja pieni, vain 155 cm pitkä, mutta hän oli mahtavan Kustaa Vaasan vaimo. Avioliitto oli onnellinen, ja kuningas oli uskollinen puolisolleen. Margaretalle syntyi kymmenen lasta, joista kahdeksan eli aikuisiksi. Margareta kuoli 35-vuotiaana. Hän on tyttärensä kautta Englannin kuningatar Viktorian ja myös Elisabet II:n esiäiti.

Margareta oli elämänsä loppuun katolinen, vaikka hänen miehensä pani toimeen uskonpuhdistuksen valtakunnassa. Vanhin lapsi Juhana oli 14-vuotias, kun äiti kuoli. Juhana oli aina kiinnostunut katolisuudesta ja meni naimisiin katolisen prinsessan Katariina Jagellonican kanssa. Erik oli Kustaa Vaasan ja hänen ensimmäisen vaimonsa poika.

Helsingissä on ollut vuodesta 2003 asti Margareta Leijonhufudin puisto. Se sijaitsee aivan Vanhan Helsingin pohjoispuolella Koskelantien ja Lahdenväylän kulmassa.
(Antti Manninen: Kuningatar Margareeta teki maakauppoja naisten kesken.HS/Kenen kadulla asut? HS 12.10.2008)

Kuuntele renessanssimusiikkia: luuttu ja laulu

Renessanssimusiikkia

Kuvat: Luutunsoittajia nykyajalta ja renessanssin ajalta

Lyhyitä näytteitä luutun äänestä sekä seuraavat laulut:

Have you Seen but a White Lily Grow
(sopraano luutun säestyksellä)
I Care not for these Ladies
(basso luutun säestyksellä)
canario - Fabrito Carioso tanssisävel
(luuttu, 5. säe)

Kuka Tudor-hallitsija sinä olet?

I am Elizabeth I

Which Tudor Monarch Are you?

Pariisia

France-60
Originally uploaded by Brin d'Acier

Voitetut pahikset. Kuva: Matti Amnell

Bremen 1985

 

Kuva: Matti Amnell
Muita kuvia Saksasta vuodelta 1985 on Matti Amnellin Flickr-albumissa. Poikani skannaa vanhoja dioja ja negatiiveja.

Vanha Tukholma

 

Turistina keskiajan Tukholmassa. Poikani skannaa vanhoja negatiiveja ja dioja. Löytyy kiinnostavia kuvia. Tämä on vuodelta 1985, jolloin olimme Kanadasta käsin Euroopan matkalla.

The Fens. Englannin vanha Suomaa

Lucia on kidnapattu ja viety Englantiin. Lapsenryöstäjät ovat viemässä Luciaa piiloon vanhalle Suomaalle. Oikella näkyy Elyn katedraali, joka on jonkin verran koilliseen Cambridgesta. Ks karttaa alla

Lucia is kidnapped in 1559 and taken to England. Illustration: Matti Amnell in Anna Amnell: An Ell-sized girl. 2004.

Hildegard Bingeniläinen, kasvit ja parantaminen

Hildegard Bingeniläisen Physica on ensimmäinen naisen kirjoittama teos kasvien, puiden ja yrttien käytöstä parantamisessa. Se on perustana pohjoiseurooppalaiselle kasvitieteelle.

Hildegardin teos antaa kuvan siitä, mitä keskiajalla tiedettiin kasvitieteestä ja siitä, miten luostareissa hoidettiin sairauksia. Kirjassa on ohjeita, jotka ovat kulkeutuneet vanhemmilta ajoilta ja Hildegardin omia havaintoja sairauksista ja niiden parantamisesta.

Hildegard Bingeniläinen oli monipuolisesti lahjakas nainen, jolla on edelleen suuri vaikutus.