Lucia Olavintytär

Vastauksia kysymyksiin Kyynärän mittainen tyttö -kirjasta

2012-01-29T14:10:00.001+02:00

Historiallisen romaanin taustan tutkiminen on suuri työ. Täytyy käydä museoissa, taidegallerioissa, arkistoissa ja lukea paljon kirjoja. Moinen työ väsyttää joskus kissaakin.

1. idea
Idea Luciaan tuli TV-ohjelmasta, jota satuin vilkaisemaan ohikulkiessani. Siinä lyhytkasvuinen nainen ratsasti maastossa. Mieleeni välähti laaja 1500-luvun maisema, jossa hyvin pienikokoinen tyttö ratsasti vihreä viitta ja meripihkanvärinen pitkä tukka liehuen. Tämä lyhyt välähdys oli kuin elokuvan pätkä, oikeastaan paljon elävämpi, sillä tunsin ilman raikkauden, metsän tuoksun ja tuulen. Näin keskiaikaiset talot ja avarat pellot.

2. tositapahtumia?

Historialliset tapahtumat ovat totta, mm se, että Suomen herttua Juhana matkusti Englantiin kosimaan kuningatar Elisabetia vaimoksi veljelleen. Siinä tapahtumassa kohtasivat Englanti ja Ruotsi ja sen mukana suomalaiset. Todellista on kaikissa kirjoissani historiallinen tausta eli tässä kirjassa 1500-luku ja osa tapahtumapaikoista, esim Helsinki, Hämeen linna , Hattulan keskiaikainen kirkko, Englannin vanha Suomaa, Lontoo ja Gotlannin luonto. Lucian koti Kuuselan kartano on kuvitteellinen, mutta samanlaisia taloja oli tuolloin.

Totta ovat mm hallitsijat Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa ja Englannin kuningatar Elisabet, samoin Helsingissä asuva hollantilainen kauppias Hans van Sanden .

Lucia Olavintytär on kuvitteellinen henkilö, mutta hänen kaltaisiaan lyhytkasvuisia henkilöitä oli 1500-luvullakin. Heitä kohdeltiin yleensä huonosti, heitä ryöstettiin, ostettiin, myytiin ja annettiin lahjaksi. Heitä oli kuninkaallisissa hoveissa hovinaisina tai hovinarreina. Lucian kohtalo olisi ollut mahdollinen tuona aikana, sillä joillakin heistä oli myös jännittävä ja sadunomainen elämä.

Lucian isä kopioi vanhoja käsikirjoituksia. Sitäkin tehtiin vielä 1500-luvun alussa. Suomalaiset pojat opiskelivat Wittenbergissä, jonne Lucian veli Erasmus myös lähtee.

3. historiallinen romaani

Jotkut asiat ovat mahdollisia vain tiettynä historiallisena aikana. Tällainen on lyhytkasvuisten asema Euroopassa. 1500-luvun ihmiset olivat erittäin kiinnostuneita erilaisuudesta. Lucian kohtalo oli mahdollinen juuri tuona aikana.

Olen yleensäkin kiinnostunut historiasta. Uskon, että voimme oppia menneisyydestä.

4. Kuinka kauan kestää kirjoittaa kirja?

On vaikeaa sanoa täsmällistä aikaa tämän kirjan kirjoittamiseen. Tein kirjaa usean vuoden aikana. Välillä tein jotain muuta. Aloin tutkia 1500-lukua jo yli 10 vuotta ennen Kyynärän mittaisen tytön ilmestymistä. Jos aikausi on tuttu, voin kirjoittaa kirjan lyhyessäkin ajassa. Kirjoitin kirjan Aurora ja Pietarin serkut (nimellä Pirkko Pekkarinen vuonna 1993) muutamassa kuukaudessa, mutta olin ajatellut sitä ehkä vuoden ajan.

5. Luin kirjaa sisarelleni Tuulalle sitä mukaa kuin sitä valmistui. Hän luki valmiin käsikirjoituksen ja neuvoi laittamaan sanaston. Useat ystäväni ja perheenjäseneni lukivat käsikirjoituksen ja kertoivat mielipiteitään. Suotutkija luki kuvauksen Englannin Suomaasta, jota ei ole enää olemassa, sillä alue on kuivattu. Meillä oli sattumalta käymässä englantilainen mies, joka purjehtii Ouse-joella, jota kuvaan kirjassani. Kustannustoimittaja ja kirjailija keskustelevat aina kirjasta, ja kirjailija yleensä tekee tarpeelliset muutokset.

6. Inspiraatio?

Idea kirjaan voi tulla melkein mistä hyvänsä. Näen yleensä mielessäni aivan kuin hologrammin tai elokuvan pätkän, jossa kirjani henkilö esiintyy.

Minulle tulee ideoita ihan liikaakin. Kirjan tekeminen on sitten työtä, tutkimustyötä, jossa tutkitaan kuvattava aikakausi. Kirjoittamisessa ei kannata odotella inspiraatiota, täytyy vain kirjoittaa, suunnitella ja muokata tekstiä.

7. Lapsena aioin kirjailijaksi

Lapsena halusin nimenomaan kirjailijaksi. Luin hyvin paljon kirjoja, yleensä kirjan päivässä. Muistan hetken, jolloin haave kirjailijantyöstä valtasi minut. Olin lainannut koulukirjastosta Topeliuksen Välskärin kertomukset ja pitelin käsissäni paksua punaista kirjaa. Sivelin kullanvärisiä kirjaimia kirjan selkämyksessä ja kuiskasin itselleni: Minustakin tulee kirjailija.

Teini-ikäisenä suunnittelin monia muitakin ammatteja, mm taiteilijaksi ryhtymistä, ja taiteilijahan on Aurora, 1900-luvun alun tyttö, josta olen kirjoittanut.

8. Lucian luonne

Jotta Lucian pituinen eli noin 80 cm pitkä tyttö voi kestää jännittäviä seikkailuja, hänen tulee olla voimakasluonteinen, älykäs, utelias ja rohkea. Onnellinen ja turvallinen lapsuus on antanut hänelle perusturvallisuuden, jonka avulla hänen hyvät luonteenpiirteensä ovat voineet vahvistua.

Olen tyytyväinen tähän kirjaan ja olen ilokseni saanut myönteistä arvostelua siitä. Minulla on hyvä mieli, kun ajattelen sitä. Pidin enemmän alkuperäisestä kannesta, jossa on sama kuva, mutta kansi on väriltään kirkkaampi. Jostain syystä se muutettiin. Poikani tekemä kuvitus vastaa aikakauden henkeä ja kuvaa kaiken sellaisena, kuin se oli 1500-luvun taitelijoiden kuvaamana.

10. Millaista kirjoittaminen on?

Hauskaa on silloin, kun keksii idean, alkaa rakentaa maailmaa, jossa kirjan päähenkilö voi elää ja etenkin niinä harvinaisina hetkinä, jolloin kirjan henkilöt heräävät niin täydellisesti eloon, että kirjoittaminen on kuin leikkiä. Muu onkin sitkeää, ahkeraa työtä.

Kuusi

2012-01-27T13:34:00.002+02:00

Kuusi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuusi on tärkeä ja läheinen suomalaisille, mutta on ollut nähtävästi muillekin.

Suomessa sanotaan: Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Jo keskiajalla, ainakin 1500-luvun puolella koristeltiin kaupungin keskellä oleva kuusi joulun ajaksi.

Sitä en tiedä, kasvoiko kuusi siinä pysyvästi vai tuotiinko sen metsästä torille niin kuin tehdään nykyajan kaupungeissa. 1500-luvun loppuun ja 1700-luvulle asti joulua vietettiin vasta tammikuun puolella, sillä käytettiin juliaanista ajanlaskua.

Kuin keskiajalla

2012-01-24T18:57:00.002+02:00

Vanhan ajan ikkuna, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä Vanhan kappelin ikkuna Hietaniemessä on kuin keskiajan kirkosta tai linnasta.

Kirjoja ym varhaisesta Turusta

2012-01-17T08:11:00.007+02:00

Varhainen Turku, kirjoja

Salme Kotivuori & Nina Lepokorpi: Turun linnan loiston aika. 2007

Turun linnan loiston aika ym kirjat ks Turun linnan renessanssi (kirjaston sivut)

Valokuviani Turun linnasta

Juhana III Wikipedia
Katariina Jagellonica Wikipedia
Elävä keskiaika, ruokailu, myös Juhanan hovi
Katarina Jagellonica (English)
Lisää historioalinkkejä blogin pohjalla

Pakkaspäivä Porvoossa

2012-01-08T21:38:00.002+02:00

Winter_Porvoo_20120108_052, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Tammikuussa

Merisumu Porvoonjoen yllä

2012-01-08T21:36:00.001+02:00

Winter_Porvoo_20120108_050, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Tammikuu 2012

Porvoon Tuomiokirkko

2012-01-08T21:30:00.001+02:00

Winter_Porvoo_20120108_033-Edit, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Sukujen vaakunoita

Porvoon Tuomiokirkko

2012-01-08T21:28:00.001+02:00

Winter_Porvoo_20120108_024, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Tammikuu 2012

Porvoon tuomiokirkko

2012-01-08T21:27:00.001+02:00

Winter_Porvoo_20120108_023, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Tammikuu 2012

Porvoonjoki talvella

2012-01-08T21:17:00.001+02:00

Winter_Porvoo_20120108_010, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Rantalaituri on varmaankin näyttänyt samanlaiselta 1500-luvullakin.

Yksisarvinen

2012-01-08T21:06:00.002+02:00

Winter_Porvoo_20120108_026, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Porvoon Tuomiokirkko. Kuva: Matti Amnell (Lucia-kirjojen kuvittaja)

Christmas angel

2012-01-08T14:02:00.002+02:00

Christmas angels, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuin renessanssin enkeli.

Loppiainen

2012-01-07T23:09:00.002+02:00

Loppiainen, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joulu kattojen yläpuolella.

I wish you a Merry Christmas and a Happy New Year!

2011-12-24T06:36:00.001+02:00

Joulu, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Hyvää joulua! Feliz Navidad! God Jul! Feliz Natal! Joyeux Noël! Froehliche Weihnachten! Buon Natale!

1500-luvun juhla-ateria

2011-12-22T13:42:00.005+02:00

1500-lukua, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vaikka juhlapöytä näyttää museossa karulta, linnoissa ja kartanoissa pöydälle levitettiin päällekkäin monta pitkää liinaa ja vasta niiden päälle astiat. Ruokaa oli runsaasti. Siitä maisteltiin pikkuisen kutakin lajia vuorollaan. Kädet pestiin ennen ateriaa, ja syötiin enimmäkseen käsin tai lusikoilla. Vieraat saattoivat tuoda mukanaan lusikan ja veitsen. Haarukat tulivat käyttöön vasta Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican hovissa.

Tarjolla oli lihaa ja kalaa, riistaa, keittoja, vihanneksia muhennoksina, makkaroita, juustoja, hedelmiä ja makeisia. Juomana oli simaa, olutta ja viiniä, jota nautittiin usein lusikalla. (Nordiska Museet)

Juhlapöytä Turun linnassa. Kuva: Anna Amnell
Tällainen saattoi olla joulu-ateriakin Turun linnassakin.

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2012!

2011-12-22T12:50:00.002+02:00

Keskiajan koti, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvasin tämän kauniin näkymän Tukholmassa Nordiska Museet -museossa. Laitan kuvan tänne uudestaan, sillä siinä on jotain sellaista tunnelmaa, jota saattoi olla keskiajan kodissa jouluna.
Klikkaa alla olevaa hakusanaa 'joulu' ja lue aikaisemmat joulukirjoitukseni.

A week before Christmas

2011-12-17T13:15:00.001+02:00

A week before Christmas, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Books, history, flowers.
Kirjat, historia ja kukat.

Lucia 13.12 : kuvat ja laulu "Santa Lucia"

2011-12-12T16:12:00.004+02:00

Santa Lucia. Francesco de Cossa (noin 1436-1477/1478) (Tempera on panel. 77.2 x 56)

Pyhä Lucia on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys katolisessa kirkossa. Lue Luciasta. Katso muitakin kuvia eri kielillä kirjoitetuista Wikipedia-artikkelista.

Syrakuusan Lucia

Lucia Olavintyttären isä on antanut tyttärelleen nimen Lucia, jotta Pyhä Lucia suojelisi hänen näköään, joka oli heikkenemässä. Vaikka uskonpuhdistus oli tapahtunut Suomessa, katoliset tavat kuten paastoaminen jatkuivat vielä 1600-luvulle asti. Isoäiti oli täysin katolinen ja kertoi Lucialle pyhimyskertomuksia, jotka olivat jännittäviä.

Suomessa ei kirkoista hävitetty pyhimysten kuvia tai muita katolisuuteen liittyviä tunnuksia. Vielä nykyään on Hattulan kirkossa jäljellä esimerkiksi triumfiristi. Mikael Agricola oli rauhallinen ja maltillinen uskonpuhdistaja.

Lotto (1532-1550) : Lucia tuomittavana. (Wikipedia) Klikkaa kuva maalauksesta suuremmaksi Wikipedian linkin kautta, jopa 1,902 × 2,386 px.

Opin vaihto-oppilasmatkallani italialaisilta koululaisilta laulun sanat italiaksi.
Santa Lucia -laulu
Enrico Caruso (Santa Lucia)

Karita Mattila: Santa Lucia (suomeksi)

Tontun joulu

2011-12-05T18:30:00.004+02:00

Tontun joulu, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joulutonttu. Muinaissuomalaisten tapojen vartija, joka suuttui, jos käyttäydyttiin huonosti, on muuttunut leppoisaksi veitikaksi. Ihana jouluinen sadun tunnelma.
Nordiska Museet ( Stockholm) kertoo havainnollisesti ruotsalaiseen, pohjoismaalaiseen kulttuuriin liittyvistä tavoista ja perinteistä.

Joulu

2011-12-05T18:27:00.002+02:00

Joulu, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Christmas in Sweden-Finland in the Middle Ages. These objects are timeless. Tämä voisi olla 1500-luvun joulua.

Keskiajan koti

2011-12-05T18:25:00.002+02:00

Keskiajan koti, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä voisi olla joulu tai muu rauhallinen ilta Ruotsi-Suomessa 1500-1600-luvulla. Nordiska Museet, Tukholma.

Keskiaikainen talo kynttilälyhtynä

2011-12-03T14:23:00.005+02:00

16th century house lantern, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Ostin tämän ihanan talon viime marraskuussa Berliinistä. Siinä oli sisällä karamelleja.

Tämä on tyypillinen ristikkotalo. Se on kapea ja korkea, siinä on lasi-ikkunat.
Talon sisustus: ks esim Martti Lutherin huonetta wittenbergiläisessä museossa. Näet koristemaalauksin kaunistetun katon ja seinät, seinävieruspenkit, ison kaakeliuuni, työpulpetin. Lutherin huone on säilytetty täysin sellaisena, kuin se oli 1500-luvun alussa Lutherin aikana. Kaupungin virallinen nimi on Lutherstadt Wittenberg. Se on noin tunnin junamatkan päässä Berliinistä. Vanha keskusta on kuin 1500-luvun ulkoilmamuseo.

Luther House Museum Wittenberg

Valokuvani Wittenbergistä

1500-luku: naisen saksalaispuku

2011-12-03T13:15:00.001+02:00

Katariina, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Historian elävöittämistä: Paperinukke, sulkakynä ja piparkakkumuotti, jolla voi laittaa Turun linnan muotoisia piparkakkuja.

Munchen

2011-12-02T10:40:00.002+02:00

IMG_4314, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Vanhat talot

Munchen 2011

2011-12-01T01:10:00.002+02:00

IMG_4270, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Kuva: M & S Amnell

Munchen

2011-12-01T01:09:00.002+02:00

IMG_4271, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

28.11,2011
Mimi ja Sami Amnell

Hilary Mantel: Wolf Hall eli Susipalatsi

2011-11-28T09:50:00.001+02:00

Nyt suomeksi Hilary Mantel: Susipalatsi. Romaani Thomas Cromwellista.

This is my world.

2011-11-24T10:56:00.004+02:00

This is my world., a photo by Anna Amnell on Flickr.

1500-luvulla suurin osa ihmisistä ei poistunut koskaan kotikaupungistaan tai kotikylästään kuin korkeintaan kävelymatkan päähän. Mutta oli myös niitä, jotka uskaltautuivat lähtemään silloisen tunnetun maailman äärirajoille asti, toisiin maanosiin.

He saattoivat nähdä matkoillaan trooppisia kukkia, joita me nykyajan ihmiset nyt voimme ostaa kukkakaupoista tai kasvattaa itse. Ei kuitenkaan tätä orkideaa, joka on muunnelma, mutta vielä ihmeellisempiä.

Katso kukkia maailman eri puolilta , kirjojeni kuvittajan Matti Amnellin matkoillaan ottamia kuvia.
Taustalla on opetustaulu, jonka olen ostanut helsinkiläisestä antikvariaatista. (1500-luvun porvariskoti nykyisen Saksan alueelta.)

Keskiaika - 1500- Medieval

2011-11-20T10:12:00.003+02:00

Medieval meal in Old Tallinn in 2009, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Medieval meal in Old Tallinn, Olde Hansa restaurant in the heart of Tallinn

My photos/Kuviani Flickrissä: Turku, Tallinn, Dubrovnik, Trogir, Wittenberg, Hattula, Ljubljana (Medieval Collection)

Tai klikkaa alla olevia hakusanoja

Keskiaikainen olo

2011-11-08T08:43:00.005+02:00

wool, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Asunnossa vetää. Paleltaa. Laitan miniäni lahjoittaman täysvillaisen viitan harteilleni.

Heti tulee lämpimämpi olo. Keskiaikainen olo. Samanlainen viitta olisi voinut olla jollain naisella 1500-luvun Turussa, josta kirjoitan tai oikeammin muokkaan ja muokkaan tekstiäni niin kuin Augustinuksen talonpoika peltoaan ja Augustinus luonnettaan- hän on ensimmäinen pyhimys, jolla on kotisivut. Tämä kirja ei totisesti synny viidessä päivässä.

1500-luvun tunnelmaa lisää viime syksynä Wittenbergistä ostettu tummanpunainen torkkupeitto. Jospa voin nyt vähentää kylmyyttä ja vetoa koskevia kohtia tekstistäni.

Tolkien's House Cafe

2011-11-04T14:33:00.001+02:00

Tolkien's House Cafe, Zagreb, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Siellä oli kodikasta.

Tolkien's House Cafe, Zagreb

2011-11-04T14:30:00.001+02:00

Tolkien's House Cafe, Zagreb, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tolkienin talo kahvila Zagrebissa.

Historia ja minä

2011-10-29T15:00:00.002+03:00

Kirjailijan työhuone, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lue Kirjailijan työhuone

Medieval People and Nature

2011-10-29T14:45:00.002+03:00

IMG_4112, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Finnish landscape has not changed very much. We still have forests and lakes, old trees near Helsinki and Espoo.

Kiviaita syksyllä

2011-10-29T14:36:00.002+03:00

IMG_2821, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Kauklahti
Kuva: M & S Amnell

Kiviaita Kauklahdessa

2011-10-29T14:25:00.002+03:00

IMG_4123, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Kuvat: Mimi ja Sami Amnell

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme

2011-10-11T18:56:00.001+03:00

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä on yleinen aihe Kroatiassa ja Sloveniassa.

Apteekki

2011-10-11T18:32:00.003+03:00

Apteekki, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Suomessa oli apteekki Turun linnassa Juhana herttuan ja Katariina Jagellonican hovin aikana 1562-1563. Apteekkari oli puolalainen. Kuvat zagrebilaisesta apteekista.

Artefacta on esinetutkimusverkosto

2011-10-10T16:32:00.002+03:00

2009-12-01 at 7.25pm, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lue lisää Artefactan sivuilta

Finland: Artefacta is a network of over 300 university researchers, museum curators, students, conservators, collectors and antiquaries.

Kaivo, Krk, Kroatia

2011-10-10T16:20:00.001+03:00

Kaivo, Krk, Kroatia, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kaivo oli tärkeä entisajan kaupungissa,

1500-luvun esineistöä

2011-10-05T15:33:00.004+03:00

1500-luvun esineistöä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nordiska Museet, Stockholm

1500-luvun puolivälin aterialla

Sulkakynä, muste, kirjoittaminen

2011-09-28T19:18:00.008+03:00

sulkakynä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Minua on aina kiehtonut se, että keskiajalla kirjat olivat käsinkirjoitettuja, kauniisti kirjoitettuja, piirroksin ja värikuvin somistettuja.

Kirjurit olivat tärkeitä. Kun Kustaa Vaasa tuli kuninkaaksi, hän halusi, että mahdollisimman monet Turunkin koulun oppilaista ryhtyisivät kirjureiksi.

Kirjureista oli pulaa. Kustaa Vaasa saattoi vaatia ketä ryhtymään kirjurikseen, vaikkpa jotain ulkomaiden lähettilästä.

Ei ole ihme, että Lucia Olavintyttären isä joutui vuosikausiksi Kustaan kirjuriksi.Hänellä oli hieno käsiala. Hän vapautui velvollisuudestaan vasta sitten, kun moitti näkönsä huonontuneen. Hän hankki myöhemmin silmälasit, mutta piti sen salassa Kustaalta, jotta sai elää rauhassa äitinsä talossa, Kuuselan kartanossa, opettaa lapsiaan ja harjoittaa lempiharrastustaan, kirjojen kopiointia ja kuvittamista. (Lucia ja hänen perheensä ovat kuvitteellisia henkilöitä.)

Kuvassa on sivu muistikirjasta, jota kokosin kirjoittaessani ensimmäistä Lucia Olavintytär -kirjaani.

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme

2011-09-27T04:08:00.002+03:00

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme antiikkikaupan kylttinä Tukholman vanhassa kaupunginosassa.
Klikkaa hakusanaa 'Pyhä Yrjänä' ja näet muutkin kuvani tästä aiheesta!

Nuket, nukkekodit. Dolls, dollhouses

2011-09-27T03:33:00.004+03:00

Tämän blogin nimen taustalla oleva uusi kuva on otettu muutama vuosi sitten Turun kirjamessuilla. Käytin tätä 1500-luvun asua myös joillakin kouluvierailuilla. Ompelin renessanssiasuni itse. Se tuntui helpolta tehtävältä, kun vertaan sitä siihen, millaista oli ommella 1500-luvun vaatteet kyynärän miittaisen tytön pituiselle (Preussin kyynärä 80cm) nukelle ja 1:12 nukkekodin nukeille. Joissakin nukkekotilehdissä oli onneksi kaavoja. Yksityiskohtia tutkin pukuhistorian kirjoista ja netistä. Naisen ja nuken renessanssiasu.

Näin syntyivat Lucia Olavintytär -nukke ja 1500-luvun tornitalo.

Kuvakansio Flickrissä My Gate House Project 2006

Tilasin portinvartijan talon osat, kokosin sen, maalasin, sisustin, tein takan ja huonekaluja, ostin huonekaluja. Lue koko juttu

Elämää 1500-luvun nukkekodissa (kuvia)

Ompelin vaatteet Lucia-nukelle, joka on kyynärän mittainen. Sain nuken lahjaksi miniältäni. Sillä oli alkujaan 1900-luvun alun asu kaupasta tultuaan.
1500-luvun asun ompeleminen nukelle
Ompelin vaatteita myös nukkekodin nukeille, kokoa 1:12

Kaikki nukkekoti- ja nukkekuvat . Joissakin kansioissa on sekä 1500-luvun että 1900-luvun alun tyylin nukkeja ja sisustusta.
Tervetuloa tutustumaan!

Lucia Olavintytär ja ratsastaminen

2011-09-26T12:51:00.004+03:00

Mimi riding, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tytttäreni ratsastamassa. Hän on esikuvana Lucialle siinä, että hän ratsasti jo lapsena ja piti kovasti hevosista - pitää edelleen kaikista eläimistä kuten kaikki meidän perheessämme.

Olen käynyt vain alkeiskurssin ratsastamisessa, mutta mieheni ja tyttäreni ratsastivat vuosikausia. Tyttäreni ratsasti vielä Kanadassa, mutta sitten allergia esti tämänkin harrastuksen ja haaveen opiskella eläinlääkäriksi.

Lucia Olavintytär ratsastaa. Se oli 1500-luvulla tavallinen matkustamistapa niille, joilla oli varaa hevoseen. Lucian hevonen on nimeltään Kuisma, tavallista pienempi hevonen, sillä Luciakin on pieni kooltaan.

Lucia on kooltaan hyvin pieni, vain 80 cm pitkä. Hän on kuitenkin terve ja reipas. Voiko sitten niin lyhytkasvuinen henkilö ratsastaa? Jeffrey Hudson eli Englannissa 1600-luvulla. Hänen elämäntarinansa on ihmeellinen. Hän oli muun muassa hyvä ratsastaja ja koki monia seikkailuja. Hän oli kuten Lucia hyvin lyhytkasvuinen. Lucia Olavintytär on fiktiivinen henkilö. Hänellä on kasvuhormonihäiriöstä johtuva lyhytkasvuisuus kuten oli todennäköisesti Jeffrey Hudsonillakin.

Kirjat

2011-09-19T16:39:00.000+03:00

Kirjat olivat kauniita keskiajalla

Pyhän Laurin kirkko Vantaa

2011-09-16T17:12:00.002+03:00

Pyhän Laurin kirkko Vantaa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

1400-luku

Anakronismi

2011-09-15T12:50:00.002+03:00

Berlin street and Metro posters 2, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Söikö Kaarle Suuri pizzaa? Saksalainen historiadokumenttisarja (Saksalaiset. Mitä me olimme ja mitä me olemme) käytti julisteissaan tyylikeinona anakronismia. Kuvasin tämän Berliinin metrossa.

Anakronismi tarkoittaa jonkin tietylle aikakaudelle sopimattoman esineen tai asian sijoittamista esimerkiksi romaaniin tai elokuvaan. Antiikin Rooman sotilailla ei ollut rannekelloa eikä 1500-luvun Suomessa syöty perunoita.

Ennen ja nyt

2011-09-11T14:04:00.002+03:00

Berlin street and metro posters, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Berliinissä syksyllä 2010 oli metrossa ja kaduilla julisteita, joissa mainostettiin TV-ohjelmaa, jossa kerrottiin Saksan historiasta teemalla "mitä me olimme ja mitä olemme nyt".

1500-luvun muotia

2011-09-09T19:40:00.002+03:00

Lucian Nuket, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lucian Olavintytär -nukke ja nukkekodin nuket mannekiineina.

Mayflower-merimies

2011-09-06T00:45:00.002+03:00

Mayflower-merimies, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Opas kertoi jännittäviä tarinoita matkasta meren yli.
I visited Mayflower and heard exciting stories.

Lucia-nukke

2011-09-06T00:41:00.002+03:00

Lucia-nukke, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lucia-nukke on kyynärän mittainen. Ompelin itse Lucian asun.
I made this dress. The is ell-sized likeThe Ell-Sized Girl, Lucia Olavsdotter

Historiaa astioissa

2011-09-05T10:51:00.001+03:00

Englantilaisia linnoja

Matka kaukomaille

2011-08-25T20:14:00.002+03:00

IMG_3551, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Tyttäreni matkakuvien joukossa on paljon kuvia, joiden tunnelma on ajatonta,. Nämä maisemat voisivat olla keskiajalta.

Kaukaisten maiden laivoja

2011-08-25T20:09:00.004+03:00

IMG_3653, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Jälleen ajaton tunnelma.

Itämainen kaupunki 2

2011-08-25T20:06:00.003+03:00

IMG_3660, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Entisaikoina kauppatavaroita kuljetettiin usein kaukomaille "erämaan laivoilla" kameleilla. Bughada, Egypti.

Itämainen kaupunki

2011-08-25T20:02:00.001+03:00

IMG_3670, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Ajatonta tunnelmaa seinävaatteessa. Burghada, Egypti.

Vuoteenlämmittäjä

2011-07-31T01:06:00.002+03:00

Vuoteenlämmittäjä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vuoteenlämmittäjä täyrttiin kuumilla hiilillä, ja sillä siveltiin lakanoita, jotta ne eivät olisi kylmiä.

Katosvuode

2011-07-31T01:05:00.002+03:00

Katosvuode, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Renessanssin tunnelmaa Louhisaaren makuuhuoneessa.

Louhisaaren keittiö

2011-07-31T01:01:00.002+03:00

Louhisaaren keittiö, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Säilytystilaa saatiin mahtavista arkuista.

Matto pöydällä

2011-07-31T00:59:00.002+03:00

Matto pöydällä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Louhisaaren kartanolinna. Kuva: Anna Amnell

Itämainen matto pöytäliinana niin kuin renessanssin maalauksissa.

Ovi Louhisaaren kartanolinnaan

2011-07-31T00:56:00.003+03:00

Louhisaari -door, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Aikamatka menneisyyteen, keskiaikaan, renessanssiin ja myöhempien vuosisatojen tunnelmaan. Ainakin ovessa on keskiajan tunnelmaa. Linna on rakennettu 1600-luvulla.
Huom! Tutkija Kari Hintsalan blogissa on myös kuvia Louhisaaresta, ja seillä kerrotaan enemmän talon historiasta.

Lasimaalaus, Hvitträsk

2011-07-23T02:54:00.005+03:00

IMG_2085, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Eliel ja Loja Saarisen kodissa oleva lasimaalaus.

Katso muutkin kuvat

Häpeärangaistukset

2011-07-22T12:56:00.002+03:00

IMG_1816, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskiaikana käytettiin monenlaisia häpeärangaistuksia. Jonkin rikoksen tehnyt laitettiin jalkapuuhun tai häpeäpaaluun.

Jonkun onnettoman täytyi istua aasin selässä kasvot häntään päin, ja häntä heiteltiin mädäntyneillä vihanneksilla tai muulla roskalla. Ihmisen mielikuvitus on hyvin vilkas silloinkin, kun hän haluaa kiusata tai häväistä toista ihmistä.

Tuulimyllyt

2011-07-22T12:46:00.002+03:00

IMG_1742, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvassa tuulimyylyjä Tammisaaressa

1500-luvulla oli esimerkiksi Turussa satoja tuulimyllyjä. Kuvittele niiden siipien ääntä tuulisella säällä, niiden lonkutusta myrskyllä, niiden tummia hahmoja syksyllä, niiden alastomuutta lumisen kaupungin kukkuloilla.

Siihen aikaan tuulimyllytkin olivat harmaan sävyjä. Punaista maalia ei vielä käytetty.

Koristemaalausta kattohirsissä

2011-07-22T02:46:00.002+03:00

IMG_1484, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Louhisaaren kartano on sisustettu 1600-luvun puolivälin tyyliin, mutta sieltä löytää renessanssin, joka oli vallalla Ruotsi-Suomessa siihen aikaan. Vertaa esimerkiksi Lutherin kodin maalattuihin kattohirsiin.

Klikkaa kuva aja katso Louhisaari-kansio.

Nyt ja keskiajalla

2011-07-18T21:12:00.002+03:00

IMG_2839, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Samanlaisia kauniita maisemia näkivät myös esivanhempamme.

Tynnyrissä kasvatettu

2011-07-18T21:00:00.002+03:00

IMG_2828, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Millaista olisi ollut asua tynnyrissä? Keskiajalla tammitynnyrit olivat hyvin suuria. Kylllä niistä olisi saanut mökin itselleen.

Ljubljanan lohikäärmeet

2011-07-12T14:08:00.002+03:00

Ljubljana-dragons, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Ljubljana on lohikäärmeiden kaupunki. Niitä näkee kaikkialla.

Keskiajan York

2011-07-04T19:51:00.002+03:00

Tutkija Kari Hintsala kertoo blogissaan Kaponieeri keskiajan Yorkista. Täällä uusi linkki virtuaalimatkasta.

Tämä kaupunki on tullut minulle tutuksi Candace Robbin historiallisista romaaneista, Owen Archer -salapoliisiromaaneista. Ensimmäinen Robbin kirja, jonka luin oli The Apothecary Rose. Sen päähenkilö oli keskiaikaisen apteekkarin vaimo, joka sai apteekkarinoikeudet miehensä kuoltua. Candace Robbin haastattelu.

Pyhä Yrjänä, Storkyrkan, Stockholm

2011-07-04T01:31:00.002+03:00

St. George,Pyhä Yrjänä, Storkyrkan, Stockholm, a photo by Anna Amnell on Flickr.

"Yrjö lohikäärmeen lyö, nyt se prinsessaa ei syö."
Klikkaa kuvaa ja käy katsomassa Flickrissä koko kansio.

Turun linnan yrttitarha

2011-07-04T00:53:00.003+03:00

Turku Castle -herbs, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Heinäkuun 29, 2010.
Klikkaa kuvaa ja katso kuvat suurempina. Mene kansioon ja katso yksityisiä yrttejä.

Turun linna keväällä

2011-07-04T00:49:00.002+03:00

The Turku Castle in May, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Toukokuun 27. päivänä oli jo kuin kesä.
The Turku Castle in May
Keskiajalla meri ulottui linnaan asti. Linna oli rakennettu kallioluodolle.
The castle was built on an island. There was water around the castle, where the crab apple is blooming now.

Keskiaika kirjahyllyssä

2011-07-02T10:24:00.002+03:00

IMG_0048, a photo by Anna Amnell on Flickr.

gargoyles

Keskiaika-aihe gobeliinissa

2011-07-02T10:23:00.004+03:00

IMG_0045, a photo by Anna Amnell on Flickr.

kirpputorilöytö
Näistä käytetään nimitystä 'tapetit' (tapestries)

Saksalaisia taloja

2011-07-02T10:21:00.002+03:00

IMG_0046, a photo by Anna Amnell on Flickr.

seinälautanen kirpputorilta

Keskiaika kotona -koriste-esineet

2011-07-02T10:20:00.001+03:00

IMG_0049, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tallinnan talo ja keskiajan rouvat

Tuli

2011-06-26T00:14:00.000+03:00

Tuli on mukana mukana ihmiskunnan historiassa hyvässä ja pahassa. Valo, lämpö, ravinto, kauneus - näm kannattaa palauttaa mieleen näin keskikesän juhlan aikaan. Avotakan tulen lämmössä voi lämmitellä käsiään ulkoa tultuaa, tulen yläpuolella kypsyy ruoka, hiilloksella hautuu lisää ruokaa kannellisessa saviruukussa. Avotakan tulenloimu antaa valoa hämärään tupaan. Kaskea polttamalla raivattiin lisää maata. Metsästäjät istuivat nuotiolla metsän keskellä ja kertoivat toisilleen tarinoita. Tulen tarinat ovat monet.

Juhannuskokko Helsingissä Kaivopuiston rannassa juhannusyönä.

Kommentti: nimet kirjojen henkilöille

2011-06-21T16:40:00.000+03:00

Grafomaniassa keskustellaan siitä, miten kirjojen henkilöt saavat nimensä. Kuvassa Vilppu Talvi. Matti Amnellin kuvitusta kirjaani Pako Tallinnaan (Lasten Keskus 2006)

Historiallisissa romaaneissa nimillä on monenlaisia tehtäviä. Ne voivat kuvata henkilön luonnetta mutta myös aikakautta, kansallisuutta, kotiseutua, uskontokuntaa, ammattia, ulkonäköä, terveydentilaa tai yhteiskunnallista asemaa. Nimen valinta on usein iso juttu, täytyy tutkia aikalaisromaaneja, muistelmia, sanomalehtiä, maalauksia. Teen huolella tutkimusta nimistä ja kokoan sopivat nimet luetteloihin.

Ensimmäisen kirjani päähenkilön nimi tuntui heti alussa selvältä, hän olisi Aurora, anoppini kaima. Vasta myöhemmin tajusin, miten paljon symboliikkaa ja yhteyksiä Suomen historiaan, antiikkiin, kirjallisuuteen ja kansainväliseen politiikkaan tuolla nimellä oli: revontulet, aamunkoitto, tsaarittaren nimikkolaiva/vallankumous jne. Täysin päinvastainen, suorastaan huvittava on Auroran serkkujen etunimien historia: nimesin tytöt Olgaksi ja Elisabetiksi lasteni marsujen mukaan. Eräs naispuolinen henkilö sai nimen lapsuudenystäväni kouluaikaisen saksalaisen kirjeenvaihtotoverin mukaan. Nimi oli jäänyt mieleeni jostain syystä.
http://blogisisko.blogspot.com/2005/11/aurora-vaahteralaakson-tytt-kummit-ja.html

Kun mennään kauemmaksi historiaan, nimien valinta käy vaikeammaksi. 1500-luvun henkilönimiä löytyy sukuluetteloista, väitöskirjoista ja sen ajan kaunokirjallisuudesta. Nimet annettiin usein suvun tai paikkakunnan traditioiden mukaan. Varsinkin oppineilla ihmisillä oli kaksi nimeä, toinen latinaksi oppineita piirejä ja kansainvälistä käyttöä varten, toinen kansankielellä. Nimien oikeinkirjoitus vaihteli hyvin paljon.

Nimeen liitettiin isän tai äidin nimi tai paikkakunnan nimi. Hauskimpia löytöjä olivat nimet Mikki Monineuvoinen (=taitava), Läpsä ja Vehnäpää (jälkimmäinen muinaissuomalaista alkuperää, nuoren pellavapäätytön etunimeksi). PIdän kovasti nimistä Erasmus - Erasmus Rotterdamilaisen mukaan - ja Vilppu Talvi, hyvin nykyaikaiselta kuulostava suomalainen nimi Filippus Winterille, köyhälle teinille, rehdille pojalle, joka uskaltaa viedä kyynärän mittaisen Lucian ja liian kauniin Margaretan pakoon Tallinnaan hyisen meren yli. Lucian nimi oli ymmärrettävä, kirjuri-isä pelkäsi menettävänsä näkönsä Kustaa Vaasan loputtomia kirjeitä raapustaessaan ja antoi tyttärelleen silmien ja näön suojelijan Pyhän Lucian nimen, vaikka oli luopunut katolisuudesta, sekin eräs aikakauden ilmiö - elettiin kahden maailman välillä.

Isn't she a beauty?

2011-06-16T10:26:00.002+03:00

Isn't she a beauty?, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lammas oli tärkeä keskiajan ihmiselle. Hyödyn lisäksi se tarjosi myös kauneutta elämään.

Lammaslaumat olivat suunnattoman suuria. Kuvan lammas Mustasaaresta, joka on Helsingissä.

Elämän kauneus

2011-06-16T10:12:00.002+03:00

075 butterflies, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskiajan ihmisen maailmaan kuului myös kauneus: taivas, pilvet, aamurusko ja auringonlasku, puut, kukat, eläimet. Kuvassa neitoperho (nymphalis io, peacock butterfly), jonka mieheni on kuvannut Helsingin Mustasaaressa. Klikkaa kuvaa ja käy katsomassa lisää kuvia Mustasaaresta.

Täällä lisää kauniita hyönteisiä:

Marjat maistuivat muinoinkin

2011-06-16T03:21:00.001+03:00

Mustikat ruuaksi ja lankojen ja kankaiden värjäämiseen. Marja-astia oli kuitenkin tehty ennen tuohesta.

Taivas ja maa

2011-06-08T00:18:00.003+03:00

Clouds, pilvet, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskiajan ihminen tarkkaili taivasta aamulla herätessään ja illalla ennen nukkumaan menoa. Hän päätteli taivaan väreistä ja pilvien muodosta, millainen olisi seuraava päivä. Millainen seuraava viikko?

Hän tulkitsi taivaan eri tavalla kuin me. Keskiajan suuret runoilijat ovat kirjoittaneet taivaasta, taidemaalarit ovat kuvanneet sitä maalauksissa. Voimme niistä tietää enemmän heidän maailmankuvastaan.

Purjelaivat avasivat maailman

2011-06-08T00:08:00.002+03:00

001, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Muinaisista ajoista asti ihmiset ovat liikkuneet monenlaisilla purjelaivoilla. Helsinki rakennettiin 1500-luvulla merenlahteen, jonka uskottiin olevan suojaisa paikka. Lahti osoittautui liian matalaksi, ja kaupunki siirrettiin myöhemmin nykyiselle paikalleen.

Purjelaivoilla purjehdittiin kaukaisin maihin.

Meri, kalliot ja saaret

2011-06-07T23:55:00.001+03:00

IMG_3857, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Meri merkitsi monia asioita keskiajan ihmiselle. Uskottiin että siellä asui kaikenlaisia petoja, jotka uhkasivat merenkulkijan henkeä.

Mutta meri antoi ravintoa kalastajille. Se tarjosi tien kaukaisiin maihin, joista tuotiin eksoottisia mausteita, kankaita ja suolaa, jota ilman keskiajan ihminen ei osannut olla. Suolan avulla säilöttiin liha ja kala.

Meri, saaret ja kalliot toivat tilaa, avaruutta, laajensivta maailmaa.

Metsä oli Suomessa ystävä

2011-06-07T23:46:00.002+03:00

IMG_3830, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskiajan suomalaiselle metsä oli ystävä ja turvapaikka. Metsästä löytyivät ainekset kodin rakentamiseen ja sen lämmittämiseen sekä huonekalujen, astioiden, veneiden ja laivojen rakentamiseen. Sieltä löytyi kasveja ravinnoksi ja parantamiseen. Metsä tarjosi turvapaikan vihollisen hyökätessä.

Etelä-Euroopan metsät olivat huvenneet, kun oli rakennettu paljon kaupunkeja ja laivoja. Metsä oli keskiajan kaupunkilaiselle pelottava paikka. Siellä oli rosvoja ja petoeläimiä, sinne saattoi eksyä.

Yhteisiä asioita

2011-06-07T23:34:00.002+03:00

IMG_3036, a photo by Anna Amnell on Flickr.

1500-luvulla ja nyt oli samoja kukkia. Esimerkiksi 1500-luvun Helsingissä kasvoivat niittyleinikit. Sen ovat arkeologit voineet saada selville tutkimalla kaupungin entisen alueen kulttuurikerrostumia.

1500-luku kirjaimistoa

2011-05-27T14:18:00.000+03:00

1500-luvun kirjaimia puuhun kaiverrettuina.

Vielä hirmuisempi Vankila

2011-05-26T10:44:00.011+03:00

Kuva: Salme Kotivuori

Kuningatar Elisabet ilmestyy mieleltään häiriintyneellee Eerikille haamuna näytelmässä Vielä hirmuisempi vankila. Turussa tehtiin kulttuuriteko. Siellä esitettiin näytelmä Kaarina Maununtyttärestä ja kuningas Eerikista, ja näyttelijöinä olivat koululaiset. Kirjoittajat Kirsti Ellilä ja Salme Kotivuori, ohjaus Maiju Rautiainen. "Vielä hirmuisempi vankila."

Palvelija kertoo Eerikille, että vakoilijoita on kaikkialla.

Lue lisää.

Katso Turku-linkit vasemman sivupalkin alaosasta!

Sininen lohikäärme

2011-05-25T01:18:00.002+03:00

038 meissen dragon, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvasin tämän iltakävelyllä Pohjois-Esplanaadilla.

Kultaiset lähikäärmeet

2011-05-23T18:14:00.004+03:00

Shanghai_20110514_183, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Shanghai. Kuva: Matti Amnell. Klikkaa kuvaa, käy katsomssa sitä suurena.
Shanghai May 2011: Photos: Matti Amnell (Jr)
Shanghai sai alkunsa kaupunginmuurien rakentamisesta vuonna 1553.

Unicorn at the fleamarket

2011-05-22T00:50:00.001+03:00

unicorn, a photo by Anna Amnell on Flickr.

-Miten minä tänne jouduin? tuumii yksisarvinen Hietalahden kirpputorilla. Minun piti olla keskiajalla,

Kuin keskiajalla

2011-05-21T00:31:00.002+03:00

024 glass, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tästä lasikannnusta tuli mieleen keskiaikainen lasi.
This type of recycled glass looks very medieval.

Keskiajan kukat: mäkitervakko

2011-05-20T18:54:00.005+03:00

Kuva: Wikipedia

Monilla kukilla on tahmea varsi, kuin "liimasalko, joka houkuttelee luokseen, tarttumaan kiinni". Ja niin hyönteinen on ansassa eikä pääse tuhoamaan kaunista kasvia. Tällainen kukka on mäkitervakko, Lychnis (tai Lyccnis) Viscaria, 60cm pitkäksi kasvava kohokkikasveihin kuuluva sticky catchfly, tahmea kärpäsenpyydystin, kuten englantilaiset sanovat. Tämä monivuotinen tahmeavartinen kukka kasvaa kivikossa ja kallioilla, ja sen kukinto on purppuranpunainen.

Keskiajalla ja renessanssin aikaan kaikki oli vertauskuvallista, ja mäkitervakko oli muun muassa uskonnollisen innostuksen ja tanssiin kutsun symboli. Keskiaikana Lychnis Viscaria valittiin Edinburghin ja koko Midlothianin nimikkokukaksi.

Mäkitervakko on Suomessa muinaistulokas, se on kulkeutunut kaupan tai merenkulun kautta maahan ennen 1600-luvun alkupuolta. Pohjois-Suomeen se on levinnyt myöhemmin.

Pakinaperjantai : 'liimasalko'

Näin juhlittiin Tukholmassa 1500-luvulla

2011-05-17T16:10:00.002+03:00

A medieval House in Gamla Stan (Stockholm Old Town), a photo by Anna Amnell on Flickr.
Rakennuksia vanhan torin varrella

500 vuotta sitten Tukholman suurtori oli kaupungin sydän. Nykyisen linnan paikalla oli silloinkin linna, Tre Kronor. Aukiolla liikkui ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista.

Kun Erik XIV meni naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa vuonna 1568, ohikulkijoille tarjottiin torilla viiniä ja vartaassa paistettua härkää. Erikin häitä varten oli tuotu lähiseuduilta ruoka-aineksia kuten härkää, voita ja olutta.

Vieraiksi linnan hääjuhliin oli kutsuttu satoja ihmisiä, myös Kaarina Maununtyttären sukulaisia, mitä aatelisto kovasti paheksui. Ylhäisaateliset eivät yleensä seurustelleet talonpoikaissäädyn kanssa.

Hääaterialla tarjottiin 600 (kuusi sataa!) ruokalajia. Aterialla tarjottiin muun muassa sokeroitua haukea ja riisiä. Makean veden kaloja pidettiin hienona ruokana.

Käytettiin paljon mausteita kuten pippuria, tinjamia, sahramia, anista ja fenkolia. Kalliiden mausteiden käyttö oli osoitus korkeasta asemasta. Mausteita ei käytetty peittämään ruoan pilantuneisuutta, kuten usein luullaan. Viini oli maustettua ja lämmitettyä kuten meidän aikamme glögi.

Ohjelmassa oli soittoa ja laulua. Oli tärkeää, että osasi käyttäytyä hyvin hienoissa juhlissa. Ruokapöytäään oli katettu lusikat ja veitset. Syötiin myös käsin.

Välillä kädet huuhdelttin maljassa, jossa oli ruusuvettä ja yrttejä. Suu pyyhittiin suureen pellavaiseen lautasliinaan. Se nostettiin välillä vasemmalle olkapäälle. Oli noloa, jos asetti lautasliinan syliinsä.

Tämän kirjoitukseni lähteenä on olllut TV-ohjelma, jonka näin vuosi sitten ja tein siitä muistiinpanot. Asiantuntijoina olivat historioitsija Bo Erikson ja kokki Carina Brydling, joka laittaa ruokaa kuninkaallisille aterioille ja Nobel-illallisille.

Suvi suloinen: Sumer is icumen in

2011-05-08T14:09:00.006+03:00

Kuuntele keskiaikainen laulu suvelle (ketjulaulu)

Sumer is icumen in, (manuscript)

Lhude sing cuccu!

Groweþ sed and bloweþ med

And springþ þe wde nu,

Sing cuccu!

1260 (lue lisää tästä keskiaikaisesta laulusta, sanat englanniksi ja suomeksi, Sibelius-akatemia)

Summer has come in,

Loudly sing, Cuckoo!

The seed grows and the meadow

blooms

And the wood springs anew,

In Finland "Jo joutui armas aika" (1700) , listen (YLE, elävä arkisto)

Hevoset entisajan yhteiskunnassa

2011-05-06T09:01:00.002+03:00

035 horse, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Me nykyajan ihmiset emme voi tajuta, miten tärkeitä olivat hevoset entisajan yhteiskunnassa. Nittä oli hyvin paljon. Sen voi nähdä vanhoista maalauksista ( ja valokuvista myöhemmin). Hevonen oli ihmisen ystävä ja työtoveri. Se oli mukana arjessa ja juhlassa, sodassa ja rauhassa. Oviaukot olivat joko hyvin matalia tai niin korkeita, että niistä pystyi ratsastamaan sisälle.
Kuvassa oleva hevospatsas on helsinkiläisen kaupan ikkunasta kuvattu.

Maailman pienin tyttö

2011-05-04T00:09:00.002+03:00

17-vuotias kyynärän mittainen tyttö Lucia Olavintytär ja hänen 13-vuotias pitkä ystävänsä Margareta. Lucia soittaa ja Margareta ompelee koruompeleita käsityötyynyn päällä.

Näitkö TV-ohjelman, jossa kerrottiin intialaisesta 16-vuotiaasta tytöstä (video, samalla sivulla useita hänestä), joka on vain 59 cm pitkä?

Minulta on usein kysytty, voiko kukaan olla kyynärän mittainen. Tämä intialaistyttö on vielä pienempi kuin fiktiivinen Lucia Olavintytär, joka on 80 cm pitkä eli Preussin kyynärän mittainen. Lucialla on tavallinen kasvuhormonihäiriö, ja hän on terve. Intialaistytöllä on luuston haurautta ja muita terveysongelmia. Molemmat tytöt ovat vilkkaita ja älykkäitä. Kasvuhormonihäiriö hoidetaan nykyään lääkkeillä, mutta 1500-luvulla, josta kirjani Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan kertovat, tällaista hoitoa ei tunneta.

Kuva: Matti Amnell (Anna Amnell :Pako Tallinnaan 2006)

Myrtti on avioliiton symboli

2011-04-29T10:15:00.002+03:00

Muinaisina aikoina myrtti oli avioliiton symboli. Myrtti tuli Englantiin jo 1500-luvulla Espanjasta Sir Walter Raleigh'n ja Sir Francis Greyn mukana. Englantilainen herbalisti John Gerard mainitsee 1500-luvun lopulla jo kuusi myrttilajia, jotka kasvoivat Etelä-Englannissa.

Tuli perinteeksi, että morsiamella on kimpussaan myrttiä, jonka hän istuttaa puutarhaan tulevia polvia varten. Niin teki myös kuningatar Viktoria, jonka jälkeläisen Williamin morsian Kate Middleton käytti Viktorian Wight-saarelle istuttaman myrtin oksaa hääkimpussaan.

Minulla oli myrttiseppele päässäni hääpäivänä.:)

Lucia III, työ alkanut

2011-04-25T15:35:00.002+03:00

Uusi kirja, uudet kansiot. Työ alkoi jo vuonna 2006.

(Siirrän aineistoa yksityisestä blogista tänne, vuodelta 2006)
Olen flunssainen. Olenhan lukenut jo nämät kirjat, mutta aloitan nyt niistä uudestaan. Kuten työpöytäkuvasta näkyy, edessäni on myös Riitta Pylkäsen Säätyläispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550-1620, jonka ostin Arohongan antikvariteetista jo kolme vuotta sitten. Gardbergin kirjoja on kaksikin. Noita kumpaakin voin alleviivata. Pirjo Tuomisella on paljon mielenkiintoisia ykaityiskohtia ja 1500-luvun tunnelmaa.

Sain vihjeen joistakin Turku -tutkimuksista. Olin laittanut tänne jo linkin Turun varhaishistoriasta, mutta kirjasivua ei siinä näkynyt.

Nyt pitäisi keskittyä kokonaan tutkimaan Turkua.

(siirretty Vuodatuksesta 3.11.2006)