tiistai 31. tammikuuta 2017

1500-luvun taidetta ja muotia



1500 -luvun ihmisiä ja muotia, ei 1600-luvun. #Helsingin Sanomat olisi voinut laittaa vuosiluvut.  Molemmat henkilöt on maalattu 1500-luvun puolivälissä. Gian Battista Moroni eli 1520-1578. Kuvassa  Isetta Brembati (1555) -



Gian Gerolamo Grumelli , maalattu 1555-1560.

"1500-luku oli kiihkeää kulttuurin vaihdon ja tekniikan kehittymisen aikaa".
Lue Arja Kivipellon kiinnostava artikkeli, jossa on muun muassa esitetty havainnollisesti "espanjalainen muoti".

http://www.hs.fi/paivanlehti/31012017/art-2000005067119.html



keskiviikko 25. tammikuuta 2017

St Henry was a German 12th century missionary


Totta, ei legendaa. Uusi tutkimus piispa Henrikistä
http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/uusi-tutkimus-piispa-henrikista


"Kielitieteilijä Mikko Heikkilän tutkimusten mukaan Köyliönjärven surmatyö on kyllä historiallisesti totta, mutta uhri oli englantilaisen piispan Henrikin sijaan saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich, keskiajan suomeksi Heinärikki."


ks.myös
"Paikkaa ja aikaa kuvaavat ilmaukset ovat Heikkilän mukaan juuri vanhimpia. Teksti on muuttunut ajan saatossa, mutta sanojen ikää voi arvioida melko luotettavasti. Uudemmista löytää kerrostuneita kielen rakenteita, jotka eivät vanhaan suomeen kuulu.
Heikkilä arvioi, että Heinrich eli Heinärikki olisi voinut olla saksalainen kirkon päällystön edustaja. Pappi saatettiin määrätä esimerkiksi Suomen alueen vastuuvirkaan."
ks myös kielitieteellinen tutkimus paljastaa ajan ja kansallisuuden
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701252200059315_uu.shtml

P.S. Henrik on saattanut olla alkujaan englantilainen, mutta lähetetty manner-Eurooppaan lähetystyöhön. (Saksaahan ei silloin ollut vielä olemassa.)
Hyvän kuvauksen 1100-luvun englantilaisista luostareista saa Ellis Petersin  historiallisesta Veli Cadfael -salapoliisisarjasta.
http://personal.inet.fi/koti/juhanik/ellispeters.html

torstai 5. tammikuuta 2017

Turun keskiajan tunnelmallisuus



Keskiaikaistyylinen seinäkudonnainen turkulaisessa  hotellissa. Olen käynyt Turussa yleensä vain kirjamessuilla ja ihastunut siihen. Turku on vanha eurooppalainen kulttuurikaupunki.

turun linna 1500-luvulla

Ilmakuva Turun linnasta ja kirjani Kyynärän mittainen tyttö ja Lucia ja Luka, jotka tapahtuvat 1500-luvun puolivälin Turussa.

Tämä Turun Sanomien pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa eli aliossa kirjoitti

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. (Jorma Grönholm on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.


"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?
Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin---

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.
--
Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista. Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.
--
Mikael Agricolan saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.
On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --
Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.

Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin." [Lue kirjoitukseni
Firenzestä Turkuun.]