maanantai 30. maaliskuuta 2015

Lucian ja Lukan maailma

IMG_2670

Kun Lucia ja Luka kävelivät kahdestaan käsi kädessä villiintyneessä puutarhassa korkeiden kukkien keskellä, oli kuin he olisivat olleet syvällä metsässä. Perhoset lentelivät heidän yläpuolellaan, ja linnut lauloivat aivan kuin niidenkin sydän olisi pakahtua ilosta.
 – Tule, Lucia sanoi. – Näytän sinulle jotakin.
Matalat kiviportaat veivät puutarhan muurin harjalle, jossa oli polku ja kivinen penkki. Sieltä näki kauaksi. Heidän edessään olivat kaupunki, kadut, laaksot, metsät, puistot, pilvet ja taivas sekä joki ja tie, jota myöten Luka oli saapunut kaupunkiin.
 – Me voimme tehdä vaikka mitä, sanoi Luka. – Voimme mennä Venetsiaan. Voimme mennä kotisaarelle ja elää niin kuin pippurinkokoiset ihmiset.
  – Yhdessä olemme jättiläisiä! huudahti Lucia.

Siltä heistä kummastakin tuntui, kun he seisoivat muurin harjalla käsi kädessä, ja koko maailma oli siinä heidän edessään.
Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. 2013

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Keskiajan äänet

keskiajan ääniä

Aboa Vetus -museon näyttely vuonna 2010 esitteli erilaisia ääniä, joita keskiajan ihminen voi kuulla ympäristössään.
Äänitteitä-näyttely esitteli kuulokuvia, jotka liittyivät kalastajan vaimon, katedraalikoulun opettajan ja oppilaan, rikkaan turkulaisporvarin palvelijattaren, sepän ja luostarin abbedissan elämään. Lehmänkello kalkatttaa ja kana kotkottaa.

Makrolinky 'ÄÄNI' Pieni lintu -blogissa 

Museon ääninäytteet ovat hauskoja! Kannattaa kuunnella lastenkin kanssa kotona tai koulussa:

Keskiaikaan kuului myös hiljaisuus luonnossa ja vaikkapa luostarissa - ja musiikki. Innostuin renessanssimusiikin avulla kirjoittamaan fiktiivisestä Lucia Olavintyttärestä.

Lucialla on meripihkan väriset pitkät hiukset, hän osaa laulaa ja soittaa luuttua. Luostarista lähtenyt oppinut isä on opettanut häntä samalla tavalla kuin poikiaankin. Hänen kaltaisensa lyhytkasvuinen ihminen oli 1500-luvulla painonsa arvoinen kultaa. Heitä etsittiin, ostettiin ja myytiin kuninkaallisiin hoveihin.


Lucia 2004, front cover

Onpa siitä jo kauan, kun tämä ilmestyi, yli kymmenen vuotta..
Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö. 2004 Lasten Keskus. Kuvitus: Matti Amnell
Lucia Olavintytär I  Kansikuva suurena  Lasten LukuVarkaus 2005 –finalisti

Vuonna 1559 13-vuotias Lucia Olavintytär asuu kodissaan Hämeen linnan ja Hattulan lähellä. Eräänä päivänä, kun Lucia on ratsastamassa, hänet ryöstetään ja viedään huimaan seikkailuun. Se ulottuu Itämerelle, Gotlantiin, Pohjois-Englannin Suomaalle ja Lontooseen. Nuori kuningatar Elisabet ja Suomen herttua Juhana ovat ratkaisevissa sivuosissa.

Lontoossa on jotain, mikä on tyypillistä keskiajalle: melu.

"Lontoo paukkui ja rätisi. Rummut pärisivät ja koirat haukkuivat. Katukaupustelijat huutelivat ”kuumia piiraita”, ”appelsiineja ja sitruunoita Espanjasta”, ”nauhoja, neuloja, sormikkaita”."
Lue lisää 1500-luvun Lontoosta. Klikkaa hakusanoja Lontoo tai Elizabeth I tai mene suoraan tänne: Lontoon siat. Luit oikein, siat röhkivät kaduilla.


perjantai 20. maaliskuuta 2015

Hanna, 125 cm

'Henri Martin'

Lue haastattelu Hannasta, joka on 125 cm pitkä:  "Katselen maailmaa 125 senttimetrin korkeudelta. Kohtaan paljon haasteita, koska kaikki on mitoitettu normaalipituisia varten." Hanna Hytönen

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Värikollaasit 222: 'Raikas'

Lucas Cranachin kaivo

Vesi on elämälle välttämätöntä. Tämä kaivo on vuodelta 1556, ja sen vesi on edelleen raikasta. Sen täytyy tulla syvästä lähteestä. Kaivo on Wittenbergissä taiteilija Lucas Cranachin ateljeetalon pihalla. Olin marraskuussa 2010 kolme päivää Berliinin lähellä sijaitsevassa Wittenbergissä, ja hotellimme oli Cranachin talon naapurina - seinät vastakkain. Muita kuvia keskiaikaisista kaivoista tässä blogissa, klikkaa hakusanaa 'kaivo'.
  Wittenberg-kansioni


"Bambipuisto"

Vanhoina aikoina järvet ja joet olivat yleensä niin puhtaita, että niistä saattoi juoda:

Värittäessään Lucia eli maailmassa, josta oli kuullut ja lukenut tarinoita. Kuvien ja laulujen maailmassa kukkien värit hehkuivat, suihkulähteet solisivat, valkotorniset linnat kohosivat vuorilla, peurat kumartuivat juomaan purosta raikasta vettä ja laivojen purjeet pullistuivat merituulessa.  (Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013) 
Kuvassa peuranvasa Helsingin Eirassa Laivurinkadun varrella"Bambi-puistossa", jonka vieressä oli lasteni koulu.

Puro

Suomalainen puro Helsingin lähellä vuonna 2012
Luka kertoo pippurinkokoisista ihmisistä: He juovat raikasta vettä puroista 
niin kuin suomalaiset ja osaavat sytyttää tulen kahdella kivellä. (Lucia ja Luka) 

 033   Töölönlahti 
Raikas ja kirpeä talvipäivä  Helsingissä Töölönlahdella, jonka paikalla oli keskiajalla kylä. Sen kylän, ensimmäisen "Helsingin", paikalla asun minäkin nykyään.
 Vielä edellisenä talvena Lucia oli ratsastanut Kuismalla aamuisin niittyjen poikki, metsän ja suon ohi, jäätyneen lammen ympäri. Puut olivat huurteessa, ilma raikas ja kirpeä. (Lucia ja Luka) 
Värikollaasit 222: 'raikas' (lisää kuvia aiheesta 'raikas')

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Mikä kirja? Kenen mielipide?



Jos olet lukenut Lucia-kirjat, voit tehdä tämän tehtävän yksin, ystäväsi kanssa, kirjallisuustunnilla tai –kerhossa. 
Alla on katkelmia kirja-arvosteluista, jotka koskevat Anna Amnellin Lucia-kirjoja.
Mikä kirja? Kyynärän mittainen tyttö, Pako Tallinnaan vai Lucia ja Luka?
Kuka kirjoitti näin kirjallisuusarvostelussaan?

Vastaukset löytyvät täältä. (Vihje: vastauksia löytyy kerällä leikkivän kissan kuvan jälkeen.)


1. ”Kuinka yhdistää homeinen keskiaika ja jännittävät juonenkäänteet niin elävästi ja hauskasti, että myös nopeatempoiseen fiktioon tottunut nuoriso innostuu?” 
  
2. ”lajityypiltään pitkään toivottu esimerkki helppolukuisesta historiallisesta varhaisnuortenkirjasta. Lyhyiden lukujen ja vauhdikkaan juonen sommittelun ansiosta--tempaa hiukan kangerrellenkin lukuharrastustaan aloittelevan lapsen mielenkiinnon”

3. ”Huono puoli on se, että kirja on liian lyhyt!”

4. ”lukija saa kosketuksen kuvattuun aikakauteen useissa maantieteellisissä pisteissä”

5. ”Matti Amnellin piirroskuvitus elävöittää sanallista kerrontaa.”

6. ” pientä jännitystä, salaliittoja ja paljastuksia”

7. ”Turkulaista hovielämää. Sydämellisiä tuokioita””


8. ”kohderyhmälleen ennen muuta seikkailuromaani”

9. ”Sanasto ja kartta helpottavat lukemista ja antavat mukavasti lisätietoa historiannälkäisille. ”

10. ”Helsinki oli 1500-luvulla pahainen kalastajakylä, jossa oli paljon kulkutauteja”

11. ”Margaretalla on sitä paitsi salainen poikaystävä”

12. ”Neuvokkaat lapset pakenevat Tallinnaan”

13. ”1500-luvulla tytöt saatettiin naittaa hyvin nuorina”

14, ”kertoo ystävyydestä ja ystävien välisestä luottamuksesta”

15. ”kaikkien historian ystävien toivekirja”

16. "--he elävät ja hengittävät 1500-luvulla, eivätkä muuta osaa kuvitella. Vaikutelmaa vahvistavat mustavalkoiset kuvat, joissa paikoitellen on jotakin samaa kuin aitojen tuonaikaisten kirjojen kuvituksissa." 

17. "Eipä muuta kun tutustumaan luutunsoittajien, renkien, linnojen, hirsimökkien, hovipoikien ja rekien maailmaan.”





sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Koulutytön viisas kirja-arvostelu Lucia-kirjoistani

"he elävät ja hengittävät 1500-luvulla, eivätkä muuta osaa kuvitella. Vaikutelmaa vahvistavat mustavalkoiset kuvat, joissa paikoitellen on jotakin samaa kuin aitojen tuonaikaisten kirjojen kuvituksissa." Pian yläasteelle menevä, kirjailijanurasta haaveileva koulutyttö arvioi Lucia Olavintytär -kirjojani blogissaan Paperilyhtyjä. : Kirja-arvostelu: Kyynärän mittainen tyttö & Pako Tallinnaan. Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja oivaltava kirja-arvostelu. Paperilyhtyjä-blogi: Kirja-arvostelu: Kyynärän mittainen tyttö & Pako Tallinnaan

Juuri tuo on ollut poikani Matti Amnellin tavoitteena, kun hän on kuvittanut kirjani: aikakauden hengen luominen. Kuvassa on Vilppu Talvi.

Arviointia kirjasta Kyynärän mittainen tyttö: "Kirja on kirjoitettu kolmannesta persoonasta eli ns. hän-kertojalla. Se on kirjan nykyisen muodon kannalta välttämätöntä, sillä muutamassa luvussa hypätään Lucian perheen luokse, mutta valitettavasti se myös etäännyttää tarinasta harmillisesti. Voi suoraan sanoa, että jos Lucian 'ääntä' olisi käytetty kertojana, voisi Kyynärän mittainen tyttö olla paljon kiinnostavampikin romaani."

Hän jatkaa kirjasta Pako Tallinnaan ; Kun Lucia ja opiskelijapoika Vilppu lähtevät pelastamaan Margaretaa tämän äitipuolen aikoessa naittaa tämän rumalle, vanhalle miehelle, jännitys tiivistyy. Pako Tallinnaan on siis omilta osiltaan huomattavasti parempi kirja kuin Kyynärän mittainen tyttö."
Oikein viisas arvostelu.

 Ensimmäisessä osassa kirjailija [siis minä, tämän blogin pitäjä] puristan kirjaan riittävästi vauhtia ja jännitystä, jotta saan sille kustantajan! Toisessa osassa rentoudun. Molempiin kirjoihin olisi ollut paljon materiaalia, mutta nämä kirjat on kirjoitettu ikäryhmälle, joka alkaa 8-vuotiaasta. Mutta nykyajan koululaisissa on myös Tolkienin paksujen kirjojen kasvattamia. Heille pitäisi saada kirjoittaa laajoja kirjoja.

Toivon, että Paperilyhtyjä-blogin kirjoittaja saa lukeakseen Vaahteralaakson Auroran (2014 BoD), jossa on samoissa kansissa kolme Aurora-kirjaa, jotka kirjoitin 1990-luvulla nautiskellen. Silloinkin toisen kirjan kohdalla sanottiin, että täytyy säästää paperia laman vuoksi!

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Blogisisko ® Anna Amnell: Elisabet: Kultainen aika.

Kun minua haastateltiin televisiossa. 2007:)

Blogisisko ® Anna Amnell: Elisabet: Kultainen aika.: Elizabet I kiinnostaa. Hänestä kirjoitetaan ja tehdään yhä uusia elokuvia, joista uusin on Elizabeth: The Golden Age . Lyhyempi versi...